Siirry sisältöön

Kiertotalous hahmottuu yhä useammin luontoa uudistavana talousmallina, jossa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja turvallisesti. Kiertotaloutta kehitetään tällä hetkellä monipuolisesti yhteiskunnan eri tasoilla ja sektoreilla: kiertotaloudesta on oma alalukunsa Orpon hallituksen ohjelmassa, ja EU-tasolla kiertotalouteen liittyviä aloitteita on arvioitu olevan useita kymmeniä. Samalla Suomi suoriutuu vain heikosti tai kohtuullisesti suurimmasta osasta kiertotalousmittareita. Eurooppalaisittain Suomea ei voikaan pitää edelläkävijänä muussa kuin kiertotalouden strategisessa kehittämisessä ja TKI-työssä.

Suomen kansallinen kiertotalousohjelma ja sen tavoitteet tähtäävät merkittäviin muutoksiin vuoteen 2035 mennessä

Poliittisessa päätöksenteossa kiertotalous on vakiinnuttanut asemansa nykymuotoisena vasta viime vuosina. Suomi tavoittelee kiertotaloudesta perustaa koko taloudelle vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021.

Kiertotalousohjelman vision toteutuminen edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Ohjelmalla on kolme päätavoitetta:

  1. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.
  2. Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
  3. Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Kiertotaloutta tällä hetkellä tukevasta sääntelykehikosta voit lukea lisää Kiertotalous-Suomen koosteesta.

Kiertotalouden green deal

Vapaaehtoinen sitoutuminen on yksi keskeinen tapa kansallisen Kiertotalousohjelman toteutukseen. Kiertotalouden strateginen green deal on tutkimukseen ja skenaariotyöhön perustuva vapaaehtoisen sitoutumisen prosessi, jossa toimijat tunnistavat toimintansa kannalta vaikuttavimmat kiertotaloustoimet ja sitoutuvat niihin. Prosessista voi lukea lisää ympäristöministeriön sivuilta.

Muita keskeisiä Kiertotalousohjelman toimia ovat osaamisverkosto Kiertotalous-Suomi sekä Circular Design -valmennusohjelma(siirryt toiseen palveluun).

Suomi on kiertotaloudessa eurooppalaista keskikastia

Vaikka Suomea pidetään usein kiertotalouden edelläkävijänä, tuoreen arvioinnin mukaan kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai heikompi. Indikaattorien analyysin valossa Suomi on heikoilla resurssituottavuuden, materiaalien kiertotalousasteen sekä yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätysasteen edistämisessä. Neljän indikaattorien mukaan (kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä, innovatiiviset julkiset hankinnat, kotimainen materiaalien kulutus ja kotimainen raaka-aineiden kulutus) Suomen suoritus on kohtuullinen. Hyvän arvion Suomi saa vain ekoinnovaatioissa.

Heikkoa suoritusta kuvaavat indikaattorit eli resurssituottavuus (BKT/RMC), materiaalien kiertotalousaste (CMU) sekä yhdyskunta- rakennus- ja pakkausjätteen määrä ja kierrätysaste, esitetään laatikossa, joka yläreunassa on alaspäin osoittava peukalo. Kohtuullista suoritusta kuvaavat indikaattorit, eli kotimainen materiaalien kulutus (DMC), kotimainen raaka-aineiden kulutus (RMC), kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten lukumäärä sekä innovatiiviset julkiset hankinnat, esitetään laatikossa, jonka yläreunassa on sivulle päin osoittava peukalo. Hyvää suoritusta kuvaa indikaattori eli ekoinnovaatiot esitetään laatikossa, jonka yläreunassa on ylöspäin osoittava peukalo.
Tällä hetkellä kolme kiertotalouden indikaattoria kertoo heikosta suorituksesta, neljä kohtuullisesta suorituksesta ja ainoastaan yksi hyvästä suorituksesta.

Kiertotalousohjelmaa arvioineiden asiantuntijoiden suosituksessa todetaankin, että kiertotalous ei etene nykytoimilla vaan vaatii myös merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi sääntelystä ja taloudellisesta ohjauksesta.

