Siirry sisältöön

Suomessa laadittiin maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta vuonna 2016. Sen jälkeen useat kunnat ja alueet ovat laatineet omia tiekarttojaan. Kansallinen tiekartta päivitettiin vuonna 2019.

Jokaisella ja kaupungilla ja alueella on omat vahvuutensa ja erityispiirteensä. Kiertotaloustyö vauhdittuu, kun sen rakentaa näiden vahvuuksien pohjalta. Yhteistyö alueen elinkeinoelämän, oppilaitosten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien kanssa voi olla erittäin hedelmällistä.

Tyypillisesti tiekartoissa on määritelty painopisteet, joiden osalta täsmennetään tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet. Tiekarttatyö on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu muun muassa työn valmistelu ja osallistujien sitouttaminen, lähtötilan kartoittaminen, painopisteiden valitseminen, tavoitteiden määrittäminen painopisteittäin, toimenpiteiden ja indikaattorien määrittäminen, tiekartan hyväksyminen ja julkistus sekä tiekartan toimeenpanon johtaminen ja seuranta. Työ edellyttää eri toimialojen edustajien ja sidosryhmien aktiivista osallistumista sekä erityisesti johdon sitoutumista.

Kiertotalouden tiekarttojen laatimisen tueksi on tarjolla Circwaste-hankkeessa laadittu malli sekä Sitran julkaisu ”Kohti resurssiviisasta kuntaa 2050 – Opas tiekarttatyöskentelyyn”. Circwaste-hankkeen malli pohjautuu valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan.

Lisätietoa

Opas ja malli tiekartan laatimiseen:

Tiekarttoja:

Kansalliset tavoitteet ja ohjelmat: