Kiertotalouden seuranta

Eteneekö siirtymä kiertotalouteen niin nopeasti kuin toivoisimme, ja tapahtuuko se kaikilla toimialoilla sekä yhteiskunnan eri osissa yhtä nopeasti? Vaikutukset voivat olla osaltaan sekä positiivisia että negatiivisia.

Koska kiertotalouteen siirtyminen on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen murros, myös kiertotaloussiirtymän vaikutuksia pitää seurata.

Kiertotalouden seurannan tunnuslukuja

Kiertotalouden seuranta Suomessa nojaa Eurostatin ylläpitämään eurooppalaiseen kiertotalouden seurantakehikkoon. Euroopan ympäristövirasto ja Eurostat kehittävät kiertotalouden seurantaa, jotta se vastaisi paremmin lisääntyviin tietotarpeisiin.

Suomessa kiertotaloudelle määriteltiin ensimmäiset kansalliset tavoitteet ja indikaattorit Kiertotalouden strategisen ohjelman(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) yhteydessä:

Kotimainen materiaalien kulutus DMC
Kotimaan loppukäytön vaatima materiaalipanos materiaalikohtaisesti RMC (kehityshanke)
Resurssituottavuus (BKT/RMC)
Materiaalien kiertotalousaste CMU
Kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä
Ekoinnovaatiot
Innovatiiviset julkiset hankinnat
Yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen määrä sekä kierrätysaste.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 kotimainen materiaalien kulutus oli 193 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätteitä syntyi noin 596 kilogrammaa jokaista suomalaista kohden ja siitä 42 prosenttia kierrätettiin.

Suurin osa näistä indikaattoreista nojaa valtakunnallisiin tilastoihin. Lisäksi uutta tietoa tuotetaan esimerkiksi kehittämällä RMC-laskentaa ja kiertotalousbarometreja, jotta kiertotalouden etenemisestä saataisiin parempi kokonaiskuva.

Kansainvälistä yhteistyötä seurannan edistämiseksi

Euroopan ympäristövirasto julkaisi vuonna 2021 yhdessä useiden kansallisten ympäristövirastojen johtajien kanssa Bellagio-julistuksen, jossa määriteltiin kiertotalouden indikaattorien kehitystarpeita. Julistuksen mukaan kattavan kiertotalouden seurannan tulisi sisältää materiaali- ja jäteindikaattoreita, ympäristöjalanjälkimittareita, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten indikaattoreita sekä indikaattoreita ohjauskeinoista, prosesseista ja käyttäytymisen muutoksesta. Julistus korostaa uusien tietolähteiden hyödyntämisen ja kokeellisten indikaattorien tarpeellisuutta sekä nostaa esille seurannan eri tasot paikalliselta tasolta koko Euroopan tilanteen seurantaan.

Suomessa kiertotalouden seurantaa on kehitetty lukuisissa tutkimushankkeissa. Esimerkiksi Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeessa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) on kehitetty kiertotalousindikaattoreita mittaamaan kiertotalouden edistymistä eri puolilla Suomea niin jätteiden määrästä ja hyödyntämisestä kuin kiertotalouden sosiaalisista näkökulmista. Myös kiertotalouden edelläkävijäkuntien verkostot Finnish Sustainable Communities (Fisu)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja Circwaste-edelläkävijäkunnat ovat korostaneet tarvetta kiertotalouden paikallisille mittareille. Fisu-kunnat ovat määritelleet seurantaindikaattoreiksi kiertotaloudesta kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen.

Seurannan haasteita

Yritysten perinteisen liiketoiminnan siirtymistä kiertotalouteen on vaikeaa seurata tilastoista. Yritysten omaan käyttöön on kehitetty erilaisia työkaluja, kuten Ellen MacArthur Foundationin ”Circulytics”, jonka avulla yritys voi seurata ja johtaa siirtymää kiertotalouteen.

Koska kiertotalous on ilmiönä monitahoinen ja kiertotaloussiirtymä muuttaa koko talousjärjestelmää, myös sen seuranta vaatii monenlaisia indikaattoreita. Olemassa olevat tilastot kertovat osan tarinasta, mutta sitä täydentämään tarvitaan myös uudenlaista seurantaa.