Siirry sisältöön

Kiertotalouden digitalisaatio ja ekosysteemit -selvityksessä nostetaan esille uudenlaisen yhteistyön tarve kiertotalouden edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa julkaisussa esitetään konkreettisia toimia digitalisaation hyödyntämiseksi kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteiden toimeenpanon tueksi. Selvityksen ovat laatineet Motiva Services, Accenture, Gaia Consulting ja Solita.

Digitaaliset ratkaisut ja uudenlainen yhteistyö edistävät kiertotaloutta 

Kiertotalouden edellytys on materiaali- ja tuotetiedon jakaminen sujuvasti, läpinäkyvyys ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen. Kiertotalouden toteutumista vaikeuttavat tällä hetkellä muun muassa järjestelmien hajanaisuus, standardoidun datan puute, osaamisvaje sekä luottamuspula eri tahojen välillä. Selvityksen avulla haluttiin lisätietoa kiertotalouden digitalisaation ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen nykytilasta.

“Digitalisaatio on keskeisessä roolissa kiertotalouden mahdollistajana, jotta tuotteiden ja materiaalien elinkaarta saadaan pidennettyä. Tarvitsemme aivan uudenlaisia toimintatapoja niin yritysmaailmassa kuin myös kuluttajina. Nyt julkaistu raportti kuvaa hyvin nykytilaa ja luotsaa näkymää tulevaisuuteen”, sanoo toimitusjohtaja Vesa Silfver, Motivasta.

Yhteistä tavoitearkkitehtuuria tarvitaan

Tiedon jakamiseksi eri toimijoiden ja järjestelmien välillä tarvitaan yhteinen tavoitearkkitehtuuri ja tietomalli, jotta vältetään toimialojen ja yritysten siiloutuminen sekä voidaan huolehtia kiertoon tulevan materiaalin ja tuotteiden optimaalisesta arvon säilymisestä. Nykytilan lisäksi selvityksessä kuvataan kiertotalouden digitaalinen tavoitearkkitehtuuri, joka auttaa materiaali- ja tuotevirtojen hallinnassa.

Tavoitearkkitehtuurin mukaisella alustaratkaisulla on tarkoitus vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Missä ja millaista materiaalia on saatavilla?
  • Millainen laatutaso saatavilla olevalla materiaalilla on?
  • Kuka materiaalin omistaa?

Toimenpidesuosituksia

Selvityksen yhtenä tavoitteena oli viitoittaa tietä konkreettisille toimille. Selvityksessä esitetään kiertotalouden digitalisaation edistämiseen toimenpidesuosituksia, joilla pyritään poistamaan olemassa olevia pullonkauloja tai vahvistamaan toimien vaikuttavuutta toimintamalleja parantaen.

Selvityksessä esitetään 12 toimenpidesuositusta viidessä eri kategoriassa:

  • Koordinaatio, sääntely ja rahoitus
  • Osaaminen ja kyvykkyydet
  • Tiedon yhtenäistäminen
  • Tavoitearkkitehtuuri
  • Kiertohubit

Toimenpidesuosituksissa tähdätään vakiintuneeseen toimintaan sisältäen ehdotuksen potentiaalisista toimijoista sekä toteutusaikataulusta, mikä tuo selvityksen ison askeleen lähemmäs konkretiaa. Täysin uudenlaisena avauksena esitetään kiertohubeja, joiden soveltamisella voidaan esimerkiksi ratkaista monimutkaisia kiertotalouteen liittyviä ongelmia sekä mahdollistaa kiertotalouden toteutuminen myös hajanaisissa materiaali- tai energiavirroissa.

Kiertotalous-Suomi toimenpidesuositusten potentiaalisena toteuttajana

Selvityksessä tunnistettiin, ettei digitalisaation sekä kiertotalouden yhdistäminen onnistu ilman osaamistason nostoa ja muutoksia toimintakulttuurissa. Selvityksessä nousevat esille kiertotaloutta vaikeuttavat seikat: järjestelmien hajanaisuus, osaamisvaje sekä luottamuspula eri tahojen välillä.

”Kiertotalous-Suomen yhtenä tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden välistä luottamusta osallistamalla heidät yhteiseen tekemiseen kiertotalouden edistämiseksi. Kiertotalous koskettaa meitä kaikkia ja haluamme ehdottomasti olla mukana toteuttamassa selvityksessä mainittuja toimenpidesuosituksia”, toteaa Motivan asiantuntija Janne Keränen.

Lisätietoa

Kiertotalouden digitalisaatio ja ekosysteemit -julkaisu on luettavissa valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.

Janne Keränen

asiantuntija, Motiva Oy

Paula Eskola

johtava asiantuntija, Motiva Oy