Siirry sisältöön

Muotiteollisuudella on edessään suuri ympäristöhaaste, sillä pikamuodin vaikutuksesta syntyy vuosittain yli 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. Tämä nopeatempoinen kulutussykli kannustaa vaatteiden nopeaan hävittämiseen, mikä johtaa valtaviin jätemääriin. Vaatteiden korjaamiseen, kunnostamiseen ja jälleenmyyntiin keskittyvät kiertotalouden liiketoimintamallit voivat tarjota vaihtoehtoisen ratkaisun ongelmaan.

Kiertotalouden liiketoimintamallien tarkoituksena on pidentää vaatteiden elinkaarta korjaamalla ja jälleenmyymällä ja siten vähentää uusien vaatteiden tuotannon kysyntää. Tämä lähestymistapa vähentää turhaa kulutusta ja pienentää muotiteollisuuden ympäristöjalanjälkeä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Nämä mallit tarjoavat ympäristöhyötyjen lisäksi myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Tuotemerkit, jälleenmyyjät ja itsenäiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää kestävän muodin kasvava kysyntä tarjoamalla korjauspalveluja, jälleenmyymällä kunnostettuja vaatteita tai jopa lanseeraamalla uusia kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja mallistoja. Tämä siirtyminen kohti pitkäikäisiä, korjattavia ja muokattavia vaatteita resonoi kuluttajien kanssa, jotka asettavat yhä enemmän tietoisen kulutuksen etusijalle nopeiden muotitrendien sijaan.

Lohkoketjuteknologiaa ja rahakkeita

Keskeinen kiertotalouden liiketoimintamallien menestystä tukeva innovaatio on lohkoketjuteknologiaan ja rahakkeisiin perustuvien digitaalisten alustojen käyttöönotto.

Lohkoketju tarjoaa läpinäkyvyyttä ja luottamusta seuraamalla kunkin vaatteen historiaa sen korjauksista kunnostuksiin ja jälleenmyyntiin.

Tämän järjestelmän avulla kuluttajat voivat tarkistaa jokaisen ostamansa tuotteen kestävyystiedot ja varmistaa, että heidän ostopäätöksensä ovat linjassa heidän arvojensa kanssa.

Rahake-järjestelmä puolestaan kannustaa sekä kuluttajia että palveluntarjoajia sitoutumaan kestäviin käytäntöihin.

Tietyntyyppisiä rahakkeita voidaan ottaa käyttöön valuuttamuotona, joka palkitsee käyttäytymistä, kuten korjauspalvelujen tarjoamista, kunnostettujen vaatteiden ostamista tai korjaustekniikoiden jakamista.

Tehokkaan kiertotalouteen perustuvan liiketoimintamallin kehittämiseksi vaatekorjausalalla tietyt komponentit ovat välttämättömiä. Lohkoketju toimisi selkärankana, joka varmistaisi avoimuuden, hajauttamisen ja luottamuksen osallistujien keskuudessa. Rahake-järjestelmä kannustaisi kuluttajien käyttäytymistä, palkitsisi ihmisiä rakastettujen vaatteiden ostamisesta, vaatteiden korjaamisesta uusien ostamisen sijaan tai jopa käytettyjen vaatteiden lahjoittamisesta. Palveluntarjoajilla olisi ratkaiseva rooli tässä järjestelmässä tarjoamalla korjaus- ja räätälöintipalveluja. Vastineeksi heille maksettaisiin korvaus rahakkeilla, joita voitaisiin käyttää markkinoilla tai muuntaa muiksi eduiksi.

Lohkoketjuteknologiaan perustuva liiketoimintamalli hyödyntää hajautettua ja tietoturvallista tapaa tallentaa ja jakaa tietoa ilman välikäsiä, kuten pankkeja. Yritykset voivat käyttää sitä esimerkiksi maksujärjestelmissä kryptovaluuttojen avulla, älykkäissä sopimuksissa, jotka toteutuvat automaattisesti ehtojen täyttyessä, sekä tuotteiden jäljitettävyydessä toimitusketjuissa. Lohkoketju mahdollistaa myös omaisuuden hallinnan, kuten digitaalisen taiteen tai kiinteistöjen omistusoikeuden todentamisen, mikä lisää tehokkuutta, kustannussäästöjä ja luottamusta asiakkaiden kanssa.

