Jätteet ja kierrätys

Tälle sivulle on koottu tiivis yleiskatsaus Suomen jätepolitiikasta, yhdyskuntajätteiden kierrätyksen nykytilasta ja tavoitteista sekä keskeisimmistä teemoja syvällisemmin käsittelevistä lähteistä.

Kiertotalouden edistäminen jätepolitiikan ytimessä

Suomen jätepolitiikan perustana toimii Euroopan unionin jätepolitiikka, jonka perusperiaatteita ovat:

• Ehkäisyn periaate: jätteen tuottamista ja jätteen haitallisuutta vähennetään ja ehkäistään mahdollisuuksien mukaan
• Pilaaja maksaa: kaikista jätehuoltokustannuksista vastaa jätteen tuottaja
• Tuottajavastuu: jätteen tuottajan sijasta tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaa tiettyjen tuotteiden jätehuollosta
• Varovaisuusperiaate: jätteiden ja jätehuollon riskejä ennakoidaan
• Läheisyysperiaate: jätteet käsitellään mahdollisimman lähellä jätteiden muodostumispaikkaa
• Omavaraisuusperiaate: Euroopan yhteisö ja sen jokainen jäsenmaa on jätteiden käsittelyssä omavarainen.

Kiertotaloudella tähdätään toimintatapojemme muuttamiseen

Edellä listatut periaatteet on sisällytetty Suomen jätelainsäädäntöön. Lisäksi jätehuollossa noudatetaan etusijajärjestyksen periaatetta, jonka tavoitteena on ensi sijassa välttää syntyvän jätteen määrää sekä palauttaa syntynyt jäte jälleen kiertoon materiaalina. Lue lisää etusijajärjestyksestä Jätehuolto ja kierrätys -sivulla.

Periaate on kiertotalousajattelun ytimessä, millä pyritään luonnonvarojen säästämisen lisäksi energiankulutuksen hillitsemiseen, negatiivisten ympäristö- ja ilmastovaikutusten synnyn ehkäisyyn sekä taloudellisen hyvinvoinnin tuottamiseen maapallon kantokyvyn rajoissa. Vähentämällä raaka-aineiden käyttöä voidaan myös vähentää paineita luonnon monimuotoisuuteen.

Yhdyskuntajätteiden kierrätyksessä kirittävää

Suomessa pyritään nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta 55 %:n vuoteen 2025 mennessä, ja vuoden 2035 vastaavaksi tavoitteeksi on asetettu kierrättää 65 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä.

Jätemäärät kasvavat, mutta kierrätysaste ei pysy perässä

Yhdyskuntajätemäärät ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti viime vuosien ajan: Kun vielä 2010-luvun alussa tuotimme yhdyskuntajätettä noin 500 kg asukasta kohden, oli vuonna 2021 vastaava luku 609 kiloa/henkilö. Suomessa syntyvä jätemäärä asukasta kohden onkin noin viidenneksen suurempi kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Samanaikaisesti materiaalihyödynnyksen osuus ei nouse tavoitteisiin nähden tarpeeksi nopeasti, ja suurin osa yhdyskuntajätteestä hyödynnetään energiana (62 %).

Sekajätteeseen päätyy edelleen paljon kierrätyskelpoista materiaalia

Suomi on vaarassa jäädä kierrätystavoitteestaan (55 %) vuoteen 2025 mennessä, ja meidän tulisi erityisesti ehkäistä jätemäärien kasvua uudelleenkäyttöä lisäämällä sekä tehostamalla biojätteen ja muovin keräystä ja kierrätystä. Tehokkaammalla materiaalien kierrätyksellä voisimme vaikuttaa nykytilanteeseen, jossa paljon kierrätyskelpoista jätettä päätyy sekajätteeksi, josta käytännössä kaikki päätyy polttoon. Menetämme siis runsaasti uudelleen hyödynnettäviä materiaaleja riittämättömän kierrätyksen seurauksena.

Yhdyskuntajätteestä yli puolet päätyy polttoon

Toisaalta olemme onnistuneet vähentämään kaatopaikkasijoitettavien jätteiden määrää alle prosenttiin (0,4 %), joka alittaa reilusti EU:n asettaman tavoitteen (10 %). Muita hyviä esimerkkejä ovat Suomen panttipullojärjestelmä, puulavojen uudelleenkäyttö- ja korjausjärjestelmä sekä pakkausjätteiden yleisen kierrätystavoitteen (65 %) saavuttaminen, vaikka yksittäisten jätelajien osalta parannettavaa vielä onkin. Perinteisesti erilliskerätyistä jätteistä yleisimmät ovat olleet paperi ja kartonki.

Kierrätetylle biojätteelle on kysyntää

Erityisesti biojätteen lajittelussa meillä on parantamisen varaa, sillä nykyisin kierrätykseen kelpaavaa biojätettä päätyy polttoon menevästä sekajätteestä noin kolmasosa, heikentäen poltettavan sekajätteen laatua ja energiatiheyttä. Samalla hukataan arvokasta, useaan käyttötarkoitukseen sopivaa materiaalia: Erilliskerätystä biojätteestä saadaan lannoitteita maa- ja metsätalouden käyttöön, biokaasua sekä mädätysjäännöstä, jota voidaan hyödyntää edelleen maanparannusaineena tai viherrakentamisessa. Jos esimerkiksi kaikki kotitalouksien tuottama biojäte kierrätettäisiin, riittäisi siitä biokaasua 90 000 kaasuautoon.

Uusia keinoja kiertotalouden edistämiseksi

Kierrätysasteen kasvattaminen on keskeistä kestävän materiaalitalouden saavuttamiseksi. Edistysaskelista huolimatta tarvitsemme myös lisätoimia kiertotaloussiirtymän kiihdyttämiseksi.

Yhtenä keskeisenä keinona on jätelain päivitys vuonna 2018, jolla pyritään edistämään kiertotaloutta ja kierrätystä uusin velvoittein. Esimerkiksi kotitalouksille ja muille toimijoille asetetaan uusia velvoitteita kartongin, muovin ja biojätteen lajittelulle, ja tekstiilijätteen keräystä edistetään. Määrällisten kierrätystavoitteiden lisäksi jokaiselle jätelajille määritetään omat tavoitteet pakkausmateriaalien osalta:

Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet vuoteen 2025

• muovipakkausjätteen osalta vähintään 50 painoprosenttia;
• puupakkausjätteen osalta vähintään 25 painoprosenttia;
• rautametallipakkausjätteen osalta vähintään 70 painoprosenttia;
• alumiinimetallipakkausjätteen osalta vähintään 70 painoprosenttia;
• lasipakkausjätteen osalta vähintään 70 painoprosenttia;
• paperi- ja kartonkipakkausjätteen osalta vähintään 75 painoprosenttia;

Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet vuoteen 2030

• muovipakkausjätteen osalta vähintään 55 painoprosenttia;
• puupakkausjätteen osalta vähintään 30 painoprosenttia;
• rautametallipakkausjätteen osalta vähintään 80 painoprosenttia;
• alumiinimetallipakkausjätteen osalta vähintään 80 painoprosenttia;
• lasipakkausjätteen osalta vähintään 75 painoprosenttia;
• • paperi- ja kartonkipakkausjätteen osalta vähintään 85 painoprosenttia

(Finlex: Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä)

Valtakunnallinen jätesuunnitelma (Valtsu)

Valtakunnallinen jätesuunnitelma (Valtsu) on laadittu EU:n kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä esitetään jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoteen 2027 ulottuvassa suunnitelmassa määritetään omat painopisteet ja yksityiskohtaiset tavoitteet seuraaville jätejakeille:

Yhdyskuntajätteet

• Yhdyskuntajätemäärän kasvu hidastuu suhteessa bruttokansantuotteeseen ja saavutetaan suhteellinen irtikytkentä
• Yhdyskuntajätteestä kierrätetään 57 %

Pakkausjätteet

• Pakkausjätteiden uudelleenkäyttö lisääntyy
• Pakkausjätteen kierrätystä lisätään vähintään pakkausjätedirektiivin edellyttämälle tasolle

Kertakäyttömuovituotteet

• Vähennetään kertakäyttömuovituotteiden käyttöä

Biohajoavat jätteet

• Ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä
• Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätetään 65 %
• Kierrätyslannoitevalmisteiden käyttö lisääntyy ja niillä korvataan neitseellisistä raaka-aineista valmistettuja lannoitevalmisteita

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

• Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön määrät kasvavat
• Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osuus sekajätteestä vähenee ja kierrätys lisääntyy
• Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat kriittiset raaka-aineet ja arvokkaat materiaalit saadaan tehokkaammin kiertoon
• Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat vaaralliset aineet saadaan pois kierrosta

Rakentamisen jätteet

• Rakentamisen jätemäärä vähenee
• Rakennus- ja purkujätettä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 %
• Rakentamisen jätteiden laadukasta hyödyntämistä lisätään riskit halliten

Seuranta tavoitteiden edistämisen tukena

Tavoitteiden toteutumista seurataan määrällisin indikaattorein sekä selvittämällä toimien toteutumista. Seurannalla onkin keskeinen rooli kiertotalouden toimien vaikuttavuuden arvioinnissa, vaikkei kiertotalouden seuraaminen olekaan aina helppoa ja täysin suoraviivaista. Valtsun tavoitteiden seurantaa tehdään muun muassa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Circwaste-hankkeessa (2016–2023), johon kuuluu 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan kokonaisuus. Hanketta rahoittaa pitkälti Euroopan komission LIFE-ohjelma.

Seurannan ohella Circwaste-hankkeen tutkijat ovat arvioineet jätehuollon palvelutasoa, eli lajittelupisteiden saatavuutta ja saavutettavuutta, joka on yksi merkittävä kierrätykseen vaikuttava tekijä.

Uutta puhtia muovinkierrätykseen

Muovipakkausten kierrätystä tulee edistää Suomessa lähitulevaisuudessa kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi. Muovimateriaalit ovat yleistyneet yhteiskunnissa niiden muokattavuuden, keveyden ja kestävyyden vuoksi, mutta ympäristöön joutuessaan ne aiheuttavat haittaa. Muovijätettä päätyy ympäristöön kaikissa sen elinkaaren vaiheissa. Keinoja muovien tehokkaamman kierrätyksen edistämiseksi etsitään ympäristöministeriön lanseeraamassa Muovitiekartta Suomelle -ohjelmassa.

Lisätietoja