Siirry sisältöön

Tänään julkaistun kansallisen kiertotalousohjelman arvioinnin mukaan Kiertotalous-Suomeen (KiSu) liittyy paljon mahdollisuuksia. KiSulla nähdään olevan tärkeä rooli kiertotalouden tietoa ja toimijoita yhteen kokoavana tahona. Uusien kumppanuuksien ja verkostojen lisäksi KiSun mahdollisuudet liittyvät päällekkäisen palvelutarjonnan ja hankkeiden välttämiseen ja toisaalta synergioiden tunnistamiseen, arvioinnissa todetaan. Kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla on jo käynnissä paljon erilaisia kiertotaloushankkeita. Koordinoinnilla voidaan saavuttaa tehokkuushyötyjä, kun samoja asioita ei tehdä eri tahojen toimesta.

Koordinoinnilla voidaan saavuttaa tehokkuushyötyjä, kun samoja asioita ei tehdä eri tahojen toimesta.

”Arvioinnin ydinviesti on rohkaiseva, sillä se kertoo, että KiSun lähtökohdat ovat kohdallaan. Tarvitsemme uudenlaista yhteistyötä kiertotalouden vauhdittamiseen, ja KiSu on yksi ratkaisu tähän. Haluamme kehittää Kiertotalous-Suomesta osallistavan ja kokoavan yhteistyöverkoston, jossa toimijat ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa erilaisia aktiviteetteja ja jakamassa tietoa”, kommentoi KiSun palvelukeskuksen toinen vetäjä Paula Eskola Motivasta.

KiSun hyvien lähtöasetelmien ja mahdollisuuksien muuttuminen tuloksiksi ei ole itsestään selvää. Arvioinnin osana oli kysely, johon vastasi 113 kiertotalousohjelman keskeistä sidosryhmän edustajaa. Vaikka Kiertotalous-Suomen merkitys tunnistettiin, vastaajista vain 40 prosenttia sanoi verkostojen kuten Kiertotalous-Suomen tukevan jo riittävällä tavalla kiertotalouden edistämistä ja osaamisen kehittämistä. Kysyttäessä samaa verkkopalveluista ja työkaluista, kuten laskureista ja palvelukoosteista, alle 20 prosenttia sanoi niiden tukevan riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Kiertotalous-Suomen tunnettuuden kasvattaminen sekä palvelujen ja työkalujen kehittäminen vaativat lisää toimia

Arvioinnin mukaan yksi Kiertotalous-Suomen onnistumisen ehto liittyy palveluiden kehittämiseen ja siihen, miten tuttuja ja sopivia ne ovat keskeisille kohderyhmille. Kiertotalous-Suomen markkinoinnissa on hyödynnetty olemassa olevia verkostoja. KiSu näyttää tavoittaneen kiertotalousohjelman keskeiset sidosryhmät, ja yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista sidosryhmistä kertoi tuntevansa Kiertotalous-Suomen vähintään kohtuullisesti. Tunnettuuden keskeisten sidosryhmien ulkopuolella, esimerkiksi yritysten keskuudessa, arvioitiin olevan vielä heikkoa.

”Meidän on tehtävä vielä paljon työtä, jotta tavoitamme kiertotalousmurroksen kannalta oikeat tekijät. Kehitämme ja räätälöimme jatkuvasti palveluja ja viestintää saamamme palautteen ja kokemuksen mukaan”, KiSun palvelukeskuksen toinen vetäjä Annukka Berg Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Kiertotalous-Suomi lanseerattiin syyskuussa 2022, ja se jatkuu nykyisellä mallilla ainakin vuoden 2024 loppuun. Siirtymä kiertotalouteen tulee kuitenkin kestämään pidempään. Arvioinnissa alleviivataankin tarvetta sitoutua palvelun pidempiaikaiseen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Lue lisää

Lisätietoja

Paula Eskola

johtava asiantuntija, Motiva Oy

Annukka Berg

Ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus