Siirry sisältöön

Kiertotalouden tilannekatsaukseen on koottu tietoa kiertotalouden mahdollisuuksista ja haasteista sekä keinoista ja työvälineistä. Katsauksessa keskitytään asioihin, joihin Kiertotalous-Suomen osaamisverkostoon kuuluvilla on mahdollisuus vaikuttaa. Katsauksen sisältämiä aihekokonaisuuksia lisätään ja päivitetään tarpeen mukaan.

Taustaa

Kiertotalous-Suomen osaamisverkoston suunnittelu alkoi vuonna 2021. Sopimusvaiheeseen päästiin tilaajana toimivan ympäristöministeriön ja toimittajana toimivan Motiva Oy:n välillä kesällä 2022. Mukana ydinryhmässä ovat myös työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen ympäristökeskus.

Työn alkuvaiheessa tiedettiin jo, että osaamisverkosto tarvitsee toimiakseen tietoa kentältä. Toiminnan suunnitteluun on pyritty osallistamaan sidosryhmiä järjestämällä kaksi erillistä työpajaa sekä taustoittamalla tarpeita kirjallisen kyselyn avulla. Kyselyissä ja keskusteluissa on noussut esille paljon toimintaa ohjaavia ajatuksia ja ideoita.

Kiertotalous lukujen valossa

Poliittisessa päätöksenteossa kiertotalous on vakiinnuttanut asemansa nykymuotoisena vasta viime vuosina. Täyttä yksimielisyyttä kiertotalouden määritelmästä tai rajauksesta ei ole vielä pystytty saavuttamaan, mutta kiertotalous nähdään yleisesti ottaen työkaluna kestävyyskriisin ratkaisemisessa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Yleisesti ajatellaan, että kiertotaloudessa materiaalien jalostusarvo pyritään säilyttämään ja tuotteet pysyvät mahdollisimman pitkään ja turvallisesti kierrossa sekä käytössä. Kiertotalous on talous-, ajattelu- ja toimintamalli, joka ei ole vain kierrättämistä, vaan myös muun muassa käytöstä poistuvien tuotteiden jatkojalostusta, vuokrapalveluita ja kestävää suunnittelua.

Kiertotalouden tunnuslukuihin tullaan syventymään tarkemmin loppuvuodesta julkaistavassa kiertotalouden tilannekatsauksen päivityksessä.

Suunnitelmallisuudella vauhtia kiertotalouteen

Monimutkaisten asioiden edistäminen vaatii suunnitelmallisuutta. Suomi tavoittelee kiertotaloudesta perustaa koko taloudelle vuoteen 2035 mennessä kiertotalouden strategisen ohjelman avulla, josta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen keväällä 2021. Ohjelman visiona on: Suomi 2035: Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta.

Kiertotalousohjelmassa pyritään löytämään vaikuttavuutta esimerkiksi keskittämällä resursseja eniten luonnonvaroja käyttäviin toimialoihin, kuten kiinteistö- ja rakennusalaan. Kiertotalousohjelman käytännön toteuttamista voi seurata ympäristöministeriön verkkosivuilla ja sivujen kautta on mahdollista myös jättää juttuvinkkejä, palautetta tai ilmoittaa kiertotalouteen liittyvästä tapahtumasta.

Euroopan unionin tasolla kiertotaloustoimia ohjaa toimintasuunnitelma: Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta. Toimintasuunnitelman avulla tavoitellaan muutosta ympäristöystävällisempään suuntaan sekä kulutus- että tuotantotavoissa. Suunnitelman avulla tavoitellaan tilaa, jossa kestävät tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit ovat normi ja kulutustottumukset sellaisia, joiden myötä jätettä ei synny. Tätä tilaa tavoitellaan joukolla toisiinsa liittyviä aloitteita, jotka luovat vahvan ja johdonmukaisen tuotepoliittisen kehyksen. Kuten Suomen kansallisessa ohjelmassa, myös EU:n suunnitelmassa resursseja kohdistetaan alkuvaiheessa ensisijaisiin arvoketjuihin.

Lisätietoa kansallisen ja aluetason tiekartoista osiossa ”Kiertotalouden tiekartat”

Kaupunkien tiekartat kokonaisuuden tukena

Myös yksittäiset kaupungit, kuten Oulu (”Kiertotalouden tiekartta”) ja Jyväskylä (”Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040”), ovat lähteneet mukaan kiertotalouden edistämiseen ja laatineet tiekartat työn tueksi. Molemmissa esimerkkitiekartoissa esitellään käytännön toimia, joilla kiertotaloutta voidaan edistää kaupunkien toimesta. Lähtökohtaisesti kaupunkien tiekartoilla on ohjausvaikutusta vain kaupunkikonserniin kuuluviin toimialoihin, liikelaitoksiin ja tytäryhtiöihin, mutta hyvän esimerkin ja kiertotalousmyönteisen ilmapiirin avulla voidaan vaikuttaa sekä kaupungin asukkaisiin että alueella toimiviin yrityksiin.

Yksityisen sektorin toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi

Julkisten toimijoiden ohjelmien ja tiekarttojen sekä lainsäädännön lisäksi myös yksityinen sektori on käynnistänyt paljon toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi. Edelläkävijäyritykset ovat huomanneet kiertotalouden tuomat hyödyt. Esimerkiksi Teknologiateollisuus on luonut koko toimialalle oman kiertotalousohjelman, jonka tavoitteena on edistää siirtymää kohti kilpailukykyistä ja markkinaehtoista kiertotaloutta luoden jäsenyrityksille kasvua, kilpailuetua ja mainehyötyjä kiertotalouden avulla .

Toimialoja tarkasteltaessa myös muun muassa tekstiiliteollisuudessa sekä rakennusalalla on otettu askelia kiertotalouden edistämiseksi. Tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten etujärjestö Suomen Tekstiili & Muoti ry tarjoaa jäsenyrityksilleen tukea kiertotaloutta toteuttavien toimintamallien kehittämisessä sekä kumppanuuksien löytämisessä.

Rakennusalalla kiertotaloutta edistetään monella taholla ja tasolla. Esimerkiksi Finnish Green Building Councilin koordinoima Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa alan tietoa ja toimijoita yhteen. 

Ympäristöministeriö toimii aktiivisesti rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi ja alaa koskevat tavoitteet tulevat Suomen EU-jäsenyyden kautta: ”Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 % rakennus- ja purkujätteestä.” Yksittäiset toimijat voivat osallistua toimintaan esimerkiksi solmimalla Kestävän purkamisen green deal -sopimuksen.

Lisätietoa kiertotalouden hyötynäkökulmista osiossa ”Mitä hyötyä kiertotaloudesta on?”

Lisätietoja

Janne Keränen

asiantuntija, Motiva Oy