Kiertotalousosaamisen askelia – Suosituksia kiertotalousosaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja työelämässä

10.10.2024
Kiertotalous-Suomi, Osaamisen ja koulutuksen teemaryhmä

Tämä dokumentti tarjoaa suosituksia kiertotalousosaamisen kehittämiseen erityisesti korkeakouluissa ja työelämässä. Se esittelee periaatteita ja konkreettisia askelia, jotka tukevat kiertotalouden osaamisen laajentamista strategioiden, opetuksen, rahoituksen ja yhteistyön kautta. Suositukset on suunnattu korkeakouluille, opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä muille alan toimijoille, ja ne pyrkivät vastaamaan kiertotalouden haasteisiin kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi.

1. Johdanto

Kiertotalouden strategisen ohjelman (YM 2021) visiona on vuonna 2035 hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta, jossa primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Kansainvälinen luonnonvarapaneeli on kuitenkin ennustanut luonnonvarojen käytön kasvavan globaalisti noin 100 miljardista tonnista 160 miljardiin tonniin eli noin 60 % vuoteen 2060 mennessä (UNEP 2024). Kansainvälisessä vertailussa Suomen kansantalous on materiaali-intensiivinen, mutta hiilineutraalin kiertotalouden tavoite on silti mahdollinen talouden tilaa heikentämättä (Savolainen ym. 2024).

Kiertotalousosaamisen edistäminen on yksi kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteista. Tavoitteeseen pyritään mm. vauhdittamalla kiertotalouden sisällyttämistä opetussuunnitelmiin ja tutkintoihin sekä kannustamalla yrityksiä kehittämään henkilöstönsä kiertotalousosaamista (YM 2021). Suomessa kiertotalouden koulutus- ja kehittämispalveluita on jo tarjolla, mutta ei riittävästi – kiertotalousopetuksen saaminen osaksi opintoja niin peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja muissa koulutuksissa vaatii vielä paljon toimenpiteitä ja resursseja (Haila ym. 2023).

Kiertotalouden määrittely ei ole yksiselitteistä – puhumattakaan kiertotalousosaamisen määrittelystä. Mitä kiertotalousosaaminen tarkoittaa käytännössä? Kuuselan ym. (2023) mukaan niin sanotut vihreät tehtävät perustuvat pitkälti nykyisiin ammatteihin. Tarvittava osaaminen edellyttää kuitenkin täydennyskoulutusta ja koulutuksen sisältöjen ja painopisteiden muokkausta. Sitran katsaus (Degerman ym. 2022) kuvailee konkretian tasolla kiertotalouden roolia rakennus-, kemian- ja teknologia-alan tyypillisissä tehtävissä tulevaisuudessa.

Kiertotalouden saralla on lukuisia uusia aloitteita muutoksen vauhdittamiseksi. Vapaaehtoinen sitoumusmalli, kiertotalouden green deal, kannustaa yrityksiä, kuntia, toimialajärjestöjä ja maakuntia sitoutumaan kiertotaloustekoihin viidellä alueella: rakennetussa ympäristössä, teollisuudessa, kulutuksessa ja liiketoiminnassa, energiajärjestelmässä sekä ruokaketjussa (YM 2024). Toimet tulevat osaltaan lisäämään osaamisen kehittämisen tarvetta. Kiertotalouden osaamismerkistö (ks. Afry 2024) on toinen esimerkki tuoreesta aloitteesta. Kyseessä on digitaalinen järjestelmä, jolla tunnistetaan henkilön kiertotalousosaamista ja kannustetaan osaamisen kehittämiseen.

Tämä kevyt “tiekartta” osoittaa toimenpiteitä ja periaatteita kiertotalousosaamisen edistämiseen. Suositukset painottuvat korkeakouluihin ja työelämään unohtamatta kuitenkaan ammatillista koulutusta ja perusopetusta. Kunkin suosituksen kohdalla on maínittu mahdollisia toteuttajia. Tämä suositusten lista on hyödyllinen työkalu erityisesti korkeakoulujen edustajille ja kiertotalouden asiantuntijoille, mutta myös muiden koulutuksen, opetuksen ja työelämän kehittämisen parissa työskenteleville. Työskentelyyn on osallistunut noin 30 asiantuntijaa Kiertotalous-Suomen Osaamisen ja koulutuksen teemaryhmästä sekä Kiertotalous-Suomesta (ks. Liite).

