Tilastokeskus kiertotalouden indikaattoritiedon tuottajana – mitä tilastot kertovat Suomen suunnasta?
Suomi tähtää kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2035 mennessä. Suomen siirtymä kiertotalouteen edistyy, mutta hitaasti. Miltä tilanne näyttää Tilastokeskuksen silmin? Heidi Pirtonen sanoittaa ja avaa Tilastokeskuksen keräämää tietoa.
Kirjoittajat
Heidi Pirtonen
yliaktuaari
Tilastokeskus
Kiertotalousohjelman mukaisesti Suomi pyrkii kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2035 mennessä. Kunnianhimoisen ohjelman tavoitteiden edistymistä seurataan valituilla indikaattoreilla, joiden tuotannossa Tilastokeskuksella on keskeinen rooli. Faktapohjaista tilastotietoa tarvitaankin muun muassa päätöksenteon tueksi.
Olemme Tilastokeskuksessa pyrkineet avaamaan indikaattoreita sekä niiden taustalla olevia tilastoja ja kehityskulkuja erilaisten blogi- ja artikkelitekstien avulla Tilastokeskuksen Tieto&trendit -alustalla. Kokosin tähän tekstiin yhteenvetona muutaman viimeisimmän aihepiiriin liittyvän kirjoituksen tiedon löytymisen helpottamiseksi.
Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti. Yritystasolla kehitys on ollut myönteisempi.
Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteisempi, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua. Kiertotalousohjelman seurantaindikaattorien nykytilannetta avaava artikkeli kertoo eri indikaattoreista, mistä tieto on mahdollisesti saatavilla, sekä mihin asti tietoa on tällä hetkellä päivitetty:
Materiaalitilinpito tarkastelee kalenterivuosittain materiaalien virtoja kansantalouden ja ympäristön välillä. Tilasto sisältää kotimaan luonnosta peräisin olevan ainemäärän sekä ulkomailta tuodut ja sinne viedyt raaka-aineet ja jalosteet, jotka hyödynnetään taloudessa eri tavoin. Tilastossa tuotetaan muun muassa kiertotalousohjelman seurantaindikaattori kotimainen materiaalien kulutus (DMC).
Materiaalitilinpidon aikasarjaa korjattiin ja uudistettiin menetelmäkehityksen sekä uusien tietolähteiden ansiosta vuosille 2010–2021. Tiedot ovat nyt saatavilla aiempaa tarkemmalla materiaaliluokituksella. Uudet tiedot eivät täsmää vanhempien julkaisujen kanssa: muutokset koskevat erityisesti hiekan ja soran määriä. Tilasto sai myös uuden nimen (ent. kansantalouden materiaalivirrat).
Materiaalien otto Suomesta on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen. Rakennusmateriaalien käytössä Suomi on suurkuluttaja.
Uusimpaan, vuoden 2021 tietoja koskevaan julkistukseen liittyen kirjoitimme kaksiosaisen artikkelisarjan. Ensimmäisessä osassa lukuja tarkastellaan eri materiaalien oton sekä tuonnin ja viennin näkökulmasta: materiaalien otto Suomen luonnosta on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen.
– Materiaalivirtojen tarkempi erittely vuodelta 2021 osoittaa luonnonvarojen kulutuksen vähentyneen. Toisaalta laajana ja harvaan asuttu maana Suomi on rakennusmateriaalien, kuten hiekan ja soran, suurkuluttaja.
Luonnonvarojen kestävä kulutus vaatii talouskasvun ja materiaalien irtikytkentää.
Artikkelisarjan toisessa osassa syvennymme tarkastelemaan materiaalitilinpidosta johdettuja indikaattoreita sekä mahdollisia syitä havaittujen muutosten taustalla: jos haluamme saavuttaa luonnonvarojen kulutuksessa ekologisesti kestävän tason, edellytyksenä on talouskasvun ja materiaalien kulutuksen irtikytkentä.
Materiaalitilinpidon esittelytekstissä olen taustoittanut tilaston laskentamenetelmää, tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja vertaillut Suomen materiaalivirtoja muihin EU-maihin:
Yhdyskuntajätteen määrä yhä kasvussa – EU-vertailussa Suomi jää kauas kärjestä
Yhtenä kiertotalousohjelman seurantaindikaattorina toimii myös yhdyskuntajätteen määrä ja kierrätysaste. Vuoden 2020 tietojen mukaan suomalainen tuottaa vuodessa 90 kiloa enemmän yhdyskuntajätettä kuin EU:ssa keskimäärin. Yhdyskuntajätemäärien kehityksestä ja EU-vertailusta: Yhdyskuntajätteen määrä yhä kasvussa – EU-vertailussa Suomi jää kauas kärjestä. Uusimpien vuoden 2021 tietojen(siirryt toiseen palveluun) mukaan yhdyskuntajätteen määrä ei muuttunut merkittävästi, mutta kierrätysaste laski 37 prosenttiin.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan myös muihin mielenkiintoisiin asiantuntija-artikkeleihin, sekä Tilastokeskuksessa juuri päivitettyihin kiertotalousliiketoiminnan indikaattoreihin.
Tekstin on kirjoittanut Kiertotalous-Suomen käyttöön yliaktuaari Heidi Pirtonen, Tilastokeskus.
Lisätietoa
Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit:
Twitter-tili @HeidiPirt
Kuva: Aki Harju, Tilastokeskus