Kiertotalouden tilannekatsaus

Kiertotalous hahmottuu yhä useammin luontoa uudistavana talousmallina, jossa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja turvallisesti. Työtä on paljon, sillä luonnonvarojen käytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2060 mennessä 60 prosentilla vuoden 2020 tasosta. Tämä aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, talouteen ja hyvinvointiimme.

Kiertotaloutta kehitetään tällä hetkellä monipuolisesti yhteiskunnan eri tasoilla ja sektoreilla: kiertotaloudesta on oma alalukunsa Orpon hallituksen ohjelmassa, ja EU-tasolla kiertotalouteen liittyviä aloitteita on arvioitu olevan useita kymmeniä. Samalla Suomi suoriutuu vain heikosti tai kohtuullisesti suurimmasta osasta kiertotalousmittareita. Eurooppalaisittain Suomea ei voikaan pitää edelläkävijänä muussa kuin kiertotalouden strategisessa kehittämisessä ja TKI-työssä.

Suomen kansallinen kiertotalousohjelma ja sen tavoitteet tähtäävät merkittäviin muutoksiin vuoteen 2035 mennessä

Poliittisessa päätöksenteossa kiertotalous on vakiinnuttanut asemansa nykymuotoisena vasta viime vuosina. Suomi tavoittelee kiertotaloudesta perustaa koko taloudelle vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021.

Kiertotalousohjelman vision toteutuminen edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Ohjelmalla on kolme päätavoitetta:

1. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.
2. Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
3. Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Kiertotaloutta tällä hetkellä tukevasta sääntelykehikosta voit lukea lisää Kiertotalous-Suomen koosteesta.

Suomi on kiertotaloudessa eurooppalaista keskikastia

Vaikka Suomea pidetään usein kiertotalouden edelläkävijänä, tuoreen arvioinnin mukaan kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai heikompi. Indikaattorien analyysin valossa Suomi on heikoilla resurssituottavuuden, materiaalien kiertotalousasteen sekä yhdyskunta- ja pakkausjätteen- kierrätysasteen (osa indikaattoria Yhdyskunta- pakkaus- ja rakennusjätteen määrä ja kierrätysaste) edistämisessä. Neljän indikaattorien mukaan (kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä, innovatiiviset julkiset hankinnat, kotimainen materiaalien kulutus ja kotimainen raaka-aineiden kulutus) Suomen suoritus on kohtuullinen. Hyvän arvion Suomi saa vain ekoinnovaatioissa.

Kiertotalousohjelmaa arvioineiden asiantuntijoiden suosituksessa todetaankin, että kiertotalous ei etene nykytoimilla vaan vaatii myös merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi sääntelystä ja taloudellisesta ohjauksesta.

Voit lukea lisää kiertotalouden seurannasta KiSun sivuilta sekä Syken indikaattoriasiantuntijoiden blogista. Erilaisista kiertotalouden politiikkasuosituksista löytyy myös kooste KiSun sivuilta.

Kiertotalouden skenaariot kertovat, että kiertotaloustoimien lisääminen on hyväksi taloudelle 

Kiertotalouden tietopohja on parantunut merkittävästi viime aikoina, sillä Suomessa on toteutettu kansainvälisestikin ainutlaatuinen kiertotalouden skenaariotyö(avautuu uuteen ikkunaan). Tutkimuksessa arvioitiin Suomen luonnonvarojen käyttöä ja luotiin kolme skenaariota sille, miten Suomi voi saavuttaa Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa määritellyt luonnonvaratavoitteet.  

Skenaariotyön loppuraportin keskeinen viesti on, että siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan on toteutettavissa ilman, että taloutta heikennetään. Kiertotaloussiirtymä taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvua, ja sillä saavutetaan myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä selviä vähennyksiä kasvihuonekaasupäästöissä ja muissa ilmapäästöissä. 

Kiertotalouden green deal luotsaa toimijoita kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseen

Vapaaehtoinen sitoutuminen on yksi keskeinen tapa kansallisen Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.   

Kiertotalouden green deal on tutkimukseen perustuva vapaaehtoisen sitoutumisen prosessi. Siinä esimerkiksi yritykset, kunnat ja alueet tunnistavat toimintansa kannalta vaikuttavia kiertotaloustoimia ja saavat tukea niiden toteutukseen. Toimenpiteiden tulee edistää kiertotalousohjelman luonnonvaratavoitteita, hiilineutraaliutta ja kestävän talouden edistämistä vuoteen 2035 mennessä.

Lisäksi niiden tulee liittyä ainakin yhteen viidestä tutkimuksen tunnistamasta muutosalueesta:

• Resurssiviisas rakennettu ympäristö 

• Kiertotalouteen perustuva teollisuus 

• Kestävä kulutus ja tuotanto 

• Materiaalitehokas energiajärjestelmä 

• Uudistava ruokajärjestelmä 

Prosessia luotsaavat ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lisätietoa löytyy KiSun Kiertotalouden green deal -sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan) sekä ympäristöministeriön verkkopalvelusta. 

Barometrien mukaan kiertotalous on jo tuttu termi, mutta käytännön toimintaa voisi olla laajemmin  

Kiertotalouteen siirtymisellä on monenlaisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja ihmisten arkeen. Toisaalta systeeminen muutos edellyttää muutoksia yrityksissä ja kansalaisten arkipäiväisessä elämässä. Suomen ympäristökeskus kehitti barometrikyselyt yritysten ja kansalaisten kiertotalousasenteiden ja -toimien seurantaan. 

Ensimmäisten barometrien tulokset osoittavat, että kiertotaloudesta on tullut laajasti tunnettu termi, mutta käytännön tasolla kiertotalousteot painottuvat jätteiden lajitteluun niin kansalaisten kuin yritystenkin arkipäivässä. Muista kiertotalouteen liittyvistä toimista vähiten tunnettuja olivat jakamistalouden mahdollisuudet. Vaikka kaikki kiertotaloustoimet eivät ole yrityksille ja kansalaisille yhtä tuttuja, barometrit kertovat, että kiinnostusta kiertotalouteen löytyy ruohonjuuritasolla ja arjessa. Monet kiertotalouden päämäärät resonoivat suomalaisille tuttujen arkisten käytäntöjen ja tärkeiden arvojen kanssa. Tästä voi luoda vahvan pohjan muutokselle. 

Kiertotalous hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi”

Kesäkuussa 2023 julkaistussa pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa nousevat vahvasti esille esimerkiksi strateginen omavaraisuus, huoltovarmuus ja ruokahuollon turvaaminen. Näitä teemoja voidaan edistää kiertotalouden mukaisia toimia toteuttamalla.

Hallitusohjelmassa on myös kappale ”Kiertotaloudella pidetään Suomen puhtaasta ympäristöstä huolta”. Kappaleessa korostetaan muun muassa kierrätysraaka-aineiden hyödyntämisen merkitystä, kriittisten raaka-aineiden saatavuutta, jätelainsäädännön kehittämistä ja ravinnekiertojen kestävyyttä. Lupaprosessien sujuvoittaminen on kaikkiaan tärkeä teema hallitusohjelmassa. Sen sijaan esimerkiksi kiertotalouden mukaisen palveluliiketoiminnan edistämistä tai kansallisen kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista ei mainita kokonaisuudessa.

EU Clean Industrial Deal

EU:n puhtaan teollisuuden ohjelmassa hahmotellaan konkreettisia toimia, joilla hiilestä irtautumisesta tehdään Euroopan teollisuuden kasvua edistävä tekijä. Tähän sisältyy mm. energian hintojen alentaminen, puhtaiden tuotteiden kysynnän lisääminen ja puhtaan siirtymän rahoitukseen panostaminen. Lisäksi kiertotalous ja kriittisten materiaalien saatavuuden varmistaminen ovat keskeisiä teemoja. Tähän liittyen suunnitteilla on muun muassa:

• Kasvattaa uusio- ja kierrätysmateriaalien ja tuotteiden kysyntää, tarjontaa ja markkinoita
• Tehdä EU:sta maailman johtava toimija kiertotaloudessa
• Laatia vuoteen 2026 mennessä kiertotaloussäädös (Circular Economy Act) vauhdittamaan kiertotaloussiirtymää, varmistamaan niukkojen materiaalien tehokas käyttö ja uudelleenkäyttö, vähentämään globaaleja riippuvuuksia sekä luomaan korkealaatuisia työpaikkoja.
• Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 24 % materiaaleista on kiertotalouteen perustuvia.

EU:n keskeisiä kiertotalousaloitteita on käsitelty KiSun kiertotalouskahveilla. Materiaaleihin on mahdollista tutustua myös jälkikäteen.

