15.4.2024

Rahavirrat kasvuun kiertotalousosaamisen avulla

Kiertotalous tarjoaa hyviä ansaintamahdollisuuksia yrityksille. Investoinnit kiertotalouteen kasvavat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti kuluttajien ymmärrys vastuullisuudesta paranee. Jotta kiertotalous todenteolla lyö läpi yhteiskunnassa, tarvitaan perusosaamisen lisäksi monenlaista syväosaamista.

Heidi Colliander

Projektipäällikkö

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Talousjärjestelmän ja liiketoiminnan täytyy muuttua kestävämmäksi, ja kiertotalousosaamisen lisääminen on oleellinen keino edistää ja vauhdittaa tätä muutosta. Miten osaamista lisätään tehokkaasti, ja millaista kiertotalousosaamista eri organisaatioissa ja rooleissa tarvitaan? Entä millaista taloudellista hyötyä kiertotalous voi tuoda tullessaan?

Millaista osaamista kiertotalouden edistämisessä tarvitaan?

Kun siirrytään lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, on kyse systeemisestä muutoksesta. Systeemisen muutoksen edistämiseksi kiertotalouden perus- ja syväosaamista tarvitaan monessa paikkaa.

Mutta mitä kiertotalousosaamisella oikeastaan tarkoitetaan? Perusosaamiseen liittyy ymmärrys siitä, mitä kiertotalous ylipäätään on. Se on muutakin kuin kierrätystä, vaikka edelleen täällä organisaatio- ja yritysrajapinnassa ihmisten kanssa työskennellessä törmää siihen, että kiertotaloutta ei monesti vielä osata hahmottaa riittävän laajasti saati, sitten, että osattaisiin kertoa mitä se on, tai mitä voitaisiin itse konkreettisesti tehdä sen edistämiseksi.

Kiertotalousmuutoksen edistämisessä tarvitaan perusosaamisen lisäksi myös monenlaista syväosaamista eri aloilta. Tärkeitä osaamisalueita ovat esimerkiksi ympäristötietoisuus, tekninen osaaminen, liiketoimintaosaaminen, yhteistyö- ja viestintäosaaminen tai vaikkapa lainsäädännön ja sääntelyn tuntemus.

Yhtenä läpileikkaavana osaamisalueena, tärkeänä ajurina kaikenlaisten muutosten edistämiseen ja läpiviemiseen, on johtamisosaaminen. Eli tarvitaan vahvaa johtamisosaamista ja hyviä johtamisen käytäntöjä niin julkisen sektorin organisaatioissa kuin yrityksissä, jotta kiertotalous etenee niin nopeasti, kuin monissa eri strategioissa, tiekartoissa tai toimintaohjelmissa on määritelty tavoitteeksi.

Kiertotalousosaamisen edistämisessä ollaan johtamisen peruskysymysten äärellä. Miten saadaan organisaatiot ja yksilöt johtoportaasta lähtien edistämään kiertotaloutta ja kiertotalousosaamista omassa roolissaan? Miten edistetään systeemistä muutosta lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta?

Johtamisosaaminen ja -käytännöt julkisella sektorilla ja yrityksissä on yksi tärkeimmistä ajureista systeemisen muutoksen edistämisessä kohti kiertotaloutta.

Kuten voimme havaita, kiertotalousosaaminen on laaja käsite, ja se sisältää perusosaamisen lisäksi paljon muitakin ulottuvuuksia läpileikkaavine teemoineen ja syväosaamisineen.

Kiertotalousosaamisen lisääminen koulutuksen ja hankkeiden avulla

Kiertotalouteen liittyen tarjotaan jo ilahduttavan paljon monenlaista koulutusta niin ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa kuin ammattikouluissakin. Myös peruskoulujen opetukseen vastuullisuusteemat ja kiertotalous ovat rantautuneet. Toki varmasti vielä tarjonnassa on paikoin kehittämisen varaa, mutta suunta näyttäisi olevan oikea.

Koulutusta tarjoavat organisaatiot ovatkin tärkeässä roolissa kiertotalousosaamisen lisäämisessä, mutta ei ainoastaan opiskelijoiden suuntaan vaan myös yritysrajapinnassa ja muiden yhteistyötahojen kanssa työskenneltäessä. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa tehdään perinteisen opetuksen lisäksi myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita (TKI), joissa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Tällaisilla kehityshankkeilla voidaan edistää kiertotalousosaamista niin sidosryhmien suuntaan kuin koulutusorganisaatioiden sisällä. Hyvin usein ammattikorkeakoulujen kehityshankkeissa on mukana asiantuntijoina lehtoreita, joiden avulla kehityshankkeiden opit ja tulokset siirtyvät kätevästi myös opetukseen, ja opetuksen myötä opiskelijoiden kautta eri organisaatioihin.

