Näin edistämme uudistavaa ruokajärjestelmää
Uudistava ruokajärjestelmä on yksi Kiertotalouden green dealin muutosalueista. Tavoitteena on luoda resurssiviisas ja luonnon kanssa tasapainossa oleva ruokajärjestelmä, jossa ravinteiden kierrätys tehostuu, maaperän hiilensidonta lisääntyy ja ruokahävikkiä vähennetään koko elintarvikeketjussa. Tämä ei ole pelkästään välttämättömyys ympäristön kannalta, vaan myös suuri mahdollisuus suomalaisille toimijoille kehittää uutta liiketoimintaa ja tehostaa nykyisiä toimintamalleja. Tälle sivulle on koottu ajankohtaista tietoa, tapahtumia ja työkaluja, jotka tukevat siirtymää kestävämpään tulevaisuuteen.
Ruokajärjestelmän uudistaminen on olennainen osa Kiertotalouden green dealia. Tavoitteena on luoda resurssiviisas järjestelmä, joka toimii tasapainossa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa muun muassa ravinteiden tehokkaampaa kierrätystä, maaperän hiilensidonnan lisäämistä ja ruokahävikin vähentämistä koko elintarvikeketjussa.
Kestävä ruokajärjestelmä – välttämättömyys ja mahdollisuus
Suomessa ruokaturva on maailman huippua, mutta ruokajärjestelmän ympäristöhaasteet vaativat ratkaisuja. Ruoan osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on noin 20 %, ja kestävämpiin valintoihin siirtyminen on yhä tärkeämpää. Samalla tämä tarjoaa yrityksille ja muille toimijoille mahdollisuuden kehittää kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka tukevat sekä ympäristöä että taloutta.
Ruokajärjestelmän uudistaminen on keskeinen osa kiertotaloussiirtymää ja siihen voidaan vaikuttaa suoraan arjen ruokavalinnoilla. Keinoja tähän ovat esimerkiksi:
- Eläinperäisen ruoan vähentäminen ja kasvispainotteisten ruokavalioiden edistäminen
- Ruokahävikin vähentäminen koko elintarvikeketjussa
- Kierrätysravinteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen
- Paikallisten ja sesongin mukaisten raaka-aineiden suosiminen
- Teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönotto, jotka pienentävät haitallisia ympäristövaikutuksia
Yhteistyöllä kohti kestävää tulevaisuutta
Kiertotalouden green deal tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden konkreettisiin tekoihin. Yritykset, kunnat, maakunnat, liitot ja muut organisaatiot voivat sitoutua vapaaehtoisiin toimenpiteisiin, jotka vievät yhteiskuntaa kohti kestävämpää ja uudistavaa ruokajärjestelmää. Tämä ei ole pelkästään ympäristöteko – se on myös keino kehittää organisaatioiden toimintaa, tehostaa resurssien käyttöä ja luoda uusia mahdollisuuksia kestävälle liiketoiminnalle.
Tervetuloa mukaan – yhdessä rakennamme ruokajärjestelmän, joka toimii tasapainossa luonnon kanssa ja hyödyttää niin ympäristöä, ihmisiä kuin elinkeinoelämääkin!
Muutosalueen suuntaviitat
Uudistava ruokajärjestelmä on yksi Kiertotalouden green dealin muutosalue. Muutosalueen suuntaviitat Suomelle vuodelle 2035 ovat
- Ruokajärjestelmässä resursseja käytetään viisaasti, hävikki on minimoitu ja sivuvirrat hyödynnetään.
- Ekosysteemejä elvyttäviin ja ylläpitäviin viljelytapoihin panostetaan.
- Kierrätysravinteiden käyttö korvaa fossiilisia lannoitteita.
Suuntaviitat ovat arvioita siitä, mihin suuntaan eri muutosalueilla kiertotalouden ja luonnonvarojen kulutuksen tulisi kehittyä, jotta saavutamme Kiertotalousohjelman tavoitteet. Suuntaviitat eivät sido sitoutuvia organisaatioita tai ministeriöitä.
