Siirry sisältöön
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Hae sivustolta

Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Resurssiviisas rakennettu ympäristö on yksi viidestä Kiertotalouden green dealin muutosalueesta. Se sisältää maa- ja vesirakentamisen ja talonrakentamisen toimialat sekä rakennusaineteollisuuden. Tällä muutosalueella edistetään rakennushankkeiden kiertotaloustoimia, kehitetään rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäyttöä sekä kasvatetaan olemassa olevan rakennetun ympäristön arvostusta.

Tälle sivulle on koottu tiivis tilannekatsaus rakennetun ympäristön muutosalueesta. Mukana on tietoa Kiertotalouden green dealin valmistelun pohjana toimineesta skenaariotyöstä. Lisäksi tekstissä avataan Resurssiviisas rakennettu ympäristö -muutosalueen toimenpidealueet ja esitellään esimerkkitoimenpiteitä. Sivun loppuun on lisäksi nostettu keskeisiä raportteja ja linkki KiSun materiaalipankkiin, josta voi etsiä aihepiirille keskeisiä työkaluja.

Kiertotalouden green deal vauhdittaa yhteiskunnan siirtymää kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Toteutuksen keskipisteessä ovat vapaaehtoiset sitoumukset elinkeinoelämän, kuntien, maakuntien ja muiden organisaatioiden sekä valtion välillä. Green Building Council Finland ry (FIGBC)(siirryt toiseen palveluun) tukee sitoutujia resurssiviisaan rakennetun ympäristön muutosalueella.

Lue lisää Kiertotalouden green dealista ympäristöministeriön(siirryt toiseen palveluun) sekä Green Building Council Finlandin sivuilta(siirryt toiseen palveluun).

Rakennustelineet talon seinustalla.

Rakennusalalla on merkittävä vaikutus ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön

Rakennusala, kuten useat muutkin talouden sektorit, toimivat nykyisin lineaaritalouden periaatteilla. Rakennetulla ympäristöllä on merkittävä vaikutus materiaalien käyttöön Suomessa, koska erityisesti maa- ja kiviaineksia käytetään paljon (FIGBC(siirryt toiseen palveluun)). MaViSkene-raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan talonrakentamiseen käytettiin vuonna 2015 Suomessa noin 14,2 miljoonaa tonnia materiaaleja.

Rakennusalan tuottamat vaikutukset ovat mittavia ja ulottuvat myös laajasti alan ulkopuolelle. Esimerkiksi globaalisti noin 50 prosenttia luonnonvaroista käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja ala on vastuussa noin 35 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi rakentamisen aiheuttamalla maankäytöllä ja raaka-aineiden kulutuksella on merkittäviä vaikutuksia luontoon ja ilmastoon (ympäristöministeriö(siirryt toiseen palveluun)).

Ympäristöministeriön(siirryt toiseen palveluun) mukaan rakennusala vastaa noin 30 prosentista syntyvästä jätteestä globaalisti, ja Suomessa vastaavan luvun arvioidaan(siirryt toiseen palveluun) lähentelevän 50 prosenttia. Rakennus- ja purkujätteistä kuitenkin vain noin puolet kierrätetään Euroopan unionissa, ja rakennusten purkumateriaalit päätyvät usein vähempiarvoisempaan käyttöön, kuten teiden täyttöaineiksi (Christensen, 2021(siirryt toiseen palveluun); Isoaho & Valkama, 2024(siirryt toiseen palveluun)). Tutkimusten(siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa purettujen toimisto- ja julkisten rakennusten keski-ikä on 40 vuoden molemmin puolin. Myös korjausrakentamisen osuus on MaViSkene-raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan talonrakentamisinvestoinneista pienempi uudisrakentamiseen verrattuna. Rakennetun ympäristön kiertotalousratkaisuille on siis tarvetta.

Kiertotalousajattelu lähtee rakennetun ympäristön suunnittelusta

Kiertotalous avaa rakennusalalle useita mahdollisuuksia, ja kiertotaloutta voidaan edistää rakennuksen koko elinkaaren ajan. Keskeisiä keinoja ovat esimerkiksi materiaalitehokas ja luonnonvarojen kokonaiskulutusta säästävä rakentaminen sekä rakennusten käyttövuosien lisääminen hyvällä kiinteistönpidolla ja korjaamisella.