2. Pääperiaatteet

Yleisiä periaatteita kiertotalousosaamisen kehittämiseen:

• Kiertotalous kytkeytyy laajempaan kestävyyden käsitteeseen. Kiertotalous voi olla työkalu myös muiden tavoitteiden – ekologisen, sosiaalisen tai taloudellisen kestävyyden – saavuttamisessa.
• Tehokkain tapa edistää kiertotaloutta on kytkeä kiertotalouden kriteerit rahoitusjärjestelmiin ja taloudellisiin ohjauskeinoihin – tämä pätee myös täsmällisemmin kiertotalousosaamisen edistämiseen.
• Koulutuspolitiikan odotetaan edistävän kiertotalousosaamista pitkäjänteisesti ja ennustettavasti.
• Tiivis yhteistyö oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä lisää kyvykkyyttä.
• Kvartaalitalous on usein esteenä kiertotalouden toteutukselle. Yrityksiä tulee kannustaa pitkäjänteiseen ajatteluun esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa.
• Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli kiertotalousosaamisen kehittämisen kannalta. Hankintojen kiertotalouskriteerejä tulee kehittää.
• Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa tulee panostaa työllisyysvaikutusten arviontiin – tämä tuo kiertotalousosaamisen tarpeet näkyväksi.
• Kiertotalouden läpileikkaavuus mainitaan useasti tavoitteissa. Läpileikkaavuuden mainitseminen strategiatasolla ei riitä. Tarvitaan vastuiden jakamista ja konkretiaa. Nekin toimijat, jotka eivät oma-aloitteisesti ole kiinnostuneita kiertotaloudesta, tulee saada mukaan tavalla tai toisella.
• Kiertotalouden oppimisen polku ulottuu päiväkodista aikuisuuteen asti.

3. Suositukset

Tässä luvussa esitellään suosituksia kiertotalousosaamisen edistämiseen korkeakoulujen strategioiden ja johtamisen avulla, korkeakoulujen opetuksessa, täydennyskoulutuksessa ja työelämässä. Lisäksi listataan rahoitukseen ja yhteistyöhön liittyviä suosituksia. Kunkin suosituksen kohdalla on mainittu mahdollisia toteuttajia.

3.1 Korkeakoulujen strategiat ja johtaminen

• Kiertotalouden tulee olla keskeisenä painopisteenä korkeakoulujen strategioissa niin opetuksen, tutkimuksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttavuudenkin osalta. – korkeakoulut
• Strategian implementoinnista tulee huolehtia ja strategian tulee näkyä korkeakoulun arjessa ja käytännön toiminnassa. – korkeakoulut
• Korkeakoulujen sisäiseen käyttöön on laadittava mittareita kiertotalouden edistämisen seuraamiseksi. – korkeakoulut
• Strategioiden valmistelussa on kuultava opiskelijoita – opiskelijat saattavat vaatia vahvempaa painotusta kestävyyteen. – korkeakoulut, opiskelijat
• Korkeakoulujen tulee arvioida oma hiilijalanjälki ja luonnonvarojen kulutus sekä laatia oma hiilineutraalin kiertotalouden ohjelma. – korkeakoulut
• Korkeakoulujen johdon sitoutuminen on tärkeää, mutta myös yksittäisillä opettajilla voi olla ratkaiseva rooli. Tarvitaan sitouttavia toimia ja kannustusta. – korkeakoulujen johto ja opettajat

3.2 Korkeakoulujen opetus

• Kiertotalousosaaminen tulee lisätä tutkintojen osaamistavoitteisiin. – korkeakoulut
• Kaikkien opiskelijoiden opintoihin tulee sisältyä kiertotalousopetusta. Opetusta suunnitellessa on pohdittava, mikä on se laajuus, jolla opiskelijat sisäistävät kiertotalousajattelun periaatteet, ja tarvitaanko myös toimialakohtaista opetusta. Mahdollisesti määritetään pakollisen opetuksen laajuus opintopisteissä. – korkeakoulut
• Tarvitaan korkeakoulujen kiertotalousopetusta edistävä verkosto. – korkeakoulut
• Korkeakoulujen yhteisiä kiertotalouden opetussisältöjä tulee edistää esimerkiksi Climate University tai Fitech -yhteistyömallien tapaan. – korkeakoulut
• Erilaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämistä tulee pohtia opintokokonaisuuksien suunnittelussa. – korkeakoulut, rahoittajat
• Opettajissa on valtava potentiaali. Opettajille tulee tarjota tarvittaessa lisäkoulutusta kiertotaloudesta sekä varmistaa kannustimet kouluttautumiseen, vähintäänkin opettajille on tarjottava tietopaketteja ja tilaisuuksia. – korkeakoulut, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö

3.3 Korkeakoulut ja yhteistyö

• Yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Ministeriöillä on mahdollisuus edistää kiertotalousosaamista korkeakoulujen autonomisuus huomioiden. – opetus- ja kulttuuriministeriö, TEM, YM
• Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry ovat merkittäviä vaikuttajia ja foorumeita. Tiivistämällä yhteistyötä, tarjoamalla tietoa kiertotalouden hyödyistä ja esittämällä suosituksia, voidaan edistää kiertotaloutta korkeakouluissa. – Arene, Unifi, korkeakoulut
• Korkeakoulut tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Yrityksille tulee antaa signaali pidemmän aikavälin tuote- ja palvelusuunnittelun sekä kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä. Kiertotalous voi olla yrityksille kilpailukyvyn edellytys. – korkeakoulut, yritykset
• Alueellinen yhteistyö korkeakoulujen, yritysten ja muiden toimijoiden välillä on usein tiivistä. Motiivi kiertotalousosaamisen kehittämiseen voi syntyä alueellisten toimijoiden keskuudessa. Korkeakoulujen tulee lisätä dialogia alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa kiertotalousteeman ympärillä. – korkeakoulut, aluetoimijat

3.4 Rahoitus

• Korkeakoulujen rahoitusmallin mittarit ohjaavat korkeakoulujen toimintaa. On tutkittava uuden määrällisen tai laadullisen kiertotalousmittarin toteutusmahdollisuuksia. – opetus- ja kulttuuriministeriö
• Useat tahot kuten Business Finland, EU, säätiöt, rahastot ja ministeriöt rahoittavat kiertotalouden edistämistä. Tarvitaan tiiviimpää rahoittajien välistä yhteistyötä. – rahoittajat
• Kiertotalous tulee sisällyttää rahoituksen kriteereihin. – rahoittajat
• Hankerahoituksen hakeminen edellyttää osaamista ja usein myös omaa rahoitusta. Rahoituksen hakemisen pullonkaulat tulee tunnistaa. – Kiertotalous-Suomi
• EU-rahoituksen hakemiseen tulee tarjota tukea erityisesti yrityksille. EU-rahoitusjärjestelmien muutoksiin tulee varautua. – ELY-keskukset, maakuntaliitot
• Pk-yritykset pitäisi saada vahvemmin kiertotalouskehittämisen rahoituksen piiriin esimerkiksi neuvonnan ja yhteishankkeiden avulla. – rahoittajat, Kiertotalous-Suomi
• Rahoitusmahdollisuuksista tulee tiedottaa paremmin, erityisesti säätiöiden rahoituksesta voi olla vaikea löytää tietoa. – rahoittajat, Kiertotalous-Suomi
• Tulee selvittää mahdollisuutta perustaa kiertotalousrahasto esimerkiksi säätiöiden ja rahastojen avulla. – säätiöt, rahastot?
• Hankkeet ovat määräaikaisia, joten toiminta päättyy yleensä hankkeen jälkeen. Myös jatkohankkeita tulisi rahoittaa. Vaihtoehtoisesti hankkeiden toteuttajilta tulisi vaatia suunnitelma toiminnan jatkamiseksi hankkeen jälkeen. – rahoittajat, hankkeiden toteuttajat

