17.3.2026

Kiertokaupan mahdollisuudet ja kulutusvalinnat keskustelussa KiSu-kahveilla

Kiertotalous-Suomen KiSu-kahveilla 12.3.2026 tarkasteltiin kiertotalouden roolia kulutusvalinnoissa sekä kiertokaupan markkinoita. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja kulutustuotteisiin liittyvästä kiertotaloussääntelystä sekä esimerkkejä ratkaisuista, joilla kiertotaloutta voidaan edistää kuluttajien arjessa.

Tilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita eri organisaatioista keskustelemaan kiertokaupan mahdollisuuksista sekä keinoista, joilla kestävää kulutusta voidaan tukea politiikan, kaupan sekä kaupunkien ja kuntien toimien kautta.

Kiertotaloussääntely ja kiertokaupan markkinat

Puheenvuoroissa tarkasteltiin kulutustuotteisiin liittyvää kiertotaloussääntelyä sekä kiertokaupan markkinoita. Ympäristöneuvos Taina Nikula ympäristöministeriöstä avasi EU-sääntelyn vaikutuksia kulutustuotteiden kiertotalouteen. Ekosuunnitteluasetuksen tavoitteena on tehdä kestävyydestä uusi normi siten, että tuotteilta edellytetään jatkossa muun muassa korjattavuutta, kierrätettävyyttä ja digitaalisen tuotepassin kautta jaettavaa läpinäkyvää tietoa. Lisäksi myymättä jääneiden kestokulutustavaroiden hävittäminen kielletään, ja tekstiilien tuottajavastuu vahvistuu.

Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoi kiertokaupan markkinoista ja niiden murroksesta. Second hand -ostaminen on yleistynyt etenkin nuorilla kuluttajilla, ja kierrätystalouden markkinat kasvavat nopeasti, mutta samaan aikaan EU:n ulkopuoliset halpatuontituotteet haastavat laatua ja turvallisuutta painottavan kiertotalouden kehityksen. Kiertokaupan tulevaisuus riippuu laadukkaiden ja kestävien tuotteiden saatavuudesta sekä siitä, miten kuluttajien luottamus ja markkinoiden toimivuus varmistetaan kasvavan etäkaupan aikakaudella.

Kiertotalouden palvelut arjessa

Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä siitä, miten kaupungit ja kunnat voivat edistää kiertotalouden palveluita sekä millaisia uusia liiketoimintamalleja yritykset kehittävät kulutuksen kestävämpien vaihtoehtojen tueksi.

Kaupunkien ja kuntien roolia avasi Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija Jenni Takala, joka esitteli kaupungin pitkäjänteistä työtä kiertotalouden juurruttamiseksi arkeen. Riihimäki on profiloitunut edelläkävijäksi muun muassa kiertotalousopetuksen, kirjastojen laajojen yhteiskäyttöpalvelujen ja kierrätyskeskuksen kautta. Takala korosti erityisesti sitä, että kuntien on tunnistettava omat vahvuutensa ja rakennettava kiertotalouspalveluita, jotka aidosti vastaavat kuntalaisten tarpeisiin. Esimerkkinä tästä on Riihimäen päätös luopua kertakäyttömukeista kaupungin tilaisuuksissa.

Yritysnäkökulmaa toi S-ryhmän Rent-it -vuokrauspalvelun kehityspäällikkö Jarkko Elola. Hän kuvasi, miten kuluttajien arjen helpottamista, taloudellisuutta ja vastuullisuutta yhdistävät vuokrauspalvelut voivat vauhdittaa kiertotaloutta ja samalla avata kaupan alalle uusia kasvumahdollisuuksia. Markkina on kuitenkin vielä kehittyvä ja kuluttajien tottumusten muuttaminen vaatii sujuvaa käyttäjäkokemusta, onnistunutta markkinointia sekä rohkeaa kokeilukulttuuria.

Ratkaisuja kestävän kulutuksen edistämiseen

Tilaisuudessa esiteltiin myös uudenlaisia arvoverkostoja ja yhteistyömalleja, jotka tukevat kestäviä kulutusvalintoja ja yritysten kiertotalouspalveluita. Näitä kehitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämässä ARVOA-hankkeessa, josta olivat kertomassa projektipäällikkö Johanna Teräväinen ja vanhempi asiantuntija Heidi Colliander. Esille nousivat muun muassa opiskelijoiden kestävän kuluttamisen ratkaisut ja yhteisölähtöiset korjaus- ja kierrätystoiminnot. Lisäksi he kertoivat Amsterdamin teknologisista innovaatioista, kuten kameratunnistus kierrätyslinjoilla ja uudenlaiset hyvitysmallit kierrätykseen kannustamiseksi.

Aamun tilaisuus vahvisti, että kiertotalouden edistäminen kuluttajien arjessa vaatii samanaikaisesti sääntelyn uudistamista, markkinoiden läpinäkyvyyttä, kunnianhimoista kaupunkipolitiikkaa, yritysten uusia palvelumalleja ja kuluttajien totuttuihin toimintamalleihin vaikuttamista.