Materiaalitehokkaassa rakentamisessa neitseellisten luonnonvarojen käyttöä voidaan korvata kierrätysmateriaaleilla. Useiden rakennustuotteiden valmistuksessa hyödynnetäänkin jo nykyisin eri toimialojen kierrätysraaka-aineita. Kierrätys talonrakennustoimialan sisällä on kuitenkin ollut vähäisempää. MaViSkene-raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan erityisesti kiviainesten, betoni-, kipsi- ja sementtituotteiden, metallirakenteiden, puutuotteiden, muovituotteiden ja lasituotteiden valmistuksessa kierrätysraaka-aineiden käytön kasvattaminen on mahdollista.

Toisaalta selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan rakennusten suunnitteleminen helposti muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi lisää niiden käyttömahdollisuuksia ja vähentää paineita purkamiselle. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan taas tehostaa esimerkiksi tilojen käyttöä, ja paremmalla datan hallinnalla voidaan hoitaa laajoja rakennetun ympäristön kokonaisuuksia laaja-alaisesti.

Talonakentamisen lisäksi myös maa- ja vesirakentamisessa, erityisesti infrarakentamisessa, käytetään suuria maa- ja kiviainesmääriä. Maa-ainesten, soran, murskeen ja hiekan otto sekä rakennustyömailta tuodut maa- ja kiviainekset lukeutuvat maa- ja vesirakentamisen alalle (MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)). Kiertotalouden mukaisessa purkamisessa talteen voidaan ottaa betonimurskeen kaltaisia massoja, mutta myös kokonaisia rakennustarvikkeita, kuten tiiliä. Kiertotalouden green deal kattaa toimenpiteitä neitseellisten maa- ja kiviainesten korvaamiseksi.

Resurssiviisas rakennettu ympäristö kiertotalouden skenaariotyössä

”Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene)(siirryt toiseen palveluun)” -tutkimustyö oli osa yhteistyöprosessia, jossa laadittiin tietopohjaa Kiertotalouden green dealia varten. Tutkijat laativat luonnonvarojen käytön skenaarioita viidelle yhteistyössä tunnistetulle keskeiselle muutosalueelle. Skenaariotyön pääviestejä on koottu Kiertotalouden skenaariot -sivulle.

Resurssiviisas rakennettu ympäristö -skenaariotyö kattoi talonrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen toimialat sekä rakennusaineteollisuuden, joka linkittyy myös muihin teollisuuden toimialoihin uusiomateriaalien käyttäjänä.

MaViSkene-raportissa kiertotaloustoimien avulla tähdätään materiaalivirtojen käytön vähentämiseen, hidastamiseen ja sulkemiseen. Paineita neitseellisten luonnonvarojen käyttöön pyritään vähentämään hyödyntämällä olemassa olevia rakennuksia ja rakenteita tehokkaammin, kasvattamalla niiden pitoaikoja sekä hyödyntämällä purku-, jäte- ja sivuvirtoja. Esimerkiksi asuinrakennusten pitoaika perusskenaariossa on 50 vuotta ja kunnianhimoisemmissa kiertotalous- ja hiilineutraalisuusskenaarioissa 60 ja 70 vuotta.

Maa- ja vesirakentamisessa mallinnetut toimenpiteet kattavat rakennusosien uudelleenkäytön, neitseellisten maa- ja kiviainesten korvaamisen ylijäämämassoilla ja sivuvirroilla sekä sementin ja muiden sidosaineiden korvaamisen lentotuhkalla. Skenaariotyössä arvioitiin, että korvaavat virrat olisivat ennen kaikkea purkubetonia sekä erilaisen polton kuonia ja tuhkia.

Resurssiviisas rakennettu ympäristö kiertotalouden green dealissa

Green Building Council Finland ry (FIGBC(siirryt toiseen palveluun)) tukee sitoutujia Resurssiviisas rakennettu ympäristö -muutosalueella. Lisätietoja sitoumusprosessista on saatavilla KiSun Kiertotalouden green dealin tukea käsittelevällä sivulla sekä ympäristöministeriön verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun). Yksityiskohtaiset ohjeet Kiertotalouden green dealiin, kuten muutosalueiden edistymistä seuraavat mittarit ja keskeiset toimijat, löytyvät Kiertotalouden green dealin pelisäännöt(siirryt toiseen palveluun) -julkaisusta.

Tässä osiossa esitellään Resurssiviisas rakennettu ympäristö -muutosalueen visio, suuntaviitat, toimenpidealueet ja toimenpiteitä.

