Kiertotalousratkaisuja tulee arvioida tapauskohtaisesti
Kirjoittajat
Erika Winquist
erikoistutkija
Luke
Susanna Horn
ryhmäpäällikkö
Syke
Jaana Sorvari
johtava tutkija
Syke
Kiertotaloudessa pyritään vähentämään neitseellisten materiaalien käyttöä ja samalla luomaan uutta arvonlisää hyödyntämällä olemassa olevia tuotteita, tuotteiden osia ja tuotannon sivuvirtoja mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimuksessamme tarkastelimme tekstiili-, akku- ja ruokaketjun toimia siitä näkökulmasta, minkälaiset kiertotalousstrategiat ovat niissä vaikuttavimpia.
R-strategiat
R0 Refuse – Luovu tuotteen käytöstä, vähennä sen käyttöä tai käytä tuotetta monipuolisemmin.
R1 Rethink – Käytä tuotetta tehokkaammin, esim. jakamalla se muiden kanssa.
R2 Reduce – Tehosta tuotteiden valmistusta ja käyttöä ja kuluta vähemmän luonnonvaroja.
R3 Reuse – Käytä uudelleen toisten hylkäämä hyväkuntoinen tuote.
R4 Repair – Korjaa viallinen tuote, jotta sitä voidaan käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa.
R5 Refurbish – Kunnosta vanha tuote vastaamaan nykyistä tarvetta.
R6 Remanufacture – Valmista hylätyn tuotteen osista samaan tarkoitukseen sopiva uusi tuote.
R7 Repurpose – Käytä hylättyä tuotetta tai sen osia uuteen tarkoitukseen.
R8 Recycle – Käytä hylätty tuote, sen osat tai sen sisältämä materiaali uudessa tuotteessa.
R9 Recover – Hyödynnä materiaalin energiasisältö.
Kiertotalousstrategiat eli R-strategiat tarjoavat tavan tarkastella erilaisten käytännön toimien vaikuttavuutta kiertotalouden toteutumisessa. R-strategiat voidaan jakaa kolmeen lähestymistapaan:
- älykkäämpi tuotteiden käyttö ja valmistus,
- käyttöiän pidentäminen, ja
- materiaalien kierrätys.
Yleistäen voidaan sanoa, että paras kiertotalousvaikutus saavutetaan älykkäämpien tuotteiden käytön ja valmistuksen strategioilla. Se, mitkä käytännön toimet ovat parhaat, riippuu kuitenkin tapauksesta, ja arvioinnin tulisi perustua kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Lisäksi eri toimien yhdistelmä on kiertotalouden toteutumisen kannalta selkeästi vaikuttavin.
Tekstiili-, akku- ja ruokaketjun R-strategiat tarkastelussa
R-strategioista kaksi vaikuttavinta tekstiiliketjun kannalta ovat R3: Vaatteille pidempi käyttöikä ja sitä kautta myös R2: Vaatteiden tuotantomäärien vähentäminen. Akkuketjun kannalta vaikuttavimmat ovat R8: Akkumetallit talteen kierrättämällä ja R1: Uudet liikenneratkaisut. Ruokaketjun kannalta vaikuttavimmat ovat R0: Ruokahävikin vähentäminen ja R9: Sivuvirtojen hyödyntäminen biokaasun raaka-aineena, joka mahdollistaa ravinnekierrätyksen.
Tekstiilien kiertotaloutta voidaan edistää tehokkaimmin korvaamalla pikamuoti pitkäikäisillä tuotteilla.
Tekstiilien kiertotaloutta voidaan edistää tehokkaimmin korvaamalla pikamuoti pitkäikäisillä tuotteilla ja samalla vähentämällä olennaisesti tuotantoa ja kulutusta.
Tekstiilivalmistajat voivat panostaa tuotteiden kestävyyteen esimerkiksi käyttämällä pitkäikäisiä kuituja ja välttämällä pikatrendien suunnittelua. Tekstiilien käyttöikään vaikuttaa myös kuluttajien halu korjata tekstiilejä tai ostaa korjauspalveluja.
Myös käytettyjen vaatteiden myynti ja vuokraus tehostavat tuotteiden käyttöä ja vähentävät välillisesti kysyntää. Myyntiin ja vuokraukseen liittyvät ylimääräiset kuljetukset ja pesut kuitenkin aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Vastaavasti kaikkien tekstiilien käytön aikaisia ympäristövaikutuksia voidaan pienentää merkittävästi vähentämällä tekstiilien pesua ja kuivausta.
Akkuketjussa tärkeää on metallien kierrätyksen lisääminen ja kierrätystekniikoiden kehittäminen.
Vihreä siirtymä tarvitsee akkuja liikenteen sähköistämiseen ja uusiutuvan energian varastointiin. Akut puolestaan tarvitsevat metalleja, joiden saatavuus on rajallinen.
Akkuketjussa tärkeää onkin metallien kierrätyksen lisääminen ja kierrätystekniikoiden kehittäminen. Tällä hetkellä kaupallista toimintaa on litiumakkujen materiaalikierrätyksessä. Metalliakkujen kierrätystekniikoiden kehittämisen ohella tutkitaan metalleja korvaavia vaihtoehtoja.
Liikenteen osalta tarvitaan lisäksi uusia tapoja liikkumiseen. Nykyinen joukkoliikenne ei ole riittävän ketterä korvaamaan yksityisautoilua, vaan rinnalle tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja.
Ruokahävikin vähentämisessä myös kotitalouksilla on iso rooli.
Maailmanlaajuisesti jopa kolmanneksen kaikesta tuotetusta ruuasta on arvioitu päätyvän hävikkiin. Ruokahävikin vähentäminen onkin erityisen tärkeää, ja tässä myös kotitalouksilla on iso rooli.
Ruokaketjussa syntyvien sivuvirtojen hyötykäytön suurimpana esteenä ovat kalliit logistiikkakustannukset, jotka aiheutuvat sivuvirtojen korkeasta vesipitoisuudesta ja vastaavasti matalasta arvoainepitoisuudesta.
Vuosien työstä huolimatta esimerkiksi ravinnekierrätyksessä ei Suomessa ole vielä tehty merkittävää läpimurtoa. Eläinten lantojen ravinteet jäävät korkean eläintuotannon alueille, kun taas kasvinviljelyvaltaisilla alueilla käytetään teollisesti tuotettuja, ja usein ulkomailta tuotuja, mineraalilannoitteita.
Ratkaisuksi tilanteeseen on haettu lantojen käsittelyä biokaasulaitoksissa, joissa tuotettaisiin energian ohella pitkälle jalostettuja, mineraalilannoitteita korvaavia, kierrätyslannoitevalmisteita. Tätä mallia tukemaan on valmisteilla biokaasulaitoksille myönnettävä ravinnekiertokorvaus.
Yllä muutamia poimintoja Circular Design Network-hankkeen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) aikana tehdyistä havainnoista. Voit lukea lisää jokaisen valitun arvoketjun systemaattisesta tarkastelusta kaikkien R-strategioiden osalta tuoreesta tutkimusraportista: