Siirry sisältöön
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Hae sivustolta

Uudistava ruokajärjestelmä

Uudistava ruokajärjestelmä on yksi viidestä Kiertotalouden green dealin muutosalueesta. Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalueella luodaan resurssiviisasta ja luonnon kanssa tasapainossa olevaa ruokajärjestelmää. 

Tälle sivulle on koottu tilannekatsaus Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalueesta. Mukana on tietoa Kiertotalouden green dealin valmistelun pohjana toimineesta skenaariotyöstä sekä Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalueen toimenpidealueet ja esimerkkitoimenpiteitä. Sivun loppuun on lisäksi nostettu keskeisiä raportteja ja linkki KiSun materiaalipankkiin, josta voi etsiä aihepiirille keskeisiä työkaluja.

Kiertotalouden green deal vauhdittaa yhteiskunnan siirtymää kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Toteutuksen keskiössä ovat vapaaehtoiset sitoumukset elinkeinoelämän, kuntien, maakuntien ja muiden organisaatioiden sekä valtion välillä.

Lue lisää Kiertotalouden green dealista ympäristöministeriön sivuilta(siirryt toiseen palveluun).

Ruokajärjestelmän muutos on osa kiertotaloussiirtymää

Ruokajärjestelmällä on tärkeä rooli kiertotaloudessa osana niin biologisia kuin teknisiä materiaalikiertoja. Se on myös vahvasti läsnä arjen ruokavalinnoissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomessa ruokaturva on myös erittäin hyvä, sillä se sijoittui maailman parhaaksi globaalissa ruokaturvan vertailussa (Global Food Security Index 2022(siirryt toiseen palveluun), uusin kirjoitushetkellä 2024).

Toisaalta ruokajärjestelmässä on myös haasteita. Suomen ilmastopaneelin(siirryt toiseen palveluun) mukaan tällä hetkellä noin 20 prosenttia suomalaisten hiilijalanjäljestä muodostuu ruoasta, josta puolestaan arviointitavasta riippuen 50-80 prosenttia muodostuu liha- ja maitotuotteista. Haasteet eivät kuitenkaan rajoitu vain hiilijalanjälkeen vaan laajemmin ympäristövaikutuksiin, kuten metsäkatoon ja rehevöitymiseen. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen(siirryt toiseen palveluun) tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräisestä Itämeri-jalanjäljestä noin 60 prosenttia aiheutuu ruoantuotannosta.

Toisaalta on huomattava, että syömämme ruoan vaikutukset eivät rajoitu myöskään vain Suomen rajojen sisälle. On esimerkiksi arvioitu, että suomalaisen ruoan monimuotoisuusvaikutuksista jopa 85-90 prosenttia kohdistuu rajojemme ulkopuolelle (Luke 2023(siirryt toiseen palveluun) & Sandström ym. 2017(siirryt toiseen palveluun)). Lisäksi kaikesta kuluttamastamme vedestä ruoka lohkaisee 82 prosentin osuuden. WWF:n(siirryt toiseen palveluun) mukaan tästä vedestä 42 prosenttia käytetään ulkomailla ja myös alueilla, joissa on pulaa vedestä.

Ruoan päästöistä puhuttaessa on tärkeää huomata, miten ne jakautuvat ruoan arvoketjussa. 71 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu alkutuotannossa sekä maankäytön ja sen muutosten myötä. Loput 29 prosenttia päästöistä muodostuu tuotantoketjun muista osista: myynnistä, kuljetuksesta, kulutuksesta, polttoaineista, jätehuollosta, teollisista prosesseista ja pakkaamisesta. Pakkaaminen muodostaa vain noin 5 prosenttia ruokajärjestelmän päästöistä, samoin kuin kuljetukset. (Crippa ym. 2021(siirryt toiseen palveluun)).