3.5 Täydennyskoulutus, työelämä ja osaaminen

• Täydennyskoulutuksen rahoitus on turvattava. Täydennyskoulutuksella on merkittävä rooli työntekijöiden osaamisen päivittämisessä. – ministeriöt, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa
• Tarvitaan täydennyskoulutuksen verkosto tai pyöreä pöytä edistämään kiertotalousosaamisen kehittämistä. Ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, Suomen ympäristöopisto Sykli ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa ovat tärkeitä tahoja täydennyskoulutuksen jalkauttamisessa. – korkeakoulut, oppilaitokset, Sykli, Jotpa
• Toimialaliitoilla ja ammattiliitoilla on vahva käsitys yritysten toimintaympäristöstä sekä osaamisen kehittämisen tarpeista ja keinoista. Näiden tahojen olisi tärkeä osallistua kiertotalousosaamisen kehittämiseen. – toimialaliitot, ammattiliitot
• Työssäkäyvien tulee oppia kiertotalouden ja kestävyysajattelun peruskäsitteet ja -konseptit. Tämä perusopetus tulisi suunnitella toimialoittain. – työnantajat sekä täydennyskoulutusta tarjoavat tahot
• Täydennyskoulutusjaksojen rinnalle tulee tuoda kevyempi malli kuten tilaisuudet ja tietoiskut. Työnantajien tulisi kannustaa työntekijöitä osallistumaan vastaaviin tilaisuuksiin. Henkilöstön työkykypäiviin voisi laatia ohjelmapaketin kiertotalousteemalla. – työnantajat, kouluttajat, Kiertotalous-Suomi
• Aikuisopiskelijoille tulee tarjota mahdollisuus tehdä työssään kiertotalouteen liittyviä projektikursseja. – työnantajat, korkeakoulut
• Kiertotalousosaamisen tunnistamiseen tulee luoda ja ottaa käyttöön keinoja kuten osaamismerkit. – TEM, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, työnantajat

4. Viestintä

Näinä aikoina taloudelliset kysymykset ja ekologinen kriisi puhuttavat ihmisiä. Voisiko kiertotalous ratkaista aikamme ongelmia? Mitkä näkökulmat motivoisivat ihmisiä? Miten kiertotaloudesta ja kiertotalousosaamisen kehittämisestä kannattaa viestiä? Tässä luvussa kuvataan vaikuttavaa viestintää sekä listataan kärkiviestit.

4.1 Viestintä ja puhetapa

• Kiertotalouden tärkeys ja hyödyt tulee perustella ihmisille. Termien tulee olla selkeitä ja kaikkien tulee ymmärtää ne.
• Puhetapa tulisi sovittaa kohderyhmän tai tilanteen mukaan. Rahoitusta haettaessa on tunnistettava rahoitusinstrumentin edellyttämä näkökulma, yrityksille taas tulee puhua liiketoiminnan kielellä. Vastuullisuus tai yleinen kiertotalouspuhe voi joissain tilanteissa jopa ärsyttää tai hämmentää.
• Kiertotalouden taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat tulee tuoda esiin, erityisesti varhaisen muutoksen hyödyt. Tällä hetkellä erityisesti turvallisuuden ja omavaraisuuden merkitys korostuu.
• Keskustelu helpottuu, kun sitä rajataan tarvittaessa kiertotalouden osa-alueisiin ja konkreettisiin kysymyksiin, esimerkiksi tuotesuunnitteluun tai jätehuoltoon unohtamatta kuitenkaan systeemiajattelun merkitystä ja osa-alueiden keskinäisiä yhteyksiä.
• Menestystarinat ja konkreettiset tulokset kiinnostavat ja innostavat – viestinnässä tulee panostaa hyvien käytäntöjen jakamiseen.
• Huomio tulee kiinnittää vaikuttavaan toimintaan.
• Viestinnässä tulee nostaa esiin mitattuja tuloksia ja konkreettisia esimerkkejä kuten työllisyysvaikutukset ja veroedut.
• Kiertotalouden green deal on merkittävä uusi avaus. Kiertotalousosaamisen kytkökset tulee nostaa esiin tässä yhteydessä.

4.2 Kärkiviestit

• Kiertotalous säästää arvokkaita luonnonvaroja ja vähentää ympäristön kuormitusta.
• Kiertotalous on yrityksille kilpailukykytekijä.
• Kiertotalous voi luoda menestystarinoita.
• Kiertotalous on turvallisuuspolitiikkaa.
• Kiertotalous lisää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
• Kiertotalous tuo työtä.
• Raaka-aineiden ja energian hinnat tulevat nousemaan – ennakointi lisää kilpailuetua, resurssiviisaus tuo säästöä.
• Osaajapula on todellisuutta – kiertotalous edellyttää uusia osaajia.
• Kiertotalouden mainitseminen strategioissa ei riitä, tarvitaan rahoitusmalleihin ja rahoitusmittareihin kytketyt tavoitteet sekä strategian implementointi käytännössä.

5. Yhteistyö ja vaikuttamisen paikat

Kiertotalous edellyttää uudenlaisia toimintatapoja, laajaa yhteistyötä ja määrätietoisia päätöksiä. Miten nostaa kiertotalousosaaminen päättäjien agendalle? Millaista yhteistyötä tarvitaan kiertotalousosaamisen edistämiseksi? Tässä luvussa on koottu huomioita yhteistyöstä ja listattu keskeisiä vaikuttamisen paikkoja.

