Kohti kiertotalouden ratkaisuja

On välipysähdyksen paikka. Takana on nyt yli seitsemän vuotta työtä kiertotalouden edistämiseksi: tutkimusyhteistyötä ja vertaisverkostoja, yhteisiä ponnisteluja ja onnistumisia. Mutta toisaalta myös turhautumista muutoksen hitauteen ja nöyrtymistä vaikuttamisen rajallisuuteen.

EU LIFE IP -rahoitteinen Circwaste-hanke käynnistyi vuonna 2016, tavoitteenaan valtavirtaistaa kiertotaloutta ja saavuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet – tehdä kiertotaloudesta uusi normaali. Yli kahdenkymmen partnerin joukko tutkimuslaitoksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, maakuntaliittoja, kuntia, kuntien kehittämisyhtiöitä ja yrityksiä on tuottanut tietoa ja ratkaisuja kunnille, asukkaille, yritystoiminnan tueksi ja hallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin.

Kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja on – jokaiselle löytyy jotakin

Ja lukuisia keinoja ja ratkaisumalleja todella löytyi. Monivuotisen hankkeen tulosten myötä on hyvin selvää, että ei ole yhtä vastausta kaikkeen. Lopputuloksena on syntynyt kuntatason ja valtakunnallista seurantatietoa kiertotalouden ja kierrätyksen edistymisestä, indikaattoreita tilanteen seuraamiseen jatkossa ja keinoja uudelleenkäytön lisäämiseksi, muovijätteiden ja elintarvikehävikin vähentämiseksi, biokaasun ja ravinteiden hyödyntämiseksi, rakennusmateriaalien kierrättämiseksi ja kuluttajakäyttäytymisen muuttamiseksi.

Kaikkia ratkaisumalleja yhdistää se, että niistä voidaan valita sopivimmat ja kopioida käyttöön eri puolilla Suomea ja jokaiselle toimijalle löytyy vaihtoehtoja, joista valita – eri kokoisille kunnille, eri toimialojen yrityksille, hallinnolle, päätöksentekijöille. Ja jokaiselle meistä.

Tieto vaikuttaa vasta kun joku ottaa sen käyttöön

Vaikka tulosten viestintään panostettiinkin vahvasti koko hankkeen ajan, työ kiertotalouden valtavirtaistamiseksi on kuitenkin yhä pahasti kesken: Tilastot kertovat varsin karua tarinaa siitä, että viime vuosina Suomen materiaalien kulutus on lähinnä noussut suhteessa arvonlisäykseen ja kiertotalousaste on EU:n pienimpiä.

Jätemäärissä ja kierrätyksessä lukemat ovat olleet tasaisen paikalleen jumittuneita ja EU:n tavoitteisiin ja lukuisiin muihin jäsenmaihin on matkaa. Barometritutkimuksen mukaan kiertotalous on Suomessa tuttu käsite ja sen edistämistä pidetään tärkeänä, mutta samalla yrityksissä ja kodeissa ollaan varsin hukassa siitä, miten se oikein pitäisi tehdä. Tieto pitäisi saada tiedon tarvitsijoiden luo.

Hanketyö on opettanut, että elämme keskellä huomio- ja tietotaloutta, jossa tutkittu ja asiantuntemukseen perustuva tieto joutuu kilpailemaan huomiosta yhä kiihtyvässä kilpailussa. Tuotettujen tulosten saaminen näkyväksi vaatii valtavasti työtä ja resursseja.

Todellista vaikuttavuutta on saada tieto käyttöön. Vaikuttavuutta, muutosta, syntyy vasta silloin, kun joku kuuntelee – ja ryhtyy toimeen. On siis löydettävä sopivat viestinnän keinot ja viedä tuotettu tieto perille asti, räätälöidysti jokaiselle kohderyhmälle mitoitetussa paketissa.

Tarvitaan alueellista tietoa ja alueellisia tavoitteita

Alueelliseen tietoon on kohdistunut valtavasti mielenkiintoa sekä kunnissa että alueilla. Alueellinen tieto osoittautuikin olevan tietoa parhaiten paikallista päätöksentekoa palvelevassa ja siten vaikuttavimmassa muodossa, vaikka alueelliseen käyttöön räätälöidyn tiedon tuottaminen osoittautuikin todella työlääksi.

Tilastojen osoittama huolestuttava trendi EU:n tavoitteisiin nähden vahvistaa, että tiedon ja tavoitteiden valtakunnallisuus ovat etäännyttäneet toimet liian kauas ja yhteisestä vastuusta tulee liian helposti ei-kenenkään vastuu.

On selvää, että aluetason tiedon tuottamiseen on löydettävä jatkossa keinoja ja kiertotalouden edistämiseksi myös sitovien kiertotalouden ja kierrätyksen tavoitteiden tulisi jatkossa olla alueellisia.

Alueellinen yhteistyö sitouttaa muutokseen

Alueellisten koordinaattoreiden tehtävänä oli toimia tiedon välittäjinä hankkeen neljällä ydinalueella ja sitouttaa toimijat alueellisiin toimenpiteisiin ja kiertotalouden tiekarttoihin. Alueellinen työ osoittautui erittäin tehokkaaksi tavaksi tukea muutosta; alueen asiantuntijat tuntevat toimintaympäristön ja osaavat parhaiten ja vakuuttavimmin viestiä oman alueensa päättäjille ja toimijoille. Yksi hankkeen tuomista oivalluksista onkin, että

Tehokkaaseen valtakunnan tason viestien välittämiseen ja konkreettiseen jalkauttamiseen ja toimien toteuttamiseen tarvitaan alueellisia solmukohtia, joissa kunnalliset toimijat, eri asteen oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä.

Toivoa herättävä havainto on, että viime vuosina Suomeen on syntynyt useita alueellisia kiertotaloustiedon keskittymiä ja osaamiskeskuksia.

Kiertotaloustyö on vielä kesken, mutta työ jatkuu. Kiertotalous-Suomi -verkoston työ kiertotaloustietouden edistäjänä, vertaisverkostojen ylläpitäjänä ja toimijoiden kohtauttajana on suorastaan välttämätöntä. Työ muutosta edistävien ratkaisujen käyttöön ottamiseksi on hyvässä vauhdissa, ja työtä on jatkettava pitkäjänteisyydellä ja kunnianhimolla. On etuoikeus päästä olemaan tässä työssä mukana.