Siirry sisältöön
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Hae sivustolta

Kestävä kulutus ja liiketoiminta

Kestävän kulutuksen ja liiketoiminnan kokonaisuus on yksi viidestä Kiertotalouden green dealin muutosalueesta. Sillä taklataan kestämättömiä kulutustottumuksia ja luodaan uusia edellytyksiä kestävämmän arjen mahdollistamiseksi.

Tälle sivulle on koottu tiivis katsaus kestävästä kulutuksesta ja sitä tukevasta liiketoiminnasta. Mukana on tietoa Kiertotalouden green dealin valmistelun pohjana toimineesta skenaariotyöstä. Lisäksi tekstissä avataan Kestävä kulutus ja liiketoiminta -muutosalueen toimenpidealueet ja kerrotaan esimerkkitoimenpiteistä. Sivun loppuun on lisäksi nostettu keskeisiä raportteja ja linkki KiSun materiaalipankkiin, josta voi etsiä aihepiirille keskeisiä työkaluja.

Kiertotalouden green deal vauhdittaa yhteiskunnan siirtymää kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Toteutuksen keskipisteessä ovat vapaaehtoiset sitoumukset elinkeinoelämän, kuntien, maakuntien ja muiden organisaatioiden sekä valtion välillä.

Lue lisää Kiertotalouden green dealista ympäristöministeriön sivuilta(siirryt toiseen palveluun)

Kulutuksen vähentämistä ja liiketoimintamallien uudistamista tarvitaan

Kulutuksen vähentäminen ja sen suuntaaminen entistä vahvemmin palveluihin sekä kiertotalouden ratkaisuihin on keskeistä hiilineutraalin ja luontovaikutukset minimoivan kiertotalousyhteiskunnan saavuttamiseksi. Myös kansainvälisen luonnonvarapaneelin Global Resources Outlook 2024(siirryt toiseen palveluun) -raportin mukaan kulutustottumuksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota etenkin hyvän tulotason maissa, jotta painetta luonnonvarojen kasvavaan käyttöön voidaan vähentää.

Suomen kansantalouden materiaalivirta-analyysin(siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomi on globaalissa vertailussa materiaali-intensiivinen maa sekä tuotannon että kulutuksen osalta. Olemme jääneet myös resurssituottavuudessa jälkeen muista EU-maista, ja tutkimuksessa laadittujen skenaarioiden mukaan kiertotalousohjelman(siirryt toiseen palveluun) tavoitetta resurssituottavuuden kaksinkertaistamisesta ei tulla saavuttamaan.

Kulutuksen muutos edellyttäisi muutosta liiketoimintamalleissa ja tuotesuunnittelussa, mutta myös arkisissa tavoissa ja tottumuksissa. Käytännössä se tarkoittaisi muun muassa tavaroiden pidempiaikaisen käytön, jakamisen, korjaamisen ja uudelleenkäytön lisäämistä kertakäyttökulttuurin kustannuksella.

Suomen ympäristökeskus Syken tuottaman Kiertotalousbarometrit 2023: Kiertotalous suomalaisten arjessa ja yritysten toiminnassa(siirryt toiseen palveluun) -raportin mukaan työtä on vielä tehtävänä kiertotalouden edistämiseksi yrityksissä ja suomalaisten arjessa. Vaikka kiertotalouden käsite näyttää vakiintuneen kieleen, on kiertotaloustoimenpiteiden sisällyttämisessä yritysten toimintaan työsarkaa, ja kiertotalous on vain harvassa yrityksessä liiketoiminnan ytimessä. Toisaalta raportissa korostuu yritysten kiinnostus kiertotaloutta kohtaan sekä tiedon tarve mahdollisuuksista lisätä kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.

Suomalaisten arjessa taas jätteiden lajittelu, ostovalinnat sekä tavaroiden huoltaminen ja korjaaminen nousevat esiin yleisinä toimina edistää kiertotaloutta. Kuluttajille vielä haastavaksi kokonaisuudeksi kansalaiskyselyyn perustunut barometri nostaa jakamistalouden, kuten tuotteiden hankkimisen palveluna sekä tavaroiden yhteiskäytön. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa, kuten Kuluttajat kiertotaloudessa(siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa. Kiertotalousbarometri tunnistaa myös eroavaisuuksia asenteissa ja toiminnassa. Esimerkiksi uudelleenkäyttö jakaa suomalaisia: kun toiset ovat ahkeria kirppistelijöitä ja toiset ostavat lähes kaiken uutena.

Suomalaisten asenteet ja toimintatavat eivät ole syntyneet tyhjiössä, vaan nykyisten rakenteiden on todettu ylläpitävän päästöintensiivistä kulutusta, kuten Kestävän kulutuksen ohjauskeinot -hankkeen politiikkasuosituksessa(siirryt toiseen palveluun) todetaan. Kiertotaloussiirtymän toteuttamisen edellytyksenä ovatkin useat samanaikaisesti tapahtuvat toimet, jotka vaikuttavat esimerkiksi kiertotalouden mukaisten toimintamallien taloudelliseen kannattavuuteen, houkuttelevuuteen ja toimivuuteen sekä palvelujen tarjoajien että käyttäjien näkökulmasta (ks. Kuluttajat kiertotaloudessa: Kohti kiertotaloutta ja korjaamista edistävää yhteiskuntaa -raportti(siirryt toiseen palveluun), MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Kestävä kulutus ja liiketoiminta kiertotalouden skenaariotyössä

Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene(siirryt toiseen palveluun)) -tutkimustyö oli osa yhteistyöprosessia, jossa laadittiin tietopohjaa Kiertotalouden green dealia varten. Tutkijat laativat luonnonvarojen käytön skenaarioita viiden yhteistyössä tunnistetun muutosalueen pohjalta. Skenaariotyön pääviestejä on koottu Kiertotalouden skenaariot -sivulle.

Kestävä kulutus ja liiketoiminta -muutosalueen osalta skenaariotyössä tarkasteltiin luonnonvarojen kulutuksen vähentämiskeinoina kiertotaloustuotteiden ja -palveluiden lisäämistä markkinoilla sekä kiertotalouden palveluiden kehittämistä uusien tavaroiden tuottamiseen perustuvien liiketoimintamallien korvaajiksi.

Skenaarioissa arvioitiin kotitalouksien kulutuksessa tapahtuvia mahdollisia muutoksia ja vaikutuksia, kun tavaroiden käyttöikää pidennetään tietyissä kulutushyödykeryhmissä ja uudelleenkäyttöä lisätään. Oletuksena oli esimerkiksi, että käyttöiän pidentäminen tietyissä keskeisissä kulutushyödykkeissä vähentää kulutusta perusskenaariossa 5 prosenttia, kiertotalousskenaariossa 20 prosenttia ja hiilineutraalisuusskenaariossa 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Näin säästyneen rahan oletettiin kohdistuvan tavaroiden sijasta erilaisille palvelualoille. Tarkempaa tietoa kestävän kulutuksen ja liiketoiminnan skenaarioista löytyy hankkeen loppuraportista(siirryt toiseen palveluun).

Kestävä kulutus ja liiketoiminta Kiertotalouden green dealissa

Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia Kestävä kulutus ja liiketoiminta -muutosalueella. Lisätietoja sitoumusprosessista on saatavilla KiSun Kiertotalouden green dealin tukea käsittelevällä sivulla sekä ympäristöministeriön verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun). Yksityiskohtaiset ohjeet Kiertotalouden green dealiin, kuten muutosalueiden edistymistä seuraavat mittarit ja keskeiset toimijat, löytyvät Kiertotalouden green dealin pelisäännöt(siirryt toiseen palveluun) -julkaisusta.