Eläinperäisen ruoan vähentäminen on kiertotalousteko mutta myös muita toimia tarvitaan

Lihan, kasvatetun kalan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotanto käyttää globaalista maatalousmaasta 83 prosenttia ja aiheuttaa 56-58 prosenttia ruoan päästöistä. Kuitenkin samalla nämä tuotteet vastaavat vain 37 prosentista globaalista proteiinin saannista ja 18 prosentista kaloreista. (Poore & Nemececk, 2018).

Eläinperäisen ruoan vähentäminen on yksi suurimpia tekoja, joilla kuluttaja voi vähentää omaa ympäristökuormaansa.

Suomessa lihan kokonaiskulutus oli noin 77,4 kiloa henkeä kohden vuonna 2022. Vaikka suomalaisten lihankulutus, ja etenkin punaisen lihan määrä, on laskenut viime vuosina, Suomessa syödään Luonnonvarakeskus Luken(siirryt toiseen palveluun) tilastojen mukaan lihaa edelleen paljon, ja esimerkiksi siipikarjanlihaa syödään aiempaa enemmän. Onkin arvioitu, että mikäli suomalaisten ruokavalio muuttuisi, ja peltomaiden hiilidioksidipäästöjä pystyttäisiin vähentämään, ruoan ilmastovaikutusta voitaisiin vähentää jopa 30-40 prosentilla (Saarinen ym 2019(siirryt toiseen palveluun)).

Vaikka ruokavalion muutos onkin yksi merkittävimmistä keinoista vähentää ruokajärjestelmän ympäristökuormaa, myös muualla ruokajärjestelmässä tarvitaan kiertotaloustoimia. Esimerkiksi viljelymenetelmiä kehittämällä voidaan pitää huolta peltojen hiilivarastoista ja parantaa ravinteiden kiertoa. Sivu- ja ylijäämävirtojen hyödyntäminen ja ravinteiden talteenotto tukevat entisestään siirtymää kohti kiertotaloutta. Resurssiviisautta voidaan parantaa myös kehittämällä pakkausten materiaalitehokkuutta ja minimoimalla hävikki ruokaketjun eri vaiheissa.

Elintarvikeala on ollut edelläkävijä vapaaehtoisten sitoumusten toteutuksissa. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa(siirryt toiseen palveluun) vuosien 2022–2026 tavoitteina on materiaalitehokkuuden parantaminen muun muassa ruokahävikkiä vähentämällä ja elintarvikepakkausten materiaalitehokkuutta parantamalla. Toinen alaa koskeva vapaaehtoinen sitoumus on Muovisten kertakäyttöisten annospakkausten kulutuksen vähentämistä koskeva green deal –sopimus(siirryt toiseen palveluun). Kolmantena alan toimijat ovat olleet aktiivisesti edistämässä ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota vapaaehtoisen ravitsemussitoumuksen(siirryt toiseen palveluun) kautta. Tässä tekstissä kuvailtu Kiertotalouden green deal ja sen Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalue kattavat aikaisempia sitoumuksia laajemmin ruokajärjestelmän moninaiset osat.

Uudistava ruokajärjestelmä kiertotalouden skenaariotyössä

”Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene)(siirryt toiseen palveluun)” -tutkimustyössä ruokajärjestelmän osalta tarkasteltiin kiertotaloustoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään maataloustuotannon ja etenkin kotieläintalouden merkittäviä kielteisiä ilmasto- ja vesistövaikutuksia.

Skenaarioissa arvioitiin maaperän hiilensidonnan lisääntymistä sekä fossiilisten lannoitteiden käytön vähentymistä ravinteiden kierron ja sivuvirtojen hyödyntämisen ansiosta. Ruokavalioiden osalta mallinnettiin kasvis- ja kalapainotteisempaan ruokajärjestelmään siirtyminen. Lisäksi arvioitiin ruokahävikin pienentymistä ja muovin käytön vähentymistä ruoka- ja juomapakkauksissa.

Uudistava ruokajärjestelmä kiertotalouden green dealissa

Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalueella. Lisätietoja sitoumusprosessista on saatavilla KiSun Kiertotalouden green dealin tukea käsittelevällä sivulla ja ympäristöministeriön(siirryt toiseen palveluun) verkkosivuilla. Yksityiskohtaiset ohjeet Kiertotalouden green dealiin, kuten muutosalueiden edistymistä seuraavat mittarit ja keskeiset toimijat, löytyvät Kiertotalouden green dealin pelisäännöt(siirryt toiseen palveluun) -julkaisusta.

Tässä osiossa esitellään muutosalueen visio, suuntaviitat, toimenpidealueet ja toimenpiteitä.

Muutosalueen yhteinen visio 2035

Uudistava ruokajärjestelmä vahvistaa ruokaturvaa, omavaraisuutta ja elintarvikeketjun kilpailukykyä samalla kun se tukee ilmastonmuutoksen hillintää, luonnon monimuotoisuuden vahvistumista ja vesien hyvää tilaa. Raaka-aineiden käyttö ja hävikki on siinä minimoitu. Ruokajärjestelmän sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti kaikissa ruoantuotannon vaiheissa.

Ekosysteemejä elvyttävät ja ylläpitävät viljelytavat ovat valtavirtaa. Näillä tavoitellaan hyvän ja laadukkaan sadon lisäksi maaperän kasvukunnon paranemista, hiilen ja ravinteiden kiertoa, häviöiden pienenemistä, neitseellisten lannoitteiden käytön vähenemistä sekä maan hiilivaraston kasvua.

Ruokajärjestelmän liiketoimintamallit perustuvat kiertotalouteen, ja tarjolla on laaja valikoima kestävästi tuotettuja tuotteita. Elintarvikkeita koskevaa tietoa kerätään ja välitetään läpi ruokajärjestelmän, jotta koko ketjussa on tietoa ympäristöjalanjäljestä, ja kuluttajat saavat luotettavaa tietoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista. Kasvisruoan ja kestävästi kalastetun kalan lisääntyvä osuus tukee luonnonvarojen käytön säästämistä ja terveyden edistämistä.

Muutosalueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Ruokajärjestelmässä resursseja käytetään viisaasti, hävikki on minimoitu ja sivuvirrat hyödynnetään.
  • Ekosysteemejä elvyttäviin ja ylläpitäviin viljelytapoihin panostetaan.
  • Kierrätysravinteiden käyttö korvaa fossiilisia lannoitteita.

Suuntaviitat ovat arvioita siitä, mihin suuntaan eri muutosalueilla kiertotalouden ja luonnonvarojen kulutuksen tulisi kehittyä, jotta saavutamme Kiertotalousohjelman tavoitteet. Suuntaviitat eivät sido sitoutuvia organisaatioita tai ministeriöitä.

Toimenpidealueet ja toimenpiteet 

Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalue koostuu neljästä toimenpidealueesta, joille on asetettu omat tavoitteet ja toimenpiteet.

Toimenpidealue 1. Lisätään ravinteiden kierrätystä ja sivuvirtojen hyödyntämistä

Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035

Tavoitteena on, että kierrätysravinteiden käyttö korvaa fossiilisia lannoitteita (typen osalta fossiilisten lannoitteiden käyttöä on vähennetty 34 prosenttia ja fosforin osalta 17 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna), ja biokaasua tuotetaan maatalouden virroista 1,5 terawattituntia.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:

  • Lisätään ravinteiden kiertoa tukevien viljelymenetelmien käyttöä (kuten viljelykiertoa ja kerääjäkasveja). Edistetään ravinteiden kiertoa tukevien viljelymenetelmien valtavirtaistumista elintarvikesektorin raaka-ainehankinnoilla. Lisätään koulutusta ravinteiden kiertoa tukevista viljelymenetelmistä. Varmistetaan viljely- ja tuotantomenetelmiä koskevan tiedon kulku ja lisätään kuluttajien tietoa.
  • Käytetään orgaanisia ja/tai kierrätyslannoitteita sekä maanparannusaineita alkutuotannossa ja viherrakentamisessa. Käytetään ravinteita vain tunnistettuun tarpeeseen.
  • Kierrätetään sivu- ja ylijäämävirrat ravinteiksi / otetaan ravinteet talteen hyödynnettävässä muodossa. Näitä ovat esimerkiksi kasvi- ja eläintilojen sivu- ja ylijäämävirrat, kuten lanta ja nurmet; elintarviketeollisuuden sivuvirrat; lietteet, biojäte, tuhkat, sivukivet ja teolliset sivuvirrat. Kehitetään ja käytetään menetelmiä sen varmistamiseksi, ettei ravinteissa ole haitallisia jäämiä.
  • Lisätään biokaasun tuotantoa ja käyttöä osana ravinteiden kierron edistämistä. Jatkoprosessoidaan mädäte helpommin käsiteltäväksi lannoitevalmisteeksi.
  • Vahvistetaan kierrätysravinteiden markkinaa. Kehitetään, kokeillaan ja otetaan käyttöön turvallisia kierrätyslannoitevalmisteita. Sovitaan arvoketjun toimijoiden kanssa pelisäännöistä kierrätyslannoitevalmisteiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Toteutetaan esimerkiksi paikallistason kokeiluhankkeita ravinteiden talteenoton ja kierron edistämiseksi.
  • Toteutetaan vesien hyvää tilaa edistäviä toimia ja parannetaan vesitehokkuutta ja vedenkäytön kestävyyttä läpi koko ruokajärjestelmän arvoketjun.

Toimenpidealue 2. Lisätään maaperän hiilensidontaa ja vähennetään turvemaiden päästöjä

Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035

Toimenpidealueen tavoitteena on kasvattaa hiilensidontaa kivennäismaihin 20 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna ja vähentää turvepeltojen päästöjä vastaavasti 25 prosentilla.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:

  • Lisätään hiilensidontaa ja pitkäaikaista varastoitumista maaperään sekä vähennetään maaperän hiilen häviämistä viljelymenetelmien ja kasvien avulla (kuten viljelykierron ja aluskasvien hyödyntäminen, monivuotiset kasvit sekä palkokasvit typen tuottajina sekä biohiilen käyttö). Tuetaan näiden menetelmien valtavirtaistumista elintarvikesektorin raaka-ainehankinnoilla.
  • Lisätään koulutusta hiiliviljelyn menetelmistä. Varmistetaan viljely- ja tuotantomenetelmiä koskevan tiedon kulku ja lisätään kuluttajien tietoa. Toteutetaan eri toimijoiden pilottihankkeita hiilensidonnan edistämiseksi esimerkiksi seudullisesti.
  • Vähennetään turvemaiden maaperän hiilen häviämistä. Luovutaan uusien turvemaiden raivauksesta ja ojittamisesta pelloksi. Edistetään tilusjärjestelyjä. Otetaan turvepelloilla laajasti käyttöön monihyötyiset kosteikot, kosteikkoviljely ja pohjaveden pinnan nostaminen esimerkiksi säätösalaojituksella hiilivaraston vakauttamiseksi. Toteutetaan eri toimijoiden pilottihankkeita maaperäpäästöjen vähentämiseksi esimerkiksi seudullisesti.

Toimenpidealue 3. Edistetään kasvis- ja kalapainotteisempaa ruokajärjestelmää

Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035

Toimenpidealueen toimilla pyritään lisäämään voimakkaasti kasvisproteiinien ja kestävästi kalastetun kalan käyttöä ruoaksi siten, että vuonna 2035 Suomessa syötäisi henkilöä kohden keskimäärin 33 prosenttia vähemmän punaista lihaa kuin vuonna 2020, 20 prosenttia vähemmän maitotuotteita kuin vuonna 2015 ja 33 prosenttia vähemmän siipikarjanlihaa kuin vuonna 2015.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:

  • Lisätään kasvis- ja kalaruoan tuotantoa alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa sekä kehitetään uusia tuotteita ja ruokapalveluita. Vähennetään vastaavasti lihan osuutta tuotteissa ja annoksissa. Kehitetään alueellisia yhteistyömuotoja kasvis- ja kalapainotteisen ruoan saatavuuden ja käytön edistämiseksi.
  • Edistetään kasvi- ja kalatuotteiden käyttöä ja kuluttajatietouden lisäämistä esimerkiksi koulutuksen, tuotesijoittelun, valikoimasuunnittelun, pakkausmerkintöjen ja tuotetietojen sekä mainonnan, kokeilujen ja kampanjoiden keinoin.
  • Edistetään kasvispainotteisen ruoan ja kalan hyödyntämistä julkisissa ruokapalveluissa ja hankinnoissa. Edistetään näiden valmistamiseen liittyvää osaamista ruokapalveluissa.
  • Kehitetään uusia tuotantoteknologioita, muun muassa solumaataloutta ja vaihtoehtoisten proteiinien tuotantoa, vertikaaliviljelyä ja kiertovesikasvatusta, jotka täydentävät perinteistä elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa.

Toimenpidealue 4. Vähennetään ruokahävikkiä ja pakkauksiin käytettävien luonnonvarojen määrää

Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035

Toimenpidealueen tavoitteena on vähentää ruokahävikin (60 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015) ja pakkausjätteen (15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018) syntymistä.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:

  • Minimoidaan syntyvän ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrä. Syntyvän hävikin suhteen noudatetaan jätehierarkiaa: hyödynnetään elintarvikkeet aina kun mahdollista ravintona ja vasta viimesijaisesti biojätteenä tai biokaasun raaka-aineena.
  • Otetaan käyttöön ja laajennetaan toimintamalleja syömäkelpoisen ruokahävikin välttämiseksi (esimerkiksi valinta-arkkitehtuurin ratkaisut, ravintoloiden ja kaupan toimintalogiikan muutokset, malli kannustaa työntekijöitä hävikin välttämiseen, hävikkiä hyödyntävät tuotteet, hävikkiä vähentävät pakkausratkaisut). Lisätään työntekijöiden koulutusta ruokahävikin ennaltaehkäisystä. Luodaan ja pilotoidaan toimintamalli alueen ravitsemispalveluiden ja kaupan hävikkiruoan hyödyntämiselle.
  • Otetaan käyttöön merkittävässä määrin uudelleen käytettäviä pakkauksia. Rakennetaan ympäristön ja terveyden kannalta kestävä ja tehokas uudelleenkäytettävien pakkausten järjestelmä.
  • Vähennetään pakkauksiin käytettävien luonnonvarojen määrää sekä tehdään kertakäyttöisistä kuluttajapakkauksista helposti ja kokonaan kierrätettäviä.
  • Vähennetään yrityksissä syntyvää seka- ja energiajätteen määrää ja otetaan tehokkaasti käyttöön mahdollisimman laaja erilliskeräys, joka sisältää myös pakkaukset. Lisätään kotitalouksien lajitteluaktiivisuutta merkittävästi (30 prosentista 70 prosenttiin) esimerkiksi viestinnän ja pakkaussuunnittelun keinoin.

Materiaalit

Jos materiaalipankista puuttuu relevantteja työkaluja, raportteja tai muita kiinnostavia nostoja, olethan yhteydessä Kiertotalous-Suomeen. Täydennämme listausta mielellämme!

Keskeisimmät raportit

Artikkeleita

Työkalut  

KiSun Kiertotalouden työkalut ja materiaalit -aineistopankkiin on koottu kiertotalouden parhaimpia työkaluja, toimintamalleja ja koulutusmateriaaleja, joita voit hakea hakusanoilla tai suodattimilla: Kiertotalouden työkalut ja materiaalit -aineistopankki. Alla listattuna muutama lisäinen työkalu:

Lisätietoa

Paula Eskola

Johtava asiantuntija, Motiva Oy

09 6122 5031

paula.eskola@motiva.fi

Suvi Salmela

Johtava asiantuntija, Motiva

0400 960 128

suvi.salmela@motiva.fi