Toimenpidealueet
Kiertotalous tarjoaa yrityksille uusia mahdollisuuksia vastata kuluttajien kasvavaan kysyntään ympäristöystävällisistä ratkaisuista. Green deal sitoumuksessa voit valita toimenpiteitä alla olevilta toimenpidealueilta.
Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035
Tavoitteena on, että kierrätysravinteiden käyttö korvaa fossiilisia lannoitteita (typen osalta fossiilisten lannoitteiden käyttöä on vähennetty 34 prosenttia ja fosforin osalta 17 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna), ja biokaasua tuotetaan maatalouden virroista 1,5 terawattituntia.
Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:
- Lisätään ravinteiden kiertoa tukevien viljelymenetelmien käyttöä (kuten viljelykiertoa ja kerääjäkasveja). Edistetään ravinteiden kiertoa tukevien viljelymenetelmien valtavirtaistumista elintarvikesektorin raaka-ainehankinnoilla. Lisätään koulutusta ravinteiden kiertoa tukevista viljelymenetelmistä. Varmistetaan viljely- ja tuotantomenetelmiä koskevan tiedon kulku ja lisätään kuluttajien tietoa.
- Käytetään orgaanisia ja/tai kierrätyslannoitteita sekä maanparannusaineita alkutuotannossa ja viherrakentamisessa. Käytetään ravinteita vain tunnistettuun tarpeeseen.
- Kierrätetään sivu- ja ylijäämävirrat ravinteiksi / otetaan ravinteet talteen hyödynnettävässä muodossa. Näitä ovat esimerkiksi kasvi- ja eläintilojen sivu- ja ylijäämävirrat, kuten lanta ja nurmet; elintarviketeollisuuden sivuvirrat; lietteet, biojäte, tuhkat, sivukivet ja teolliset sivuvirrat. Kehitetään ja käytetään menetelmiä sen varmistamiseksi, ettei ravinteissa ole haitallisia jäämiä.
- Lisätään biokaasun tuotantoa ja käyttöä osana ravinteiden kierron edistämistä. Jatkoprosessoidaan mädäte helpommin käsiteltäväksi lannoitevalmisteeksi.
- Vahvistetaan kierrätysravinteiden markkinaa. Kehitetään, kokeillaan ja otetaan käyttöön turvallisia kierrätyslannoitevalmisteita. Sovitaan arvoketjun toimijoiden kanssa pelisäännöistä kierrätyslannoitevalmisteiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Toteutetaan esimerkiksi paikallistason kokeiluhankkeita ravinteiden talteenoton ja kierron edistämiseksi.
- Toteutetaan vesien hyvää tilaa edistäviä toimia ja parannetaan vesitehokkuutta ja vedenkäytön kestävyyttä läpi koko ruokajärjestelmän arvoketjun.
Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035
Toimenpidealueen tavoitteena on kasvattaa hiilensidontaa kivennäismaihin 20 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna ja vähentää turvepeltojen päästöjä vastaavasti 25 prosentilla.
Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:
- Lisätään hiilensidontaa ja pitkäaikaista varastoitumista maaperään sekä vähennetään maaperän hiilen häviämistä viljelymenetelmien ja kasvien avulla (kuten viljelykierron ja aluskasvien hyödyntäminen, monivuotiset kasvit sekä palkokasvit typen tuottajina sekä biohiilen käyttö). Tuetaan näiden menetelmien valtavirtaistumista elintarvikesektorin raaka-ainehankinnoilla.
- Lisätään koulutusta hiiliviljelyn menetelmistä. Varmistetaan viljely- ja tuotantomenetelmiä koskevan tiedon kulku ja lisätään kuluttajien tietoa. Toteutetaan eri toimijoiden pilottihankkeita hiilensidonnan edistämiseksi esimerkiksi seudullisesti.
- Vähennetään turvemaiden maaperän hiilen häviämistä. Luovutaan uusien turvemaiden raivauksesta ja ojittamisesta pelloksi. Edistetään tilusjärjestelyjä. Otetaan turvepelloilla laajasti käyttöön monihyötyiset kosteikot, kosteikkoviljely ja pohjaveden pinnan nostaminen esimerkiksi säätösalaojituksella hiilivaraston vakauttamiseksi. Toteutetaan eri toimijoiden pilottihankkeita maaperäpäästöjen vähentämiseksi esimerkiksi seudullisesti.
Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035
Toimenpidealueen toimilla pyritään lisäämään voimakkaasti kasvisproteiinien ja kestävästi kalastetun kalan käyttöä ruoaksi siten, että vuonna 2035 Suomessa syötäisi henkilöä kohden keskimäärin 33 prosenttia vähemmän punaista lihaa kuin vuonna 2020, 20 prosenttia vähemmän maitotuotteita kuin vuonna 2015 ja 33 prosenttia vähemmän siipikarjanlihaa kuin vuonna 2015.
Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:
- Lisätään kasvis- ja kalaruoan tuotantoa alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa sekä kehitetään uusia tuotteita ja ruokapalveluita. Vähennetään vastaavasti lihan osuutta tuotteissa ja annoksissa. Kehitetään alueellisia yhteistyömuotoja kasvis- ja kalapainotteisen ruoan saatavuuden ja käytön edistämiseksi.
- Edistetään kasvi- ja kalatuotteiden käyttöä ja kuluttajatietouden lisäämistä esimerkiksi koulutuksen, tuotesijoittelun, valikoimasuunnittelun, pakkausmerkintöjen ja tuotetietojen sekä mainonnan, kokeilujen ja kampanjoiden keinoin.
- Edistetään kasvispainotteisen ruoan ja kalan hyödyntämistä julkisissa ruokapalveluissa ja hankinnoissa. Edistetään näiden valmistamiseen liittyvää osaamista ruokapalveluissa.
- Kehitetään uusia tuotantoteknologioita, muun muassa solumaataloutta ja vaihtoehtoisten proteiinien tuotantoa, vertikaaliviljelyä ja kiertovesikasvatusta, jotka täydentävät perinteistä elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa.
Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035
Toimenpidealueen tavoitteena on vähentää ruokahävikin (60 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015) ja pakkausjätteen (15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018) syntymistä.
Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:
- Minimoidaan syntyvän ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrä. Syntyvän hävikin suhteen noudatetaan jätehierarkiaa: hyödynnetään elintarvikkeet aina kun mahdollista ravintona ja vasta viimesijaisesti biojätteenä tai biokaasun raaka-aineena.
- Otetaan käyttöön ja laajennetaan toimintamalleja syömäkelpoisen ruokahävikin välttämiseksi (esimerkiksi valinta-arkkitehtuurin ratkaisut, ravintoloiden ja kaupan toimintalogiikan muutokset, malli kannustaa työntekijöitä hävikin välttämiseen, hävikkiä hyödyntävät tuotteet, hävikkiä vähentävät pakkausratkaisut). Lisätään työntekijöiden koulutusta ruokahävikin ennaltaehkäisystä. Luodaan ja pilotoidaan toimintamalli alueen ravitsemispalveluiden ja kaupan hävikkiruoan hyödyntämiselle.
- Otetaan käyttöön merkittävässä määrin uudelleen käytettäviä pakkauksia. Rakennetaan ympäristön ja terveyden kannalta kestävä ja tehokas uudelleenkäytettävien pakkausten järjestelmä.
- Vähennetään pakkauksiin käytettävien luonnonvarojen määrää sekä tehdään kertakäyttöisistä kuluttajapakkauksista helposti ja kokonaan kierrätettäviä.
- Vähennetään yrityksissä syntyvää seka- ja energiajätteen määrää ja otetaan tehokkaasti käyttöön mahdollisimman laaja erilliskeräys, joka sisältää myös pakkaukset. Lisätään kotitalouksien lajitteluaktiivisuutta merkittävästi (30 prosentista 70 prosenttiin) esimerkiksi viestinnän ja pakkaussuunnittelun keinoin.
Hyödyllistä tietoa
Hae aineistopankista työkaluja ja materiaaleja avainsanoilla ja suodattimilla!