5.1 Huomioita yhteistyöstä

• Alueellisista verkostoista ja muutosprosesseista on hyviä kokemuksia. Alueellinen toiminta kannattaa yhdistää EU:n strategiseen siirtymään. Kiertotalouden green deal on alueellisestikin tärkeä työkalu.
• Sidosryhmät voivat luoda painetta muutokselle ja toisaalta muutos vaikuttaa sidosryhmiin. Nämä ryhmät tulee ottaa mukaan muutoksen käynnistämiseen. Usein esimerkiksi opiskelijoilla on vahva näkemys kestävän kehityksen merkityksestä. Kun opiskelijat kutsutaan mukaan päätöksentekoon ja koulutuksen suunnitteluun, painopisteet voivat muuttua.
• Päätöksentekijöille tulee tarjota tieteeseen perustuvaa tietoa. Päätöksentekijöiden kanssa tulee pyrkiä avoimeen dialogiin.
• Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö tuottaa nopeasti tuloksia, esimerkiksi yritysten toimeksiannot oppilastyönä ja oppilaitosten ohjaamina.
• Kehittämishankkeet tulee suunnitella niin, että osallistuvat yritykset saavat niistä konkreettista hyötyä.
• Erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja ekosysteemejä on jo runsaasti. Verkostojen toimintaa tulee kehittää ja edesauttaa oikeiden toimijoiden kohtaamisia ja yhteistyötä.
• Hankkeiden välistä synergiaa tulisi hyödyntää aiempaa enemmän ja välttää hankkeiden päällekkäisyyttä.
• Luottamuksen rakentaminen on tärkeää, kun työskennellään yhdessä uusien kumppanien kanssa uusien asioiden äärellä.

5.2 Vaikuttamisen paikat

Keskeisiä poliittisen vaikuttamisen paikkoja ovat:

• Korkeakoulujen nelivuotiset sopimuskaudet 2025–2028 ja 2029–2032
• Seuraavat eduskuntavaalit 2027 ja 2031
• Hallitusohjelma
• Alue- ja kuntavaalit keväällä 2025 ja 2029
• Muut kansallisen ja EU-tason päätökset

6. Lähteet

Afry. (2024). Kiertotalouden osaamismerkistöä koskeva selvitys. Väliraportti vaiheesta 1. https://tieke.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kiertotalouden-osaamismerkisto_valiraportti_vaihe-I.pdf(siirryt toiseen palveluun)

Degerman, R., Värre, U., Roschier, S., Sepponen, S., & Nurmi, J. (2022). Kiertotalous tulevaisuuden työelämässä – katsaus osaamistarpeisiin rakennus-, kemian- ja teknologia-alalla. Sitran selvityksiä 218.
https://www.sitra.fi/julkaisut/kiertotalous-tulevaisuuden-tyoelamassa/(siirryt toiseen palveluun)

Haila, K., Salminen, V., Kiiskinen, J., Roiha, U., Leppänen, R., Kiemunki, J., & Forefront Oy, E. S. S. A. (2023). Kiertotalouden strategisen ohjelman arviointi. Valtioneuvosto.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164796/VN_2023_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y(siirryt toiseen palveluun)

Kuusela, O-P, Mykrä, N., Jousilahti, J., Neuvonen, A., Arola, T., Markkanen, I., Nokkala, T., Lehtonen, A., Heikkinen, H., Oinonen, I., Katriina, A., Huttunen, S., Paloniemi, R., Pohjola, J. ja Saarinen, T. (2023). Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164892(siirryt toiseen palveluun)

Savolainen, H., Niemistö, J., Heikkinen, M., Seppälä, J., Springare, S., Salminen, J., Savolahti, M., Soimakallio, S., Ruokamo, E., Koljonen, T., Harlin, A., Keränen, J., Vainio, T., Vainio-Kaila, T., Kivikytö-Reponen, P., Orko, I., Karhu, M., Lehtonen, H., Joutsjoki, V., Niemeläinen, O., Kivinen, M., Eerola, T., Heino, N. ja Kaariaho, T. (2024). Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:8. Suomen ympäristökeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Tilastokeskus. Valtioneuvosto.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165490(siirryt toiseen palveluun)