Voit lukea lisää kiertotalouden seurannasta KiSun sivuilta sekä Syken indikaattoriasiantuntijoiden blogista. Erilaisista kiertotalouden politiikkasuosituksista löytyy myös kooste KiSun sivuilta.

Kiertotalous hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi”

Kesäkuussa 2023 julkaistussa pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa nousevat vahvasti esille esimerkiksi strateginen omavaraisuus, huoltovarmuus ja ruokahuollon turvaaminen. Näitä teemoja voidaan edistää kiertotalouden mukaisia toimia toteuttamalla.

Hallitusohjelmassa on myös kappale ”Kiertotaloudella pidetään Suomen puhtaasta ympäristöstä huolta”. Kappaleessa korostetaan muun muassa kierrätysraaka-aineiden hyödyntämisen merkitystä, kriittisten raaka-aineiden saatavuutta, jätelainsäädännön kehittämistä ja ravinnekiertojen kestävyyttä. Lupaprosessien sujuvoittaminen on kaikkiaan tärkeä teema hallitusohjelmassa. Sen sijaan esimerkiksi kiertotalouden mukaisen palveluliiketoiminnan edistämistä tai kansallisen kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista ei mainita kokonaisuudessa.

Euroopan unionin kiertotalouden toimintasuunnitelma kirittää Suomea laajalla paketilla

Euroopan unionin tasolla kiertotaloustoimia ohjaa toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta. Toimintasuunnitelman avulla tavoitellaan muutosta ympäristöystävällisempään suuntaan sekä kulutus- että tuotantotavoissa. Tavoitteena on, että kestävät tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit ovat normi ja kulutustottumukset sellaisia, joiden myötä jätettä ei synny.

Suunnitelman tavoitteena on myös varmistaa, että kiertotalous edistää hiilineutraaliutta ja hyödyntää tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia niin ihmisten kuin myös alueiden ja kaupunkien hyväksi. Tätä tilaa tavoitellaan joukolla toisiinsa liittyviä aloitteita, jotka luovat vahvan ja johdonmukaisen tuotepoliittisen kehyksen. Samoin suunnitelmassa esitetään vankkaa mittaristoa kehityksen etenemisen seurantaan. Tavoitteena on toimia jatkossakin kiertotalouden globaalina edelläkävijänä.

EU:n kiertotaloutta edistävän toimintasuunnitelman puitteissa tehdyt aloitteet voidaan jakaa kolmeen pakettiin:

EU:n kiertotalouspaketti I sisältää voimaan astuvaa sääntelyä, joka jo vaikuttaa kansainvälisesti:

  • Kestävien tuotteiden aloite
  • Ekosuunnitteludirektiivin laajentaminen ja muutos asetukseksi
  • Kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskeva EU:n strategia
  • Rakennustuoteasetuksen uudistaminen
  • Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vihreässä siirtymässä

EU:n kiertotalouspaketti II:een ja III:een kuuluu aloitteita, joista vielä neuvotellaan:

  • Suuntaviivat biopohjaisille, biohajoaville ja kompostoituville muoveille
  • Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistaminen
  • Vihreät väittämät -direktiiviehdotus
  • Right to repair -direktiiviehdotus

EU:n keskeisiä kiertotalousaloitteita on käsitelty KiSun kiertotalouskahveilla marraskuussa 2023. Materiaaleihin on mahdollista tutustua myös jälkikäteen.

Arjen kiertotaloustekoja tehdään kunnissa

Kunnat ovat tärkeässä asemassa kiertotalouden mahdollistajina ja vahvistajina. Kunnissa vaikutusmahdollisuudet korostuvat erityisesti kuntien ydintoiminnoissa: julkisissa hankinnoissa, maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa, koulutuksessa, kasvatuksessa, jäte- ja energiahuollon ratkaisuissa, jakamistalouden ratkaisujen edistämisessä ja viestinnässä. Kaikkiin näihin toiminta-alueisiin löytyy lisätietoa KiSun kunnille ja alueille räätälöidyiltä tarjotinsivuilta.