Muutosalueen yhteinen visio 2035

Kiertotalous huomioidaan rakennetussa ympäristössä kokonaisvaltaisesti. Resurssitehokkaan rakentamisen hierarkiaa noudatetaan eli suositaan korjaamista, käyttötarkoitusten muutoksia ja täydennysrakentamista sekä pidennetään olemassa olevien rakennusten ja rakenteiden elinkaarta. Kaavoitus tukee tilojen, rakennusten ja infran kiertotalousratkaisuja. Talon- ja infrarakennushankkeiden suunnitteluprosessissa kiertotalousnäkökulmien tutkiminen ja käyttöönotto ovat valtavirtaa.

Vuonna 2035 asuin- ja julkisten rakennusten sekä infra- ja taitorakenteiden suunnittelukäyttöikä on lähtökohtaisesti 100 vuotta. Lyhytikäiset rakennukset ja rakenteet rakennetaan purettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi. Pitkäikäiset rakennukset rakennetaan monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi.

Rakennusosat ja -tuotteet ovat irrotettavia, ja ne käytetään uudelleen. Rakennustuotteiden valmistuksessa hyödynnetään sivutuotteita ja jätteitä. Jätteet jalostetaan mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteiksi. Maa- ja kiviainekset hyödynnetään ja kierrätetään tehokkaasti, ja neitseellisten maa- ja kiviainesten otto on vähentynyt merkittävästi nykyisestä.

Muutosalueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö talonrakentamisessa on vähentynyt 35 % vuoteen 2015 verrattuna, ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä suositaan.
  • Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö talonrakentamisessa on vähentynyt 35 % vuoteen 2015 verrattuna, ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä suositaan.

Suuntaviitat ovat arvioita siitä, mihin suuntaan eri muutosalueilla kiertotalouden ja luonnonvarojen kulutuksen tulisi kehittyä, jotta saavutamme Kiertotalousohjelman tavoitteet. Suuntaviitat eivät sido sitoutuvia organisaatioita tai ministeriöitä.

Muutosalueen toimenpidealueet ja toimenpiteet

Resurssiviisas rakennettu ympäristö -muutosalue jakautuu kolmeen eri toimenpidealueeseen, joille on asetettu vielä suuntaviitat sekä toimenpiteitä.

Toimenpidealue 1. Rakennetun ympäristön hankkeiden suunnittelu ja valmistelu ohjaa kiertotalouteen

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Kaikissa tontinluovutuksissa käytetään kiertotalouskriteerejä.
  • Kaikissa (julkisissa) rakennushankkeissa käytetään kiertotalouskriteerejä.
  • Kaikkiin uudisrakennuksiin ja uusiin infran rakenteisiin suunnitellaan ja toteutetaan elinkaariominaisuuksia.

SItoutumukseen valittavia toimenpiteitä

  • Asetetaan rakennetun ympäristön hankkeisiin, hankintoihin ja tontinluovutukseen kiertotaloutta edistäviä kunnianhimoisia tavoitteita ja kriteerejä. Otetaan käyttöön kiertotaloutta edistäviä käytäntöjä ja yhteistyötapoja rakennushankkeissa kehittämällä muun muassa toimintaohjeistusta kattamaan kiertotaloustavoitteet.
  • Otetaan käyttöön sujuvia ratkaisuja ja menettelytapoja maamassojen sekä muiden materiaalien kierron edistämiseksi. Kaavoituksella edistetään pitkäaikaista varastointia ja jatkojalostusta. Lisätään hankkeiden materiaali- ja massatiedon ennakoitavuutta sekä tiivistetään urakoitsijoiden ja rakennuttajien välistä yhteistyötä kiertotalous- ja/tai massakoordinoinnilla.
  • Suunnitellaan ja rakennetaan pitkäikäisiä, joustavia ja korjattavia rakennuksia sekä infran taitorakenteita. ​Toteutetaan hankkeissa käyttöikää pidentäviä elinkaariominaisuuksia (muun muassa pitkäikäisyys, muunneltavuus, monikäyttöisyys) koko rakentamisen ketjussa kaavasta toteutukseen.
  • Lisätään puun käyttöä rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa sekä suurissa puurakenteissa (sillat ja hallit).
  • Otetaan käyttöön purkua ja uudelleenkäyttöä tukevia rakennustekniikoita ja kehitetään purettavaksi suunnittelua. Hyödynnetään lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetut rakennukset tai infran taitorakenteet siirtämällä ne tai uudelleenkäyttämällä niiden osat.