Tässä osiossa esitellään kestävän kulutuksen ja liiketoiminnan muutosalueen visio, toimenpidealueet ja toimenpiteitä.

Muutosalueen yhteinen visio 2035

Tavaroista on siirrytty entistä enemmän palveluihin ja elämyksiin. Tuotteiden käyttöikää ja elinkaaria pidentävän sekä käyttöastetta nostavan palveluliiketoiminnan kasvu vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit mukaan lukien uudelleenkäyttö, jakamisalustat, tuote palveluna, tuote-elinkaaren pidentäminen sekä resurssitehokkuus ja kierrätys ovat kaupan ja palveluiden keskipisteessä. Kiertotalouden mukaiset tuotteet ovat valtavirtaa ja tietoa kestävästä kulutuksesta on kattavasti asiakkaiden saatavilla.

Kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä kiertotalouden mahdollistajia yritysten ja asukkaiden rajapinnassa ja toimivat kehitysalustoina uusien liiketoimintaratkaisujen markkinoille pääsyssä ja skaalaamisessa. Julkiset organisaatiot vaikuttavat entistä aktiivisemmin sekä kaavoituksella, suunnittelulla että hankinnoilla kiertotalousratkaisujen yleistymiseen markkinoilla.

Muutosalueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Uudelleenkäytön, kunnostuksen, jakamisen ja kierrätyksen avulla kulutustavarojen valmistukseen ja koko elinkaaren aikaisten luonnonvarojen käyttö on vähentynyt 20 prosenttia ja ohjautuu palveluihin ja vuokraus- ja leasingtoimintaan.

Suuntaviitat ovat arvioita siitä, mihin suuntaan eri muutosalueilla kiertotalouden ja luonnonvarojen kulutuksen tulisi kehittyä, jotta saavutamme Kiertotalousohjelman tavoitteet. Suuntaviitat eivät sido sitoutuvia organisaatioita tai ministeriöitä.

Muutosalueen toimenpidealueet ja toimenpiteet

Kestävä kulutus ja liiketoiminta -muutosalue koostuu kahdesta toimenpidealueesta, joille on asetettu vielä suuntaviitat sekä toimenpiteitä.

Toimenpidealue 1. Lisätään kiertotaloustuotteita ja kiertotalouspalveluita markkinoilla

Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035

  • Kiertotaloustuotteiden ja -palveluiden osuus kaupan myynnistä on 20 %.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä

Tehdään kiertotalouden mukaisesta palveluliiketoiminnasta valtavirtaa yhteistyössä arvoverkon kanssa muun muassa palvelumuotoilun keinoin:

  • Lisätään tavaroiden uudelleenmyynti-, huolto-, korjaus- ja täyttöpakkauspalveluiden tarjontaa.
  • Lisätään leasing-, vuokraus-, ja/tai kuukausikäyttöpalveluiden tarjontaa.
  • Kasvatetaan tuotteiden käyttöiän pidentämiseen sekä kestävämpään kuluttamiseen tähtäävää liiketoimintaa (uudelleenkäyttö, vaatteiden korjauspalvelut).
  • Hyödynnetään soveltuvissa julkisissa hankinnoissa kriteerejä ja markkinavuoropuheluita uudelleenkäytön, palveluiden ja käyttöiän pidentämisen edistämiseksi.

Edistetään kiertotalouden mukaisten tuotteiden myyntiä kehittämällä tuotteita, tarjontaa, esillepanoa ja kuluttajamarkkinointia sekä tietoa kestävästä kulutuksesta:

  • Kehitetään tuotteiden kestävyyttä, muunneltavuutta, huollettavuutta ja korjattavuutta.
  • Lisätään ympäristömerkittyjen tuotteiden ja kasvipohjaisten tuotteiden osuutta valikoimassa.
  • Lisätään kaupan tarjonnassa huollettavien ja korjattavien sekä kierrätysraaka-aineita sisältävien tuotteiden osuutta.
  • Lisätään tuotehuolto-tuotteita ja varaosia.
  • Lisätään käytettyjen ja huollettujen sekä uudelleen valmistettujen tuotteiden myyntiä.
  • Tehdään asettelussa ja mainonnassa kiertotalouden mukaisista tuotteista oletusvaihtoehto: lisätään kuluttajien tietoa ja osaamista materiaaleista, tuotteista ja kestävästä kulutuksesta (esimerkiksi hylly- ja pakkausmerkinnöin), edistetään tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä ja tietoa tuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä jaetaan tuotteiden huolto- ja kierrätysohjeita.
  • Kehitetään ja pilotoidaan yritysten työkaluja kiertotalouden toimintamallien edistämiseksi.
  • Kehitetään uusia ratkaisuja arvoketjun tiedonhallinnan ja tuotetiedon edistämiseksi, esimerkiksi ekosuunnittelu, digitaalisen materiaali-/tuotetiedon ja materiaalipassin käyttöönotto.
  • Kootaan yrityksille ohjeita ja kriteeristöjä (check-listat) kestävien tuotteiden hankintoja edistämään ja otetaan niitä käyttöön.
  • Otetaan käyttöön yhteisiä jakamisalustoja ja virtuaalivarastoja.

Toimenpidealue 2: Kehitetään kiertotalouden palveluja arjessa

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Kotitalouksien raaka-ainekäyttö on vähentynyt 20 % vuoteen 2015 verrattuna.
  • Kuntalaisilla on käytössään mahdollisimman paljon kiertotalouden peruspalveluja.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:

  • Tehdään kiertotalouden mukaisesta palveluliiketoiminnasta valtavirtaa yhteistyössä arvoverkon kanssa. ​Tunnistetaan koordinoivia tahoja, jotka tuovat yhteen pienyrityksiä ja kiertotalouspalveluita sekä madaltavat esteitä kiertotalouspalveluiden tuomiseksi osaksi suurempien toimijoiden tarjoamaa.
  • Valtavirtaistetaan yhteiskäyttöä ja jakamistaloutta edistäviä palveluita kuluttajille, muun muassa luomalla toimintamalleja ja kokeilualustoja, jotka tukevat kuluttajien ja yritysten yhteistyötä uusien kiertotalouden ratkaisujen kehittämisessä (muun muassa yhteiskäyttöliikennevälineet, vuokraus- ja leasingpalvelut, liikkuvat palvelut, korjauspajat ja -kahvilat) sekä edistämällä uudelleenkäyttö-/kierrätyskeskuspalveluja.
  • Edistetään alueiden käytön suunnittelulla ja markkinayhteistyöllä kiertotalouden palveluita, niiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. (Hiedanranta-case ja liiketilojen sijoittaminen niin sanottu ReTuna).
  • Lisätään tutkintorakenteisiin kiertotalousopetusta tai avataan uusia koulutuslinjoja kiertotalousosaamisen kehittämiseksi muun muassa huolto- ja korjauspalveluiden osaamiseen. Tarjotaan korjaustietojen ja -taitojen opetusta kansalaisille (kurssit aikuisille, kouluopetus).
  • Hyödynnetään EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien rahoitusta vihreämmän Euroopan sekä kiertotaloussiirtymän edistämisessä.

Materiaalit

Jos materiaalipankista puuttuu relevantteja työkaluja, raportteja tai muita kiinnostavia nostoja, olethan yhteydessä Kiertotalous-Suomeen. Täydennämme listausta mielellämme!

Keskeisimmät raportit

Työkalut

KiSun Kiertotalouden työkalut ja materiaalit -aineistopankkiin on koottu kiertotalouden parhaimpia työkaluja, toimintamalleja ja koulutusmateriaaleja. Voit hakea aineistoja hakusanoilla tai käyttää suodattimia.

Alla listattuna muutama työkalu:

Lisätietoa

Annukka Berg

Ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus

0295 251 842

annukka.berg@syke.fi