Monet kunnat ja alueet ovat tarttuneet kiertotalouden haasteeseen laatimalla oman tiekartan. Esimerkiksi Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta ja muita kestävyyshyötyjä kiertotalouden tiekartan avulla. Lahden kiertotalouden tiekartta koskee koko kaupunkikonsernia, ja siinä ovat mukana myös sidosryhmät, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Kaupunkiympäristön palvelualueelle on tarkempi kiertotalouden kehittämisohjelma esimerkiksi maamassojen ja purkumateriaalien uudelleenkäytölle ja kierrätykselle.

Turun kiertotaloustiekartan pyrkimyksenä taas on tukea Turun vuoden 2029 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Tiekartassa painopistealueina ovat ruokaketju ja ravinnekierrot, rakennukset ja rakentaminen, energiajärjestelmä, kuljetus ja logistiikka sekä vesikierrot.

Kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan kansainvälisesti, joten toimivia ratkaisuja ja osaamista on hyvä jakaa mahdollisimman laajasti. Siksi Turun kaupunki ja alueen muut toimijat osallistuvat kansainväliseen kiertotaloutta kehittävään yhteistyöhön. Turun kiertotalouden tiekartasta tehtiinkin kansainvälisesti skaalattava malli ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkoston avulla.

Muita esimerkkejä ja lisätietoa kiertotalouden tiekartoista löytyy KiSun laatimasta koosteesta. Mukana on mallipohja ja opas tiekartan laatimiseen. Kiertotalous kunnissa -raportissa puolestaan tunnistettiin merkittävimmät toiminta-alueet, joissa kunnilla on mahdollisuus edistää kiertotaloutta.

Suomessa on monia kiertotalouden edelläkävijäyrityksiä

Myös yksityinen sektori on käynnistänyt paljon toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi. Edelläkävijäyritykset ovat huomanneet kiertotalouden tuomat hyödyt. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma 2035 kattaa koko toimialan, ja sen tavoitteena on edistää siirtymää kohti kilpailukykyistä ja markkinaehtoista kiertotaloutta luoden jäsenyrityksille kasvua, kilpailuetua ja mainehyötyjä kiertotalouden avulla.

Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma koskee hyvin suurta joukkoa yrityksiä. Ohjelman tarkoituksena on inspiroida ja toimia pohjana eri yritysten ja toimialojen nykyisen kiertotaloustyön jatkamiselle sekä avata uusia liiketaloudellisia mahdollisuuksia. Toimialoja tarkasteltaessa myös muun muassa tekstiiliteollisuudessa sekä rakennusalalla on otettu askelia kiertotalouden edistämiseksi.

Käytännön esimerkeistä Outokummun tehdas Torniossa on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos ja merkittävä metallinjalostusalan toimija. Outokummun ruostumaton teräs tehdään yli 90 prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, ja se on täysin kierrätettävissä elinkaarensa jälkeen.

Digitaalisista ratkaisuista esimerkkinä voidaan mainita teknologiayritys Solita, joka on yhteistyössä Motivan kanssa kehittänyt ympäristöministeriölle kiertotaloutta edistävän Materiaalitori.fi-palvelun(siirryt toiseen palveluun). Palvelu on digitaalinen kohtaamispaikka muun muassa jätteen tarjoajille ja käsittelijöille. Sen tarkoituksena on saada eri toimijoiden jätteet ja sivuvirrat ja niiden kysyntä kohtaamaan.

Yritysten kiertotalousosaamisen vahvistamiseksi KiSun sivuille on nostettu yrityksiä kiinnostavia aiheita ja työkaluja. Sivulla on asiaa muun muassa kiertotalouden liiketoimintamalleista ja taloudellisista hyödyistä, digitaalisista ratkaisuista ja kiertotalouteen liittyvästä sääntelystä

Lue lisää

Lisätietoja

Annukka Berg

Ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Paula Eskola

johtava asiantuntija, Motiva Oy