Vaikuttavimpia kestävän kehityksen sitoumuksia yhdistää vanha viisaus
Mitä et mittaa, sitä et voi johtaa! Kestävän kehityksen tavoitteita ja ilmastotavoitteita viedään Suomessa käytäntöön lainsäädännön rinnalla erilaisin vapaaehtoisin sitoumuksin yrityksissä. Tuloksellisimpia sitoumuksia yhdistävät napakat ja mitattavat tavoitteet, selkeän raportoinnin edellyttäminen ja tulosten aktiivinen seuranta.
Kirjoittajat
Suvi Salmela
Asiantuntija
Motiva
“Mitä et mittaa, sitä et voi johtaa”, on vanha, mutta varsin ajankohtainen viisaus. Kestävän kehityksen tavoitteita sekä ilmastotavoitteita viedään Suomessa käytäntöön lainsäädännön rinnalla erilaisin vapaaehtoisin sitoumuksin, joita tehdään niin valtionhallinnon, kuntien kuin yritysten välillä. Työkalupakista löytyy green dealejä, kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia, materiaalitehokkuuden sitoumuksia, ravitsemussitoumuksia ja energiatehokkuussopimuksia. Yhteistä näille kaikille on, että niillä viedään eteenpäin merkittäviä yhteiskunnallisia tavoitteita, joita voitaisiin ohjata myös sitovalla lainsäädännöllä.
Sitoumuksilla viedään eteenpäin yhteiskunnallisia tavoitteita vapaaehtoisesti
Vapaaehtoisen toiminnan juju on siinä, että tavoite on sitoumuksen osapuolille yhteinen, mutta keinot siihen pääsemiseksi voi jokainen sitoumukseen liittyjä valita itse. Näin yrityksissä tehdään oman toiminnan näkökulmasta fiksuja ja tehokkaita toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimiva esimerkki tämän tyyppisestä ratkaisusta on jo 25 vuotta käytössä olleet energiatehokkuussopimukset(siirryt toiseen palveluun), jotka ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Tehtyjen toimien vuotuinen raportointi mahdollistaa sopimusten vaikuttavuuden seurannan ja Suomen energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen raportoinnin komission suuntaan.
Erilaisia sitoumuksia ja green dealejä Motivassa koordinoidessamme on käynyt selväksi, että sitoumusten toimivuuden keskeinen edellytys ovat napakat ja mitattavat tavoitteet sekä niiden tarkka raportointi ja seuranta. Se vaatii työtä, mutta mahdollistaa tavoitteiden johtamisen käytäntöön ja vaikuttavien tulosten saavuttamisen.
Tarvitaan napakat ja mitattavat tavoitteet sekä raportointi ja seuranta
Esimerkiksi Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen (siirryt toiseen palveluun)yhtenä tavoitteena on ollut ruokahävikin vähentäminen. Siinä onnistumisen yritykset raportoivat vuosittain tonnien tarkkuudella. Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tästä syystä raportoinnin tuloksia seuraavat mielenkiinnolla kolme sitoumusosapuolena olevaa ministeriötä.
Ensimmäisen kolmivuotiskauden tulokset(siirryt toiseen palveluun) valmistuivat marraskuussa. Ruokahävikkiä vähennettiin lähes 12 miljoonaa kiloa. Samalla selvisi, millä toimilla kaupan alalla ja teollisuudessa suurimmat vähennykset saavutetaan; kaupoissa erityisen tehokkaiksi toimiksi osoittautuvat valikoiman hallinta sekä ilta-alet ja punalaputus, teollisuudessa hävikin tarkka mittaaminen ja prosessien tehostaminen dataperusteisesti.
Eri hallinnonaloilla on valmisteilla uusia vapaaehtoisuuteen pohjautuvia ohjauskeinoja. Jos ja kun vapaaehtoisin toimilla halutaan saavuttaa hyviä tuloksia, kannustamme asettamaan toiminnalle selkeät ja mitattavat tavoitteet ja edellyttämään niistä raportointia. Myös toiminnalla saavutettuja tuloksia tulee koota yhteen ja tuloksista pitää viestiä. Näin vapaaehtoinen toiminta saa kaipaamansa raamit ja sen toimivuus voidaan osoittaa.
Vapaaehtoinen toiminta tarvitsee selkeät raamit: tavoitteita, raportointia ja tulosten seurantaa.
