Kiertotalouden kynnyksellä
Kiertotalous on vakiintunut suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tullut käytäntöön monina konkreettisina tekoina. Kiertotalouden merkittävä rooli on tunnistettu EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, luontokadon torjunnassa sekä EU:n omavaraisuuden, resilienssin ja työpaikkojen kasvattamisessa. Meillä alkaisi olla tarvittavat avaimet kasassa kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseen.
Kirjoittajat
Paula Eskola
Kiertotalous-Suomen toinen vetäjä
Motiva
Kymmenen vuotta sitten Sitra julkaisi merkittävän raportin, joka nosti kiertotalouden esiin uutena mahdollisuutena Suomen kansantaloudelle. Raportissa arvioitiin, että kiertotalouden potentiaali voisi tuoda Suomelle 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Sittemmin laskelmat ovat vain kasvaneet, ja kiertotalous on saanut yhä suurempaa huomiota kansallisessa ja kansainvälisessä keskustelussa.
Onko nyt vihdoin se hetki, jolloin kiertotalous tekee lopullisen läpimurtonsa?
Vuonna 2016 Suomi nousi kansainvälisen kiertotalouden kärkeen laatimalla maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan. Tämä tiekartta, joka päivitettiin vuonna 2019, sekä Antti Rinteen hallituksen asettamat tavoitteet ovat ohjanneet Suomea kohti kiertotalouden edelläkävijän asemaa. Vaikka Suomi onkin tällä hetkellä kiertotalouden osalta vielä eurooppalaisessa keskikastissa, on sillä kunnianhimoiset suunnitelmat tulevaisuutta varten. Valtioneuvoston vuonna 2021 tekemä periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta on asettanut tavoitteen: kiertotalouden on tarkoitus olla talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä.
Euroopan unioni on myös tunnistanut kiertotalouden merkittävän roolin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, luontokadon torjunnassa sekä omavaraisuuden ja resilienssin kasvattamisessa. Vuoden 2022 toimenpidesuunnitelma on tuonut mukanaan laajan toimenpidepaketin, joka edistää tuotteiden kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä sekä tarjoaa ratkaisuja muovijätteen vähentämiseen ja elektroniikkalaitteiden sekä rakennusten käyttöiän pidentämiseen.
Tänä keväänä julkaistu tutkimus “Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö”(siirryt toiseen palveluun) valottaa, että siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan on mahdollista ilman talouden heikentämistä. Kiertotaloussiirtymä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja edistää luonnon monimuotoisuutta, samalla vähentäen kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ilmapäästöjä.
Kuitenkin, jotta kiertotalous voi todella vallata alaa ja tulla uudeksi normaaliksi, tarvitaan vielä laajempaa sitoutumista kaikilta yhteiskunnan toimijoilta.
Kiertotalous on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja keskustelussa. Monet yritykset ovat jo ottaneet käyttöön uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja, ja kehittäneet innovaatioita, jotka ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota. Tästä huolimatta monet toimijat eivät vieläkään ole täysin omaksuneet kiertotalouden mahdollisuuksia.
Suuren ja pysyvän vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan systeemisiä muutoksia, jotka tarkoittavat kokonaan uusien toimintamallien omaksumista arvoketjuissa ja yhteiskunnassa. Meidän kaikkien ajattelun ja toiminnan muutoksia tarvitaan, organisaatioissa ja yksilöinä.
Muutoksen avaimet
Tieto, osaaminen ja yhteistyö: Kiertotalouden siirtymässä tieto on valtava voimavara, ja sen täytyy olla saavutettavissa ja ymmärrettävissä kaikille toimijoille. Lisäksi tarvitaan laajempaa yhteistyötä ja osaamisen jakamista, jotta yhteistyökumppaneita löytyy helpommin ja kiertotalouden periaatteet juurtuvat syvälle yhteiskuntaan.
Tietoa on, mutta se on hajallaan, eikä se saavuta kaikkia tarvitsijoita. Yhteistyökumppaneita on usein vaikea löytää. Nämä ovat asioita, joita edistämme Kiertotalous-Suomessa.
Tutkimusten valossa tiedämme, mitkä toimet ovat tehokkaimpia kiertotalouden siirtymässä. Syyskuussa lanseerattava Kiertotalouden green deal vauhdittaa näitä toimia. Lisäksi meillä on käytössämme lukuisia työkaluja, teknologioita ja innovaatioita, jotka odottavat käyttöönottoa.
Ohjauskeinot: Sääntely voi ohjata tuotesuunnittelua ja laatuvaatimuksia, pidentää tuotteiden elinkaarta ja tehostaa jätteiden kierrätystä. Kriteerit ja standardit voivat suunnata tuotteita ja niiden hankintaa kestävämpään suuntaan. Taloudelliset ohjauskeinot ja vero-ohjaus voivat tehdä kiertotalouden mukaisesta toiminnasta houkuttelevampaa. Päättäjien on otettava vastuu ja luotava sellainen toimintaympäristö, jossa kiertotalouden mukainen toiminta on kannattavaa.
Motivaatio muutokseen: Motivaation luominen ja ylläpitäminen on keskeistä kiertotalouden siirtymän onnistumiselle. Motivaatio muutokseen voi syntyä monista lähteistä: luonnonvarojen ehtymisen uhasta, ilmastokriisin tai luontokadon pysäyttämisestä. Se voi syntyä myös taloudellisesta kannustimesta tai yksilöiden ja yhteisöjen halusta toimia kestävästi. Motivaatiota lisäsi huomattavasti, jos resurssien tuhlaukseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät haitat saataisiin mukaan tuotteiden hinnoitteluun.
Tämä muutos on välttämätön, ja se tulee tapahtumaan – kysymys on enää siitä, kuinka kauan odotamme ja kuinka kalliiksi odottaminen tulee.
Nykyisillä teknologisilla ratkaisuilla pystytään jo aikaansaamaan valtavaa kehitystä. Kiertotalouden green dealin yhteiset raamit helpottavat siirtymistä. Tietoa ja työkaluja on entistä paremmin saatavilla.
Kiertotalouden momentum
Avaimet kiertotalouden siirtymän vaatimaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa tieto, osaaminen, yhteistyö ja tehokkaat ohjauskeinot yhdistyvät ovat käsissämme. Poliittisilta päättäjiltä tarvitaan kauaskatseisuutta ja sitoutumista sellaisiin muutoksiin, jotka eivät lyhyellä tähtäimellä näytä niin houkuttelevilta. Meillä kaikilla pitää olla rohkeutta ja tahtoa tehdä muutoksia omissa toimintatavoissamme.
Muutos tapahtuu, kun kukin meistä yksilönä, organisaationsa edustajana tai poliittisena päättäjänä, päättää tehdä muutoksen, yhden kerrallaan, ja myös toimii tuon päätöksen mukaisesti. Minkä muutoksen sinä voit tehdä tänään?
Kiertotalous-Suomen palvelukeskuksen toinen vetäjä
