Kiertotalouden skenaariot

Suomessa on toteutettu kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimustyö, jossa on laadittu kolme skenaariota, joiden pohjalta on arvioitu, miten Suomi voi saavuttaa Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa määritellyt luonnonvaratavoitteet. Tähän artikkeliin on koottu raportin keskeisiä viestejä.

Suomen ympäristökeskus Syken koordinoimassa ”Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene)” -tutkimustyössä viidestä eri tutkimuslaitoksesta koostuva konsortio tuotti ajantasaisen kuvan Suomen luonnonvarojen käytöstä ja sen ympäristövaikutuksista. Hankkeen loppuraportti, Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035(siirryt toiseen palveluun), julkaistiin maaliskuussa 2024.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kiertotaloussiirtymän toteutusmahdollisuuksista ja vaikutuksista ympäristöön ja kansantalouteen on laadittu mallinnetut tulevaisuuspolut. Tutkimustyön tulokset ovat tuottaneet tietopohjaa Kiertotalouden green dealiin(siirryt toiseen palveluun) valmisteluihin sekä antaneet valmiudet Kiertotalousohjelman(siirryt toiseen palveluun) tavoitteiden seurantaan.

Kiertotalousohjelman kolme määrällistä tavoitetta ovat:

Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. (Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.)
Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Skenaariot kokoavat tulevaisuusnäkymiä

Tutkimus konkretisoi Suomen luonnonvarojen käytön kasvun taittamiseksi tarvittavien toimenpiteiden suuruusluokan, jota kolme erilaista luonnonvarojen käytön tulevaisuuspolkua eli skenaariota ilmentävät. Vuoteen 2035 ulottuviin ja talouden keskeiset sektorit poikkileikkaaviin skenaarioihin on sisällytetty arviot raaka-aineiden kulutuksen, päästöjen ja kansantalouden kehityksestä.

Luonnonvarojen käytön skenaariot — Kuva 1. Tutkimustyössä laaditut luonnonvarojen käytön skenaariot järjestyksessä vasemmalta oikealle maltillisimmasta kunnianhimoisimpaan. © Suomen ympäristökeskus. Lähde: Valtioneuvosto.

Perusskenaario kuvaa tulevaisuuspolkua, jossa puhdas energiasiirtymä on toteutettu ja joitain kiertotaloustoimia tehty.

Kiertotalousskenaarioon on sisällytetty perusskenaarioon nähden tehostettuja sekä kokonaan uusia kiertotaloustoimenpiteitä. Lisäksi kiertotalousskenaariossa huomioidaan toimenpiteiden kytkennät muihin sektoreihin muun muassa välituotteiden ja energian käytön kautta.

Hiilineutraalisuusskenaario on skenaarioista kunnianhimoisin. Se tarkastelee kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen lisäksi myös hiilineutraalisuuden saavuttamista vuonna 2035. Skenaarioon on sisällytetty myös uusia kiertotalous- ja ilmastotoimenpiteitä vähähiilisyyden vahvistamiseksi.

Kiertotalouden muutosalueet

Skenaarioiden laatimiseksi tutkijat arvioivat Suomen kansantalouden tasolla kiertotaloustoimenpiteiden seurauksena mahdollisesti tapahtuvaa kehitystä vuonna 2035.

Kiertotaloustoimet ryhmiteltiin viiteen muutosalueeseen. Nämä muutosalueet kattavat resurssiviisaan rakennetun ympäristön, kiertotalouteen perustuvan teollisuuden, kestävän kulutuksen ja liiketoiminnan, materiaalitehokkaan energiajärjestelmän sekä uudistavan ruokajärjestelmän.

Kuva 2. Kiertotalouden viisi muutosaluetta. ©Suomen ympäristökeskus. Lähde: Valtioneuvosto. Alkuperäisen kuvan visualisointi: Kaskas / Janika Lähdes

Skenaariot yhdistelevät tietoa

Kiertotalouden skenaariot pohjautuvat kaikille skenaarioille yhteisiin taustaoletuksiin sekä skenaariokohtaisiin kiertotaloustoimenpiteisiin, jotka esitellään alla.

Skenaarioiden taustaoletukset:

Talouden kasvu pohjautuu valtiovarainministeriön pitkän ajan kasvuarvioon. Eri toimialojen kasvuennusteet perustuvat viime vuosien kehitykseen sekä asiantuntija-arvioihin. Skenaariossa julkisen talouden odotetaan säilyvän alijäämäisenä.
Väestönkehitys noudattaa Tilastokeskuksen 2019 laatimaa ennustetta, joka on hyvin lähellä vuoden 2015 tasoa.
Tärkeimpien fossiilisten polttoaineiden sekä päästöoikeuksien hintakehitys linjautuu Euroopan komission vuoden 2022 suositusten mukaisesti. Sähkön ja lämmön tuotannossa vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman sekä lämpöpumppujen tuotantomäärät ovat lähellä energia-alan vähähiilisyystiekartan mukaista vähähiiliskenaariota. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotannon ja kaukolämpölaitosten polttoainejakauman arvio pohjautuu vähähiilisyystiekarttaan.
Rakennusten lämmityksessä muutokset kohdistuvat energialähdejakaumaan sekä rakennusten lämmityksen ominaiskulutukseen.
Liikenteen osalta skenaariossa huomioidaan yleisen jakeluvelvoitteen mukainen 30 prosentin biopolttoaineiden osuus vuoteen 3035 mennessä.
Sähkön ja teollisuushöyryn käytössä oletetaan tapahtuvan 0,5 % vuosittainen energiatehostuminen. Materiaalien käytössä oletetaan tapahtuvan 0,5 % vuosittainen materiaalitehostuminen.
Maankäyttösektorin päästöjen oletetaan vähenevän maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti.

Taustaoletusten rinnalle sisällytettyjen, eri tasoisten kiertotaloustoimenpiteiden kunnianhimon taso kasvaa perusskenaariosta kiertotalousskenaarioon sekä edelleen hiilineutraalisuusskenaarioon siirryttäessä.

Perusskenaarion kiertotaloustoimet:

olemassa olevan rakennuskannan käytön tehostaminen (rakennusten pitoajan pidentäminen, korjausrakentamisen osuuden kasvu), kierrätysmateriaalien käytön lisääminen rakentamisessa, rakennusosien uudelleenkäyttö, ylijäämämassojen sekä sivu- ja jätevirtojen käyttö maarakentamisessa;
kaivannaisjätteiden hyötykäyttö, metallien jalostuksen sivuvirtojen hyödyntäminen, muovien kierrätys;
puhtaan vedyn tuotanto, hukkalämpöjen hyödyntäminen;
tavaroiden käyttöajan pidentyminen, uudelleenkäytön lisääntyminen ja jakamistalouden kasvaminen;
lannoitteiden käytön väheneminen, ruokahävikin vähentäminen ja muovin käytön vähentäminen pakkauksissa.

Kiertotalousskenaarion kiertotaloustoimet

Kiertotalousskenaario koostuu perusskenaarion voimistetuista toimenpiteistä sekä seuraavista, uusista toimenpiteistä:

metallien jalostuksessa siirrytään fossiilivapaan teräksen tuotantoon;
metsäteollisuudessa ligniinin talteenotto sellunkeitossa ja hyödyntäminen kemianteollisuuden raaka-aineena, kuoren hyödyntäminen raaka-aineena, tekstiilikuidun saanti metsäteollisuudesta;
tekstiiliteollisuudessa jalostetaan kierrätyskuitua sekä metsäteollisuuden tarjoamaa tekstiilikuitua;
teknologiateollisuudessa tehdään yleisemmin investointeja, jotka parantavat materiaalitehokkuutta;
vedyn tuotanto ja hukkalämpöjen hyödyntäminen kasvaa, sähkökattiloiden osuus lämmöntuotannossa kasvaa, tuulivoiman määrä kasvaa
LULUCF-päästöt alenevat turvepeltojen vettämisen ja metsäteollisuuden materiaalitehostumisen seurauksena, siirrytään kasvispainotteisempaan ruokavalioon.

Hiilineutraalisuusskenaarion kiertotaloustoimet

Kunnianhimoisimmassa skenaariossa osaa kiertotalousskenaarion toimenpiteistä on voimistettu.

Merkittävimmät eroavaisuudet kiertotalousskenaarioon ovat:

vedyn tuotannon ja hukkalämpöjen hyödyntämisen kasvu, tuuli- ja aurinkovoiman kasvu, työkoneiden sähköistyminen kasvaa;
fossiilivapaan teräksen tuotannossa iso uusi tehdas, vedyn käyttö kasvaa metallien jalostuksessa;
biopolttoaineiden tuotannon osuus kasvaa;
LULUCF-nettonielun edelleen vahvistuminen: metsäteollisuuden materiaalitehostumisen kasvu ja polttoon perustumattoman energiatuotannon lisääntyminen, metsäkadon merkittävä väheneminen, turvepeltojen vettämisen kasvu.

