Digitaaliset ratkaisut kiertotalouden tukena

Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä kaksoissiirtymä, jossa vihreä ja digitaalinen murros ovat käynnissä rinnakkain, toisiaan tukien. Datan jakamisen täyttä potentiaalia kiertotalouden vauhdittajana ei kuitenkaan ole vielä hyödynnetty.

Tiedon kulku arvoketjussa on edellytys kiertotalouden mukaiselle suunnittelulle.

Digitalisaation hyödyntäminen kiertotalouden edistämisessä voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tuoda läpinäkyvyyttä arvoketjuihin. Tuoreen datapohjaisen kiertotalouden käsikirjan mukaan tiedon kulku arvoketjussa on edellytys esimerkiksi kiertotalouden mukaiselle suunnittelulle. Vaikka erilaisissa kiertotalouden kannalta keskeisissä prosesseissa tuotetaan tälläkin hetkellä paljon dataa, käyttämättömiä mahdollisuuksia on vielä paljon.

Kun muun muassa Suomessa toimivien yritysten edustajia haastateltiin kiertotaloudesta ja digitalisaatiosta, huomattiin, että toimijoille voi olla haastavaa tunnistaa datan jakamisen hyödyt omalle liiketoiminnalle ja kiertotalouden kehitykselle laajemmin. Datan jakamisessa tulee ottaa huomioon tiedon yksityisyys ja yritysten kilpailuedun säilyttäminen, minkä vuoksi täysin avoin data ei aina ole tavoiteltavaa. On tärkeää kehittää ratkaisuja jakaa dataa rajoitetusti ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Eri osapuolten kannalta tasapainoisia ratkaisuja kehitetään Suomessa muun muassa Sitran Reilun datatalouden teemassa.

Eurooppaa ja Suomea johdetaan kohti kaksoissiirtymää

Lukuisten EU:n politiikkatoimien avulla on viime vuosien aikana alettu edistää kaksoissiirtymää ja rakentaa Eurooppaan datataloutta tukevaa infrastruktuuria. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, joka pitää sisällään laajan kirjon aloitteita eri teemoista, esimerkiksi:

Digitaalisen siirtymän oleellisimpia ylätason aloitteita taas ovat:

Näiden ohjelmien ja strategioiden alla on toimeenpantu ja toimeenpannaan kymmeniä lakialoitteita, jotka konkretisoivat ehdotettuja toimenpiteitä.

Suomen kiertotalousohjelman visioon kuuluu, että digitalisaatio ja data ovat keskeisiä kiertotalouden läpimurron aikaansaamisessa vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalousohjelmassa datan luotettavaa jakamista pidetään pohjana sektorit ylittävälle yhteistyölle ja uusien teknologia- ja toimijaverkostojen yhdistämiselle. Etenkin kiertotaloudelle oleellisen datan määrittely, kerääminen ja avaaminen sekä datalähteiden linkittäminen ja data-arkkitehtuurin kehittäminen vaativat toimenpiteitä.

Gaia-X on yhteiseurooppalainen aloite, jonka tarkoituksena on luoda yhteiset pelisäännöt datan hyödyntämiseen ja jakamiseen Euroopassa. Työtä koordinoi Suomessa Sitra. Yksi aihekohtaisista Gaia-X-työryhmistä keskittyy kiertotalouteen. VTT:n ja Sitran vetämässä työryhmässä kuullaan esimerkkejä työkaluista ja datan hyödyntämisen toteutuksista ja ideoidaan käytännön aiheita ja kokeiluprojekteja kiertotalouteen.

Kiertotaloutta tukevia ratkaisuja digitaalisesta tuotepassista Materiaalitoriin

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan datan käyttömahdollisuuksille luo haasteita datalähteiden vaihtelevuus, laajuus ja se, että ne ovat useiden eri toimijoiden omistamia. Monien kehittyvien teknologioiden ja datan jakamisen ratkaisujen, kuten erilaisten alustojen, tekoälyn, koneoppimisen, lohkoketjun ja esineiden internetin ajatellaan helpottavan datan käsittelyä tulevaisuudessa.

Esimerkiksi akkujen osalta Euroopan komission ehdottamassa akkuasetuksessa on määritelty, mitä tietoja akkupassissa tulee jatkossa olla tarjolla kullekin käyttäjäryhmälle. Julkisesti tulee olla saatavilla esimerkiksi tietoa akun valmistajasta, perusominaisuuksista, odotetusta käyttöiästä ja koostumuksesta. Valtuutetut talouden toimijat saavat lisäksi tarkempaa tietoa esimerkiksi akun materiaaleista, varaosien toimittajista ja akun purkamisesta. Tietyt laitokset, markkinavalvontaviranomainen ja komissio taas pääsevät käsiksi testausraportteihin, jotka kertovat akulle asetettujen vaatimusten täyttymisestä.

Tutkijoiden arvion mukaan akkupassiin kerättävän tiedon jakaminen arvoketjussa edistää muun muassa akkujen turvallista käyttöä, käyttöiän pidentämistä, oikeaoppista käsittelyä käytön jälkeen ja uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa.

Suomalainen esimerkki tiedon jakamisesta kiertotaloudessa on organisaatioille ja tietyille viranomaisille suunnattu Materiaalitori(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), joka on virtuaalinen alusta materiaalien vaihdolle. Materiaalitorilla voi ilmoittaa ja etsiä jätteitä, tuotannon sivuvirtoja ja näihin liittyviä palveluita. Suomessa materiaalien kiertoja on pyritty vauhdittamaan lainsäädännöllä tekemällä Materiaalitorin käytöstä pakollista tietyissä tapauksissa. Jätteen haltijan tulee osoittaa palveluntarjonnan puute käyttämällä Materiaalitoria silloin, kun tarvittavan kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun arvo on vähintään 2 000 € vuodessa. Tällöin myös pyyntö kunnan palvelusta tehdään Materiaalitorin kautta.

Miltä näyttävät kiertotaloutta tukevat digitaaliset ratkaisut tulevaisuudessa?

Mikäli Euroopan ja Suomen visiot kaksoissiirtymästä toteutuvat, kiertotalouteen liittyviä päätöksiä voidaan tulevaisuudessa tehdä selvästi nykyistä paremman tiedon pohjalta. Esimerkiksi Motiva Services on kehittänyt mallin materiaalikiertojen data-alustalle ja alustaekosysteemille, joka yhdistäisi eri lähteitä, kuten tietojärjestelmiä, alustoja ja markkinapaikkoja. Tällainen malli tarjoaisi käyttäjille heidän tarvitsemaansa tietoa helpommin, tarkemmin ja oikea-aikaisemmin. Tämä parantaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja tarjoaisi markkinapaikoille paremman näkyvyyden ja käyttäjävolyymin.

Kiertotalouden digitalisaatio ja ekosysteemit raportissa laadittiin myös tiekartta ja konkreettiset toimenpidesuositukset kiertotalouden digitalisaation edistämiseksi Suomessa.

Kiertotalous-Suomi on myös tarttunut digitaalisten ratkaisujen kehittämisen haasteeseen perustamalla Digitaalisten ratkaisujen teemaryhmän. Teemaryhmän roolina on mm. jakaa tietoa, verkottaa toimijoita sekä edistää uusien, merkittävien hankkeiden ja muiden avausten käynnistymistä. Tule mukaan!

Lue lisää

Lisätietoja