Mitä Itävallan kiertotaloudesta voisi oppia?
Itävallassa kiertotaloutta edistetään kunnianhimoisesti ja monessa asiassa jopa Suomea nopeammalla aikataululla. Grazissa järjestetty Circular Economy Summit Austria 2026 tarjosi kiinnostavan katsauksen siihen, millaisia ratkaisuja Itävallassa kehitetään muovien kierrätyksestä puurakentamiseen ja mitä Pohjoismaat voisivat oppia niistä. Yksi viesti nousi ylitse muiden: kiertotalouden eteneminen vaatii ennen kaikkea toimivia markkinoita, yhteistyötä ja käytännön ratkaisuja.
Kirjoittajat
Paula Eskola
Kiertotalous-Suomen vetäjä, johtava asiantuntija
Motiva
Itävalta ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen kiertotalouden edelläkävijänä, mutta maa tekee kunnianhimoista työtä kiertotalouden edistämiseksi. Vuonna 2022 hyväksytyssä kansallisessa kiertotalousstrategiassa tavoitteena on muun muassa vähentää materiaalijalanjälkeä ja kasvattaa resurssituottavuutta 50 prosentilla ja kiertotalousastetta 18 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet ovat pitkälti samansuuntaisia kuin Suomessa, mutta Itävalta pyrkii saavuttamaan ne jo viisi vuotta aikaisemmin.
Osallistuin Kiertotalous-Suomen edustajana Grazissa järjestettyyn Circular Economy Summit Austria 2026 -konferenssiin sekä sitä edeltäneeseen pohjoismaiseen delegaatiovierailuun. Vierailukohteisiin kuuluivat Saubermacher AG:n muovin kierrätyslaitos, Woodcluster Steiermarkin puurakentamisen keskittymä sekä kaupungin kiertotalouskeskus Ressourcenpark Graz. Matka tarjosi kiinnostavan katsauksen siihen, miten kiertotaloutta toteutetaan käytännössä Itävallassa ja millaisia oppeja eri maat voisivat jakaa keskenään. Delegaatioon osallistui asiantuntijoita Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja kiertotalousverkostoista.
Circular Economy Summit Austria 2026 -konferenssiin osallistui noin 300 yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden edustajaa eri puolilta Itävaltaa. Tapahtuma oli suunnattu pääasiassa itävaltalaiselle yleisölle ja se toteutettiin saksaksi. Ohjelmassa oli laaja posterinäyttely sekä useita sessioita, joissa käsiteltiin kiertotalouden ajankohtaisia teemoja esimerkiksi matkailun näkökulmasta, joka on yksi Itävallan merkittävimmistä toimialoista.
Muovin kierrätyksessä tarvitaan edelleen käsityötä
Yksi kiinnostavimmista vierailukohteista oli Saubermacher AG:n muovin kierrätyslaitos, jossa kuluttajien ja yritysten muovijäte lajitellaan 14 eri jakeeseen materiaalihyödyntämistä varten. Samalla konkretisoitui kierrätyksen haaste: merkittävä osa materiaalista on edelleen seosmuovia, jota ei pystytä hyödyntämään materiaalina, vaan se päätyy energiakäyttöön.
Huomiota herätti myös se, kuinka paljon lajittelussa hyödynnettiin edelleen käsityötä automatisoinnista huolimatta. Vierailu herätti pohtimaan sitä, kuinka paljon vastaavaa manuaalista lajittelua tehdään Suomessa ja millaisia vaikutuksia sillä on kustannuksiin ja materiaalien laatuun.
Puurakentamista myös vaativiin kohteisiin
Woodcluster Steiermarkissa esiin nousi erityisesti puurakentamisen kehitys julkisissa rakennuksissa. Vierailun aikana kuultiin esimerkiksi terveydenhuollon pilottihankkeista, joissa puumateriaalien käyttöä on onnistuttu lisäämään myös kohteissa, joissa hygienia- ja paloturvallisuusvaatimukset ovat yleensä rajoittaneet niiden käyttöä.
Kokemukset ovat olleet myönteisiä: tilat ovat soveltuneet hyvin käyttötarkoitukseensa, ja puumateriaalien on havaittu parantavan rakentamisen laatua ja nopeutta sekä lisäävän potilaiden viihtyvyyttä.
Wood Vision Lab kehittää innovatiivisia puupohjaisia ja ekologisia ratkaisuja. Yritys on esimerkiksi kehittänyt autoihin puupohjaisia komponentteja korvaamaan metalliosia. Näin ajoneuvojen rakenteita voidaan keventää, mikä puolestaan vähentää energiankulutusta.
Kuinka pitkälle lajittelu kannattaa viedä?
Viereilulla Ressourcenpark Grazissa kuulimme Grazin kaupungin kiertotalousstrategioista ja käytännön toimista rakentamisen, liikkumisen, ruoan ja kuluttamisen alueilla. Kaupungissa on esimerkiksi toteutettu rakennushanke uudelleenkäytetyistä rakennusosista, ja asukkaille on tarjolla kaupunkipyöriä, tavaralainaamoja sekä kierrätettäviä kuluttajapakkauksia.
Vierailu Ressourcenpark Graziin puolestaan herätti keskustelua lajittelun tarkoituksenmukaisuudesta. Keskuksessa jätteitä eroteltiin jopa 80 eri jakeeseen aina Nespresso-kapseleista eri metallilaatuihin.
Tarkka lajittelu voi parantaa materiaalien hyödyntämistä, mutta samalla herää kysymys siitä, missä vaiheessa järjestelmä muuttuu liian monimutkaiseksi ja resurssi-intensiiviseksi niin asukkaille kuin jätehuoltoyhtiöillekin.
Kiertotalouden pitää olla myös liiketoimintaa
Konferenssin keskusteluissa korostui vahvasti kiertotalouden taloudellinen näkökulma. Ratkaisujen skaalaaminen vaatii markkinoita, politiikkatoimia ja rahoitusta – mutta ennen kaikkea sitä, että kiertotalous nähdään liiketoimintamahdollisuutena eikä vain ympäristötoimena.
Pohjoismaisissa puheenvuoroissa nostettiin esiin esimerkiksi Kiertotalouden green deal sekä alueellinen yhteistyö kiertotalouden vauhdittamiseksi. Yritysesimerkeissä esiteltiin muun muassa suomalaisen Resandin ratkaisuja valimohiekkojen kierrätykseen sekä pohjoismaisia rakennushankkeita, joissa hyödynnetään uudelleenkäytettyjä rakennusosia.
Yhteistyöstä vauhtia kiertotalouteen
Matkan tärkein havainto oli, kuinka paljon eri mailla on opittavaa toisiltaan. Sekä Pohjoismaissa että Itävallassa kehitetään kiinnostavia ratkaisuja samoihin haasteisiin, mutta tiedonvaihtoa voitaisiin tehdä huomattavasti enemmän.
Parhaiden käytäntöjen jakaminen voisi nopeuttaa kiertotalouden etenemistä niin kansallisesti kuin EU-tasollakin.
Samalla tällaiset kohtaamiset synnyttävät uusia verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia, joita tarvitaan kiertotalouden käytännön toteuttamisessa.
Lisätietoa
