Siirry sisältöön

Euroopan parlamentin selvityksen mukaan kiertotalouteen siirtyminen voi vuoteen 2030 mennessä johtaa bruttokansantuotteen kasvuun 0,5 prosentilla ja 700 000 työpaikan lisäykseen Euroopan unionin alueella.

Suomen valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on tehdä kiertotaloudesta “talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä”. Tarkemmin ottaen päätöksellä tavoitellaan resurssituottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistumista vuoteen 2035 mennessä.

Sitran arvion mukaan siirtymä kiertotalouteen voisi tuoda Suomeen kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Suomessa materiaalikiertoihin pohjautuvan kiertotalouden arvioidaan muodostavan noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta (YM&TEM 2021). Resurssien käytön tehostamisen avaintoimialoilla – elintarvike-, paperi- ja konepajateollisuudessa sekä rakentamisessa, jakamistaloudessa ja ravinnekierroissa – arvioidaan tarjoavan Suomen kansantaloudelle 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalous nähdään nykyään osana talouden kestävää siirtymää. EU:n kestävyyteen ohjaava luokittelujärjestelmä (taksonomia) määrittelee arviointikriteerejä ympäristötavoitteille, joista yksi on kiertotalouden edistäminen. Taksonomian tavoitteena on varmistaa se, että rahoitusta ohjataan kestävään siirtymään eli esimerkiksi kiertotalouden suuntaan ilman, että tuotetaan haittaa muille tärkeille kestävyystavoitteille, kuten ilmastonmuutoksen hillinnälle.

Kiertotalouden odotetaan myös vastaavan maailmanlaajuisten tuotantoketjujen aiheuttamiin riskeihin lisäämällä mahdollisuuksia omavaraisuuteen. Esimerkiksi ravinteiden kierrättäminen vähentää riippuvuuttamme globaaleista lannoitemarkkinoista.

Yritystoiminta muuttuu kiertotaloussiirtymän mukana. Sitra on luokitellut kiertotalousliiketoiminnan viiteen toimintamalliin:

  • kiertävät raaka-aineet,
  • jakamisalustat,
  • tuote palveluna,
  • elinkaaren pidentäminen ja
  • resurssien talteenotto.

Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalleihin vaatii usein muutoksia yritysten ansaintalogiikkaan, esimerkkinä siirtymä tuotteen myynnistä palveluliiketoimintaan.

Lue lisää

Lisätietoja

Hanna Savolahti (perhevapaalla)

Tutkija, Suomen ympäristökeskus

Annukka Berg

Ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus