Kiertotalouden seuranta
Kiertotalouden etenemistä on tärkeää seurata, jotta ymmärrämme, missä vaiheessa siirtymää olemme menossa ja kuinka ohjata kiertotaloutta edistäviä toimia.
Eteneekö siirtymä kiertotalouteen niin nopeasti kuin toivoisimme, ja tapahtuuko se kaikilla toimialoilla sekä yhteiskunnan eri osissa yhtä nopeasti? Vaikutukset voivat olla osaltaan sekä positiivisia että negatiivisia.
Suomen ympäristökeskus: ”Koska kiertotalouteen siirtyminen on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen murros, myös kiertotaloussiirtymän vaikutuksia pitää seurata.”
Kiertotalouden seurannan tunnuslukuja
Kiertotalouden seuranta Suomessa nojaa Eurostatin ylläpitämään eurooppalaiseen kiertotalouden seurantakehikkoon [1]. Euroopan ympäristövirasto ja Eurostat kehittävät kiertotalouden seurantaa, jotta se vastaisi paremmin lisääntyviin tietotarpeisiin.
Suomessa kiertotaloudelle määriteltiin ensimmäiset kansalliset tavoitteet ja indikaattorit Kiertotalouden strategisen ohjelman yhteydessä [2].
- Kotimainen materiaalien kulutus DMC
- Kotimaan loppukäytön vaatima materiaalipanos materiaalikohtaisesti RMC (kehityshanke)
- Resurssituottavuus (BKT/RMC)
- Materiaalien kiertotalousaste CMU
- Kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä
- Ekoinnovaatiot
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen määrä sekä kierrätysaste
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 kotimainen materiaalien kulutus oli 193 miljoonaa tonnia. [3] Yhdyskuntajätteitä syntyi noin 596 kilogrammaa jokaista suomalaista kohden ja siitä 42 prosenttia kierrätettiin [4]
Suurin osa näistä indikaattoreista nojaa valtakunnallisiin tilastoihin. Lisäksi uutta tietoa tuotetaan esimerkiksi kehittämällä RMC-laskentaa ja kiertotalousbarometrejä, jotta kiertotalouden etenemisestä saataisiin parempi kokonaiskuva.
Kiertotalouden tunnuslukuihin tullaan syventymään tarkemmin loppuvuodesta julkaistavassa kiertotalouden tilannekatsauksen päivityksessä.
Kansainvälistä yhteistyötä seurannan edistämiseksi
Euroopan ympäristövirasto [1] julkaisi vuonna 2021 yhdessä useiden kansallisten ympäristövirastojen johtajien kanssa Bellagio-julistuksen, jossa määriteltiin kiertotalouden indikaattorien kehitystarpeita [5]. Julistuksen mukaan kattavan kiertotalouden seurannan tulisi sisältää materiaali- ja jäteindikaattoreita, ympäristöjalanjälkimittareita, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten indikaattoreita sekä indikaattoreita ohjauskeinoista, prosesseista ja käyttäytymisen muutoksesta. Julistus korostaa uusien tietolähteiden hyödyntämisen ja kokeellisten indikaattorien tarpeellisuutta sekä nostaa esille seurannan eri tasot paikalliselta tasolta koko Euroopan tilanteen seurantaan.
Suomessa kiertotalouden seurantaa on kehitetty lukuisissa tutkimushankkeissa. Esimerkiksi Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeessa on kehitetty kiertotalousindikaattoreita mittaamaan kiertotalouden edistymistä eri puolilla Suomea niin jätteiden määrästä ja hyödyntämisestä kuin kiertotalouden sosiaalisista näkökulmista [6]. Myös kiertotalouden edelläkävijäkuntien verkostot Finnish Sustainable Communities (Fisu) [7] ja Circwaste-edelläkävijäkunnat ovat korostaneet tarvetta kiertotalouden paikallisille mittareille. Fisu-kunnat ovat määritelleet seurantaindikaattoreiksi kiertotaloudesta kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen.
Seurannan haasteita
Yritysten perinteisen liiketoiminnan siirtymistä kiertotalouteen on vaikeaa seurata tilastoista. Yritysten omaan käyttöön on kehitetty erilaisia työkaluja, kuten Ellen MacArthur Foundationin ”Circulytics”, jonka avulla yritys voi seurata ja johtaa siirtymää kiertotalouteen. [6]
Suomen ympäristökeskus: ”Koska kiertotalous on ilmiönä monitahoinen ja kiertotaloussiirtymä muuttaa koko talousjärjestelmää, myös sen seuranta vaatii monenlaisia indikaattoreita. Olemassa olevat tilastot kertovat osan tarinasta, mutta sitä täydentämään tarvitaan myös uudenlaista seurantaa.
Työkaluja kiertotalouden toteutumisen seuraamiseen yritys- ja toimijatasolla on kerätty ”Kiertotalouden työkalut ja toimintamallit” -osioon.
Lähteet:
- Eurostat 2022. Circular economy, Monitoring framework.
- Ympäristöministeriö 2021. Valtioneuvoston periaatepäätös YM/2021/17.
- Tilastokeskus, Kansantalouden materiaalivirrat, Kotimainen materiaalien kulutus 2020
- Tilastokeskus, Jätetilasto, Yhdyskuntajätteet 2020
- Bellagio Declaration – Circular Economy Monitoring Principles 2021.
- Circwaste – Kohti kiertotaloutta 2022. Seuranta.
- Fisu-verkosto 2022.