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta ammattikorkeakoulujen kehityshankkeesta on kesäkuussa 2023 päättynyt Climate & Circular Economy Factory -hanke, jonka yhtenä tavoitteena oli perustaa korkeakoulujen yhteinen digialusta, joka tarjoaa apua kiertotalouden edistämiseen etenkin pk-yrityksille. Hankkeen aikana haastateltiin useita eri yrityksiä eri aloilta, ja saatiin paljon lisätietoa myös kiertotalouteen liittyvistä osaamistarpeista. Haastatteluiden tuloksista julkaistiin Yritysten näkökulmia kiertotalouden haasteista ja palvelutarpeista –julkaisu(siirryt toiseen palveluun). Tällaiset monen eri koulutusorganisaation yhteiset hankkeet ovat oivallisia tilaisuuksia eri alojen kiertotalousosaamisen ristiinpölytykseen, tiedon jakamiseen ja tarvittavien ratkaisujen edistämiseen.

Kiertotalousosaamisen lisäämisessä ja kiertotalouden edistämisessä tarvitaan jatkossakin niin alueellisia, valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin kehityshankkeita.

Kiertotalousosaamisen avulla rahanarvoista kestävää bisnestä?

Koska yleensä “kaikki puhuvat rahaa”, on tähän blogikirjoitukseen hyvä nostaa vielä esille esimerkkejä kiertotalouden rahavirroista. Suomi elää velaksi, ja tulovirrat pitäisi saada nousuun mieluummin heti. Kiertotaloutta hyödyntävän kestävän ja vastuullisen talousjärjestelmän hyödyt ovat moninaiset.

Sitran megatrendiraportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan sijoitusmarkkinoilla korostuu vuosi vuodelta yhä enemmän ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa, ja vuoteen 2030 mennessä ESG-kriteerien mukaisten sijoitusten määrä on jo huikeat 20─30 biljoonaa dollaria (USD). ESG muodostuu englanninkielisistä sanoista Environmental, Social ja Governance, ja bisnesmaailmassa ESG lyhenne näkyy ja kuuluu. Kiertotalouden keinoja hyödyntävät yritykset voivat saada oman siivunsa tästä käsittämättömän suuresta ESG-kriteerien mukaisen sijoittamisen rahasummasta.

Entä kuluttajien rooli kiertotalouden edistämisessä? Kuluttajatutkimuksia on tehty paljon, ja hyvin usein vastuullisuusteemat nousevat tärkeään rooliin. Esimerkiksi Sitran julkaisemien kestävän elämäntavan motivaatioprofiilien mukaan 68 prosenttia suomalaisista suosii kotimaisia yrityksiä ja 63 prosenttia puolestaan suosii vanhan tavaran korjaamista ja vasta sitten uuden hankkimista. Kiertotalouden periaattein toimivan suomalaisen yrityksen kannalta tämä kuulostaa oikein hyvältä.

Hankintoja eivät tee vain kuluttajat, vaan rahaa liikkuu miljardien edestä myös julkisen sektorin toimesta. Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluita vuosittain noin 47 miljardilla eurolla (Motiva: Kestävät julkiset hankinnat)(siirryt toiseen palveluun). On nähtävissä, että julkisen sektorin hankinnat näyttävät kovaa vauhtia menevän kestävämpään suuntaan, ja hankintayksiköiden osaamista ja ymmärrystä kestävistä hankinnoista lisätään erilaisin toimin Suomessa. Tämäkin suuntaus kuulostaa rahanarvoiselta mahdollisuudelta vastuullisesti ja kiertotalouden keinoin toimille yrityksille.

Näyttäisi siltä, että maailman pelastamisen lisäksi kiertotaloudessa näkyy rahanarvoisia mahdollisuuksia yrityksille. Kiertotalouden investoinnit ja rahoitus lisääntyvät sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, ja kuluttajien tahtotilassakin esiin nousevat vastuullisuusteemat.

Jokaisella on oma roolinsa kiertotalouden edistämisessä. Millaista osaamista sinulla jo on kiertotalouteen liittyen? Entä millaista osaamista tarvitset vielä lisää? Ja ennen kaikkea, mitä konkreettista voit tehdä heti omassa roolissasi, jotta siirrymme lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta? Jokainen voi tehdä jotakin.