Kiertotalouden tilannekatsaus

Kiertotalous on tulevaisuuden talousmalli, joka auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja turvallisesti. Kiertotalouden määritelmästä, keskeisistä termeistä ja visualisoinnin tavoista löytyy lisätietoa Kisun sivuilta. Kiertotalouden monia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä käsitellään omalla sivullaan.

Suomen kansallinen kiertotalousohjelma ja sen tavoitteet tähtäävät merkittäviin muutoksiin vuoteen 2035 mennessä

Poliittisessa päätöksenteossa kiertotalous on vakiinnuttanut asemansa nykymuotoisena vasta viime vuosina. Suomi tavoittelee kiertotaloudesta perustaa koko taloudelle vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) keväällä 2021.

Kiertotalousohjelman vision toteutuminen edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Ohjelmalla on kolme päätavoitetta:

Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.
Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Kiertotaloutta tällä hetkellä tukevasta sääntelykehikosta voit lukea lisää KiSun koosteesta.

Suomi on kiertotaloudessa eurooppalaista keskikastia

Vaikka Suomea pidetään usein kiertotalouden edelläkävijänä, tuoreen arvioinnin mukaan kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai heikompi. Indikaattorien analyysin valossa Suomi on heikoilla resurssituottavuuden, materiaalien kiertotalousasteen sekä yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen kierrätysasteen edistämisessä. Neljän indikaattorien mukaan (kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä, innovatiiviset julkiset hankinnat, kotimainen materiaalien kulutus ja kotimainen raaka-aineiden kulutus) Suomen suoritus on kohtuullinen. Hyvän arvion Suomi saa vain ekoinnovaatioissa.

Kiertotalousohjelmaa arvioineiden asiantuntijoiden suosituksessa todetaankin, että kiertotalous ei etene nykytoimilla vaan vaatii myös merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi sääntelystä ja taloudellisesta ohjauksesta.

Voit lukea lisää kiertotalouden seurannasta KiSun sivuilta sekä Syken indikaattoriasiantuntijoiden blogista. Erilaisista kiertotalouden politiikkasuosituksista löytyy myös kooste Kisun sivuilta.

Euroopan unionin kiertotalouden toimintasuunnitelma kirittää Suomea laajalla paketilla

Euroopan unionin tasolla kiertotaloustoimia ohjaa toimintasuunnitelma Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Toimintasuunnitelman avulla tavoitellaan muutosta ympäristöystävällisempään suuntaan sekä kulutus- että tuotantotavoissa. Suunnitelman avulla tavoitellaan tilaa, jossa kestävät tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit ovat normi ja kulutustottumukset sellaisia, joiden myötä jätettä ei synny. Tätä tilaa tavoitellaan joukolla toisiinsa liittyviä aloitteita, jotka luovat vahvan ja johdonmukaisen tuotepoliittisen kehyksen.

Arjen kiertotaloustekoja tehdään kunnissa

Monet kunnat ja alueet ovat tarttuneet kiertotalouden haasteeseen laatimalla oman tiekartan. Lisätietoa ja esimerkkejä kiertotalouden tiekartoista löytyy KiSun laatimasta koosteesta. Mukana on myös mallipohja ja opas tiekartan laatimiseen.

Työkalujen ja toimintamallien hakukoneessa on monia kunnille tarkoitettuja paketteja. Kaikkiaan kuntien näkökulmasta kiinnostavia sisältöjä on nostettu omalle sivulleen.

Suomessa on monia kiertotalouden edelläkävijäyrityksiä

Myös yksityinen sektori on käynnistänyt paljon toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi. Edelläkävijäyritykset ovat huomanneet kiertotalouden tuomat hyödyt. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) kattaa koko toimialan, ja sen tavoitteena on edistää siirtymää kohti kilpailukykyistä ja markkinaehtoista kiertotaloutta luoden jäsenyrityksille kasvua, kilpailuetua ja mainehyötyjä kiertotalouden avulla. Toimialoja tarkasteltaessa myös muun muassa tekstiiliteollisuudessa sekä rakennusalalla on otettu askelia kiertotalouden edistämiseksi.

Lisätietoa edelläkävijäyrityksistä sekä kiertotalouden liiketoimintamalleista löytyy Kisun sivuilta. Yrityksille tarjolla olevia työkaluja ja palveluja on viety omalle sivulleen.