Skenaariotyön pääviestit

Skenaariotyön loppuraportin(siirryt toiseen palveluun) keskeinen viesti on, että siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan on toteutettavissa ilman, että taloutta heikennetään. Kiertotaloussiirtymä taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvua, ja sillä saavutetaan myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä selviä vähennyksiä kasvihuonekaasupäästöissä ja muissa ilmapäästöissä.

Sekä kiertotalous- että hiilineutraalisuusskenaarioiden toimenpiteet vahvistavat kansantaloutta BKT:n kohotessa 272 tai 273 miljardiin euroon vuonna 2035 skenaarion mukaan. Myös työn tuottavuus vahvistuu, ja taloudellista hyvinvointia mittaavat nettokansantulo ja yksilöllinen kulutus kasvavat.

Kuva 3. Skenaariotyöhön sisällytetyt kiertotaloustoimenpiteet vahvistavat kansantaloutta myönteisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten ohella. © Suomen ympäristökeskus. Lähde: Valtioneuvosto. Alkuperäisen kuvan visualisointi: Kaskas / Janika Lähdes

Raaka-aineiden kulutus kääntyy laskuun

Raportin mukaan talouden rakenteessa ja energiajärjestelmässä tapahtuvat muutokset sekä kiertotaloustoimet heijastuvat vuoden 2035 materiaalivirtoihin vähentäen raaka-aineiden kulutusta nykytasosta.

Vuosina 2015–2019 Suomen luonnosta talouden käyttöön otettujen raaka-aineiden massa on kasvanut 19 prosenttia, ja taustalla on vaikuttanut erityisesti metallimalmien sekä maa- ja kiviainesten oton kasvu. Tulevaisuuspoluissa jo perusskenaarioon sisältyvillä kiertotaloustoimilla tätä kasvua on kuitenkin saatu hillittyä. Myös siirtymä kohti puhdasta energiajärjestelmää heijastuu fossiilisten polttoaineiden (Suomessa turpeen) oton vähentymisenä. Raakapuun, metallimalmien sekä teollisuus- ja rakennusmateriaalien otto kuitenkin kasvavat metsäteollisuuden volyymin nousun ja uusien kaivosten avaamisen seurauksena.

Kiertotalousskenaariossa raaka-aineiden otto vähenee neljä prosenttia perusskenaarioon verrattuna. Vastaava arvio hiilineutraalisuusskenaariossa on kuusi prosenttia, ja oton supistuminen näkyy kaikissa raaka-ainelajeissa, etenkin maa- ja kiviainesten otossa. On kuitenkin huomattava, että raaka-aineiden otto jää joka tapauksessa kunnianhimoisimmassakin hiilineutraalisuusskenaariossa 11 prosenttia korkeammalle vuoden 2015 lähtötilanteeseen verrattuna.

Vastapainoksi tuontituotteiden valmistamiseen ulkomailla käytettyjen raaka-aineiden määräsupistuu jokaisessa skenaariossa. Jo perusskenaariossa laskua tapahtuu seitsemän prosenttia. vastaavasti kiertotalousskenaariossa määrä on 26 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 2015 lähtötaso, mikä johtuu selkeästä fossiilisten polttoaineiden tuonnin sekä raakapuun ja metallimalmien tuonnin vähenemisestä. Taustaoletukset siirtymästä kohti puhdasta energiajärjestelmää vaikuttavat arvioon kiertotaloustoimenpiteiden ohella.

Kuva 4. Raaka-aineiden kulutus raaka-aineittain Suomessa vuosina 2015 ja 2019 sekä luonnonvarojen käytön skenaariot vuonna 2035 © Suomen ympäristökeskus. Lähde: Valtioneuvosto.

Raaka-aineiden kulutuksen indikaattori (RMC – Raw Material Consumption) ilmaisee, kuinka paljon luonnon raaka-aineita (massana) kotimaisen loppukäytön eli kulutuksen ja pääomanmuodostuksen tyydyttäminen on vaatinut. Indikaattoriin lukeutuu sekä kotimaiset että ulkomailla käytetyt raaka-aineet.