Koulutusalusta korjaus- ja kunnostustaitojen oppimiseen

Toinen tärkeä osa tätä kiertotalouden ekosysteemiä on koulutusalusta, jossa käyttäjät voivat oppia olennaisia korjaus- ja kunnostustaitoja. Tämän alustan kautta ammattitaitoiset korjaajat voivat jakaa opetusohjelmia, oppaita ja vinkkejä erilaisista vaatteiden korjaamiseen ja kierrätykseen liittyvistä tekniikoista. Näitä hyödyntävät käyttäjät puolestaan saisivat tunnuksia kurssien suorittamisesta tai uuden sisällön lisäämisestä, mikä luo tiedonjakoyhteisön.

Kestävä, kiertotalouteen perustuva toimitusketju vahvistaisi tätä ekosysteemiä entisestään. Tuotemerkit ja vähittäiskauppiaat voisivat tehdä yhteistyötä digitaalisten alustojen kanssa toteuttaakseen lohkoketjuun yhteensopivia palautusohjelmia varmistaen, että vanhat vaatteet jaetaan uudelleen kunnostettavaksi sen sijaan, että ne heitettäisiin pois.

Jokaisen vaatteen elinkaarta voidaan seurata lohkoketjussa, mikä tarjoaa todisteita kestävyydestä tietoisille kuluttajille. Tavarat, joita ei voida korjata, voidaan lähettää kierrättäjille purettaviksi, ja materiaalien lahjoittajat ansaitsevat rahakkeita kierrätyskiertoon osallistumisesta.

Tämän liiketoimintamallin menestys riippuu myös hallinnon ja yhteisön osallistumisesta. Alustan käyttäjät voisivat saada mahdollisuuden osallistua erilaisiin päätöksentekoprosesseihin hajautetun autonomisen organisaation kautta.

Älykkäiden sopimusten avulla voitaisiin helpottaa palvelujen oikeudenmukaista hinnoittelua ja varmistaa, että korjaamot saavat korvauksen taitojensa perusteella ja että kuluttajat saavat korjauspalveluista avoimen hinnoittelun.

Lisäksi yhteisölähtöiset tarkastukset voisivat auttaa varmistamaan, että alusta toimii kestävyystavoitteidensa mukaisesti, jolloin käyttäjät voivat yhdessä arvioida alustan oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Vaikutusten mittaaminen

Lopuksi vaikutusten mittaaminen on ratkaisevan tärkeää kiertotalouden liiketoimintamallin tehokkuuden varmistamiseksi.

Lohkoketjupohjainen analytiikka mahdollistaisi kunkin vaatteen elinkaaren seurannan ja antaisi yksityiskohtaista tietoa vaatteiden korjaamisen ja kunnostamisen ympäristöhyödyistä uusien vaatteiden tuottamisen sijaan.

Kuluttajat voisivat myös tarkastella raportteja siitä, kuinka paljon jätettä he ovat ohjanneet muualle ja kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä he ovat säästäneet osallistumalla tähän kiertotalouteen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lohkoketjuteknologian, rakenteeseen-pohjaisten kannustimien ja kiertotalouden liiketoimintamallien integrointi tarjoaa lupaavan polun kohti muotiteollisuuden kestävämpää tulevaisuutta. Pidentämällä vaatteiden käyttöikää, vähentämällä tekstiilijätettä ja kannustamalla tietoiseen kulutukseen nämä mallit tarjoavat konkreettisia etuja. Tulevaisuudessa sellaisen kattavan ekosysteemin kehittäminen, joka tukee vaatteiden korjausta, kunnostusta ja kierrätystä, voi antaa yksilöille ja yrityksille mahdollisuuden osallistua kohti kestävämpää ja vastuullisempaa muotiteollisuutta.

Kirjoittajat

Rymy Narayn, Tutkijatohtori, Vaasan yliopisto. Rumyn asiantuntemus liittyy energiajärjestelmiin, kiertotalouteen ja kestävyyteen.

Annika Laine-Kronberg: Professori, Åbo Akademi. Annikan asiantuntemus liittyy yritysverkostoihin, strategiseen johtamiseen ja kestävyyteen.

Liikesivistysrahasto ja CEMAT-hanke, Ecosystem for recovering materials for circular economy