Toimenpidealue 2. Vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja tehostetaan käyttöasteita

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Rakennusten keskimääräinen käyttöikä on pidentynyt 20 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.
  • Kunnossapidon ja korjaamisen osuutta infrarakentamisessa on lisätty huomattavasti.
  • Rakennuskannan toimisto-, liike- ja tuotannollisten tilojen vajaakäyttöaste on laskenut 5 prosenttiin.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä

  • Noudatetaan resurssitehokkaan rakentamisen hierarkiaa kaikissa hankkeissa. Suositaan korjaamista ja kunnossapitoa ja pidennetään rakennusten ja infrarakenteiden elinkaarta.
  • Lisätään säännöllisesti (esimerkiksi iltaisin tai lomakausina) vajaakäytössä olevien rakennusten ja tilojen käyttöä selvittämällä niiden todellinen käyttöaste, monipuolistamalla niiden käyttötapoja eri toimijaryhmien tarpeisiin ja ottamalla käyttöön alustoja tilojen jakamiselle.
  • Lisätään tyhjillään olevien rakennusten ja tilojen käyttöä toteuttamalla toimitilarakennuksiin peruskorjauksia ja käyttötarkoituksen muutoksia tai mahdollistamalla tilojen tilapäinen tai määräaikainen käyttö.

Toimenpidealue 3. Kasvatetaan uudelleenkäyttö- ja kierrätystuotteiden markkinoita rakentamisessa

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Rakennustuoteteollisuuden tuotteiden raaka-aineista 20 prosenttia on kierrätysmateriaaleja.
  • Purettavien kohteiden rakennusosista 15 prosenttia hyödynnetään maa- ja vesirakentamisessa samassa tai toisessa käyttötarkoituksessa.
  • Käytettävistä maa- ja kiviaineksista 18 prosenttia on uusiomateriaaleja.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä

Luodaan tarjontaa uudelleenkäyttö- ja kierrätysmarkkinoille kartoittamalla hyvissä ajoin purkamista sisältävissä hankkeissa uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusosat, -tuotteet ja -materiaalit. Hyödynnetään ne omissa hankkeissa tai ilmoitetaan ne vaihdanta-alustoille. Hyödynnetään ehjänä purkamisen tekniikoita mahdollistamaan uudelleenkäyttöä.

  • Käytetään rakentamisessa uudelleenkäytettäviä ja kierrätettyjä rakennustuotteita ja -osia primääristen materiaalien sijaan. Kehitetään rakennushankkeiden suunnittelu- ja hankintaprosesseja ja hyödynnetään tuotteiden kelpoisuusmenettelyjä uudelleenkäytön mahdollistamiseksi.
  • Valmistetaan ja käytetään rakennustuotteita, joissa hyödynnetään jätemateriaaleja, teollisuuden sivutuotteita ja uusiutuvia materiaaleja sekä uudelleenvalmistettuja tuotteita. Valmistetaan kierrätettäviä, uudelleenkäytettäviä ja/tai korjattavia rakennustuotteita. Luodaan rakennustuotteille takaisinotto- ja kierrätysjärjestelmiä.
  • Käytetään rakennettavien alueiden massoja korvaamaan maanottoa erillisiltä maanottopaikoilta. Tehostetaan massojen hyödyntämistä hankkeissa kartoittamalla ennakoivasti infra- ja maarakennushankkeista syntyvät materiaalit ja maamassat sekä niiden potentiaaliset hyödyntäjät.

Materiaalit

Jos materiaalipankista puuttuu relevantteja työkaluja, raportteja tai muita kiinnostavia nostoja, olethan yhteydessä Kiertotalous-Suomeen. Täydennämme listausta mielellämme!

Keskeisimmät raportit

Artikkeleita

Työkalut

KiSun Kiertotalouden työkalut ja materiaalit -aineistopankkiin on koottu kiertotalouden parhaimpia työkaluja, toimintamalleja ja koulutusmateriaaleja. Voit hakea aineistoja hakusanoilla tai käyttää suodattimia. Rakentaminen suodattimella löytyy lähes 20 eri aineistoa. Alla listattuna muutama lisäinen työkalu:

Lisätietoja:

Salla Saukkoriipi

Kestävän kehityksen asiantuntija

+358 40 672 6428

salla.saukkoriipi@figbc.fi

Paula Eskola

Johtava asiantuntija, Motiva Oy

09 6122 5031

paula.eskola@motiva.fi