Raaka-aineiden kulutus (RMC) on kasvanut Suomessa raaka-aineiden oton tavoin 202 miljoonasta tonnista 240 miljoonaan tonniin aikavälillä 2015–2019. Mikäli perusskenaario toteutuisi vuonna 2035, jäisi raaka-aineiden kulutus viisi prosenttia korkeammalle kuin tavoite- ja lähtötasovuonna 2015. Vasta kiertotalousskenaarion toteutuessa kiertotalousohjelman luonnonvaratavoite on saavutettavissa. Perusskenaariossa raaka-aineiden kulutuksen väheneminen linkittyy keskeisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemiseen, kun taas kiertotalousskenaariossa maa- ja kiviainesten kulutus vähenee absoluuttisesti eniten. Uusiutuvien raaka-aineiden kulutus (viljelykasvit, luonnonkasvit ja -eläimet sekä raakapuu) saadaan laskuun vasta hiilineutraalisuusskenaariossa.

Resurssituottavuuden tavoitteen eteen on tehtävä töitä

Resurssituottavuutta voidaan tarkastella BKT/RMC-indikaattorin avulla, joka kuvastaa raaka-aineiden kulutuksen suuruusluokkaa suhteessa tuotettuun lisäarvoon eli bruttokansantuotteeseen (BKT). Kiertotalousohjelman tavoitteena on resurssien tuottavuuden kaksinkertaistaminen vuoden 2015 tasosta vuonna 2035.

Tarkasteluvuosina 2015–2019 resurssituottavuus on heikentynyt (Kuva 5), mutta jo perusskenaariossa kehityssuunta on kääntynyt myönteiseksi. On kuitenkin huomattava, että Suomi ei olevain jäämässä kiertotalousohjelman resurssituottavuuden tavoitteesta, vaan myös EU-maiden keskiarvosta. Myös luonnonvarojen kulutus asukasta kohden jää globaalisti tarkasteltuna korkealle tasolle.

Kuva 5. Skenaariotyön tulokset resurssituottavuuden osalta. Suomi on pysymässä kaukana EU:n vuoden 2020 keskiarvosta. © Suomen ympäristökeskus. Lähde: Valtioneuvosto. Alkuperäisen kuvan visualisointi: Kaskas / Janika Lähdes

Kiertotalousasteen nosto on mahdollista

Suomen kiertotalousaste, kolme prosenttia vuonna 2015, on alhainen EU:n keskimääräiseen tasoon nähden, mikä oli vuonna 2015 noin 11 prosenttia. Edistystä on kuitenkin tapahtunut vuoteen 2019 mennessä muun muassa materiaalihyödynnetyn jätteen määrän kasvun myötä. Lisäksi skenaariotyön mukaan kiertotalousasteen nosto seitsemään prosenttiin, eli kiertotalousohjelman tavoitteeseen, on mahdollinen jo perusskenaarion toteutuessa vuonna 2035. Hiilineutraalisuusskenaarion toteutuessa Suomi yltäisi EU:n vuosien 2015–2022 keskimääräiseen tasoon.

Kuva 6: Suomen kiertotalousaste vuosina 2015 ja 2019 EU:n kiertotalousasteen ja luonnonvarojen käytön skenaarioiden ohella. © Suomen ympäristökeskus. Lähde: Valtioneuvosto. Alkuperäisen kuvan visualisointi: Kaskas / Janika Lähdes

Skenaariotyön tuloksista voidaan todeta, että jo perusskenaarion toteutuessa Suomen luonnonvarojen käyttö vähenee ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu, mutta raaka-aineiden kulutusta koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää hiilineutraaliusskenaarion toimien toteutumista.

Lisäksi on huomattava, että resurssituottavuuden tavoitteesta jäädään silti jälkeen, vaikka luonnonvaratavoitteet saavutettaisiin. Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy skenaarioissa kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla, ja resurssituottavuuden osalta Suomi jää kauas EU-maiden keskiarvosta. Materiaali-intensiivisyyden vähentäminen ja kiertotalousasteen kohottaminen ovatkin tavoitteita, joiden saavuttaminen vaatii työtä.

Tutkijat korostavat, että puhdas energiasiirtymä on välttämättömyys kiertotaloussiirtymässä, mikä puolestaan hyödyttää myös vähähiilisyyteen siirtymistä. Nykyjärjestelmään tarvitaan systeemistä muutosta, joka muodostuu useista yhtäaikaisista toimenpiteistä useilla eri toimialoilla ja kulutuksessa. Tutkimuksessa tunnistettujen muutosalueiden toimijat ovatkin keskeisessä asemassa kiertotaloussiirtymän mahdollistamisessa. Kunnianhimon lisäksi tarvitaan sääntelyä ja ohjausta vapaaehtoisen toiminnan rinnalle.