Arjen kiertotaloustekoja tehdään kunnissa

Kunnat ovat tärkeässä asemassa kiertotalouden mahdollistajina ja vahvistajina. Kunnissa vaikutusmahdollisuudet korostuvat erityisesti kuntien ydintoiminnoissa: julkisissa hankinnoissa, maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa, koulutuksessa, kasvatuksessa, jäte- ja energiahuollon ratkaisuissa, jakamistalouden ratkaisujen edistämisessä ja viestinnässä. Kaikkiin näihin toiminta-alueisiin löytyy lisätietoa KiSun kunnille ja alueille räätälöidyiltä koontisivuilta.

Monet kunnat ja alueet ovat tarttuneet kiertotalouden haasteeseen laatimalla oman tiekartan. Esimerkiksi Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta ja muita kestävyyshyötyjä kiertotalouden tiekartan avulla. Lahden kiertotalouden tiekartta koskee koko kaupunkikonsernia, ja siinä ovat mukana myös sidosryhmät, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Kaupunkiympäristön palvelualueelle on tarkempi kiertotalouden kehittämisohjelma esimerkiksi maamassojen ja purkumateriaalien uudelleenkäytölle ja kierrätykselle.

Turun kiertotaloustiekartan pyrkimyksenä taas on tukea Turun vuoden 2029 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Tiekartassa painopistealueina ovat ruokaketju ja ravinnekierrot, rakennukset ja rakentaminen, energiajärjestelmä, kuljetus ja logistiikka sekä vesikierrot.

Kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan kansainvälisesti, joten toimivia ratkaisuja ja osaamista on hyvä jakaa mahdollisimman laajasti. Siksi Turun kaupunki ja alueen muut toimijat osallistuvat kansainväliseen kiertotaloutta kehittävään yhteistyöhön. Turun kiertotalouden tiekartasta tehtiinkin kansainvälisesti skaalattava malli ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkoston avulla.

Muita esimerkkejä ja lisätietoa kiertotalouden tiekartoista löytyy KiSun laatimasta koosteesta. Mukana on mallipohja ja opas tiekartan laatimiseen. Kiertotalous kunnissa -raportissa puolestaan tunnistettiin merkittävimmät toiminta-alueet, joissa kunnilla on mahdollisuus edistää kiertotaloutta.

Kiertotalouden green deal -sitoumuksen tehneet kunnat:

Suomessa on monia kiertotalouden edelläkävijäyrityksiä

Myös yksityinen sektori on käynnistänyt paljon toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi. Edelläkävijäyritykset ovat huomanneet kiertotalouden tuomat hyödyt. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma 2035 kattaa koko toimialan, ja sen tavoitteena on edistää siirtymää kohti kilpailukykyistä ja markkinaehtoista kiertotaloutta luoden jäsenyrityksille kasvua, kilpailuetua ja mainehyötyjä kiertotalouden avulla.

Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma koskee hyvin suurta joukkoa yrityksiä. Ohjelman tarkoituksena on inspiroida ja toimia pohjana eri yritysten ja toimialojen nykyisen kiertotaloustyön jatkamiselle sekä avata uusia liiketaloudellisia mahdollisuuksia. Toimialoja tarkasteltaessa myös muun muassa tekstiiliteollisuudessa sekä rakennusalalla on otettu askelia kiertotalouden edistämiseksi.

Käytännön esimerkeistä Outokummun tehdas Torniossa on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos ja merkittävä metallinjalostusalan toimija. Outokummun ruostumaton teräs tehdään yli 90 prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, ja se on täysin kierrätettävissä elinkaarensa jälkeen.

Digitaalisista ratkaisuista esimerkkinä voidaan mainita teknologiayritys Solita, joka on yhteistyössä Motivan kanssa kehittänyt ympäristöministeriölle kiertotaloutta edistävän Materiaalitori.fi-palvelun(siirryt toiseen palveluun). Palvelu on digitaalinen kohtaamispaikka muun muassa jätteen tarjoajille ja käsittelijöille. Sen tarkoituksena on saada eri toimijoiden jätteet ja sivuvirrat ja niiden kysyntä kohtaamaan.

Yritysten kiertotalousosaamisen vahvistamiseksi KiSun sivuille on nostettu yrityksiä kiinnostavia aiheita ja työkaluja. Sivulla on asiaa muun muassa kiertotalouden liiketoimintamalleista ja taloudellisista hyödyistä, digitaalisista ratkaisuista ja kiertotalouteen liittyvästä sääntelystä. Uutena kokonaisuutena mukaan on nostettu kattava Kiertotalousajattelun työkalupakki(avautuu uuteen ikkunaan). 

Kiertotalouden green deal -sitoumuksen tehneet yritykset:

Lue lisää

Lisätietoja