Sitra. (2022). Kiertotalous tulevaisuuden työelämässä. Katsaus osaamistarpeisiin rakennus, kemian- ja teknologia- alalla. Sitran selvityksiä 218.
https://media.sitra.fi/app/uploads/2022/11/sitra_kiertotalous_tulevaisuuden_tyoelamassa.pdf(siirryt toiseen palveluun)

UNEP. (2024). Global Resources Outlook 2024: Bend the Trend – Pathways to a liveable planet as resource use spikes. International Resource Panel. Nairobi.
https://wedocs.unep.org/20.500.11822/44901(siirryt toiseen palveluun)

YM. (2024). Kiertotalouden green deal: pelisäännöt ja muutosalueet.
https://ym.fi/documents/1410903/0/Kiertotalouden+green+dealin+pelis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t.pdf/099b29a3-8e72-e75a-7201-a862550a2a20/Kiertotalouden+green+dealin+pelis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t.pdf?t=1724134537398(siirryt toiseen palveluun)

YM. (2021). Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta.
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071a6e1(siirryt toiseen palveluun)

7. Lisää kirjallisuutta

Euroopan komissio. (2023). Kestävyyttä koskeva oppiminen: Opettajankoulutuksen hyvät käytännöt ja tarjonnan puutteet: keskeiset viestit, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023.
https://data.europa.eu/doi/10.2766/98514(siirryt toiseen palveluun)

Euroopan komissio. (2022). GreenComp. Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys. Euroopan unionin julkaisutoimisto.
https://data.europa.eu/doi/10.2760/595099(siirryt toiseen palveluun)

ILO. (2018). World employment social outlook 2018. Greening with jobs. ILO.
https://www.ilo.org/publications/world-employment-and-social-outlook-2018-greening-jobs(siirryt toiseen palveluun)

Laubinger, F., Lanzi, E. & Chateau, J. (2020). Labour Market Consequences of a Transition to a Circular Economy: A Review Paper, International Review of Environmental and Resource Economics, 14(4), s. 381-416.

Sitra. (2021). Kiertotalouden vaikutukset työhön ja osaamiseen. Sitra työpaperit.
https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/03/sitra-kiertotalouden-vaikutukset-tyohon-ja-osaamiseen-v3.pdf(siirryt toiseen palveluun)

UNESCO. (2020). Education for sustainable development: A roadmap. Paris: UNESCO.
https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000374802.locale=en(siirryt toiseen palveluun)

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Ohjelma-asiakirja. (ks. s. 59-> Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen).
https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/uudistuva-ja-osaava-suomi-2021-2027-ohjelma-edistaa-alueiden-elinvoimaa-tyollisyytta-ja-hyvinvointia(siirryt toiseen palveluun)

Liite: Osallistujat

Työpajaan 21.5.2024 osallistuivat:

Satu Harkki, Haaga-Helia
Kenneth Nordell, Yrkeshögskola vid Åbo Akademi/ Novia
Jussi-Pekka Teini, TEK
Pertti Aula, Vaasan ammattikorkeakoulu /Muova
Minna Leppikorpi, Ductor Oy
Minttu Paananen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus
Ella Lahtinen, FIGBC
Riitta Lehtinen, Metropolia
Anu Patrikainen, Jätehuoltoyhdistys
Jenni Sademies, Freelancer
Sari Tasa, TEM
Tomi Paalosmaa, Design Center MUOVA – Vaasa University of Applied Sciences
Markku Anttonen, Laurea University of Applied Sciences 
Taru Uotila, Suomen ympäristöopisto Sykli 
Pia Haapea, LAB-ammattikorkeakoulu
Tuomas Pussila, Circular Economy Centre
Saija Malila, Design Forum FinlandAnssi Koivumäki, Sevire
Jukka-Pekka Hares, Suomen ympäristöopisto Sykli Oy
Jukka Hietamies, Geocarbon
Marika Lehti, Design Forum Finland
Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus
Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
Annukka Berg, Suomen ympäristökeskus
Annika Markuksela, Suomen ympäristökeskus
Juuli Närhi, Suomen ympäristökeskus
Waltteri Heikkilä, Suomen ympäristökeskus
Kaarina Kaminen, Suomen ympäristökeskus
Sara Saukkonen, Suomen ympäristökeskus
Paula Eskola, Motiva
Okariina Rauta, Motiva

Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan asiantuntijat toimivat myös tilaisuuden fasilitaattoreina.