Ajankohtaista teollisuuden ja energia-alan kiertotaloudesta
Kiertotalous-Suomen järjestämillä Kisu-kahveilla 9.4.2026 tarkasteltiin teollisuuden ja energia-alan kiertotalouden ajankohtaisia kysymyksiä muoveista lupakäytäntöihin ja rahoitukseen. Tilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita tarjoamaan tiiviin tilannekuvan alan kehityksestä.
Tapahtumassa tarkasteltiin erityisesti muovien kiertotalouden edistymistä sekä siihen vaikuttavia eurooppalaisia ja kansallisia toimenpiteitä. Keskustelua herättivät myös lupakäytäntöjen uudistukset, joiden tavoitteena on sujuvoittaa kiertotalousinvestointeja.
Alle on koottu keskeisiä nostoja tilaisuuden esityksistä. Linkit webinaarin tallenteeseen ja esityksiin ovat sivun lopussa.
Kiertotalous on kilpailukyvyn käyttöjärjestelmä
Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä avasi tilaisuuden. ”Kiertotalous ei ole enää vain kiva lisä, vaan se on kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden ydintyökalu sekä konkreettinen tapa tehdä resilienssistä totta.”
Suomen kannalta keskeistä on houkutella kiertotalousinvestointeja, jotka kasvattavat arvoa ja vahvistavat kilpailukykyä. Tämä edellyttää ennakoitavaa toimintaympäristöä sekä sujuvaa teknologioiden ja osaamisen skaalaamista.
Tasan keskeiset viestit:
- Kiertotalous on kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta.
- Investointeja syntyy, kun markkina ja säännöt ovat ennakoitavia ja riskit hallittuja.
- Ekosysteemit tekevät muutoksesta käytännön. Yhdestä pilotista markkinaksi ja markkinasta investoinniksi. Kiertotaloutta ei tee kukaan yksin.
EU vauhdittaa muovien kiertotaloutta
Merja Saarnilehto ympäristöministeriöstä esitteli Euroopan komission muovien kiertotalouden toimenpidepakettia (COM (2025) 805 final). Sen tavoitteena on vahvistaa erityisesti kierrätysteollisuuden toimintaedellytyksiä.
Taustalla on pyrkimys ratkaista EU:n muovien kierrätykseen liittyviä vaikeuksia, jotka johtuvat EU:n ulkopuolelta tuotavasta halvasta kierrätetystä ja neitseellisestä muovista. Tämä vääristää kilpailua ja syrjäyttää eurooppalaisen kierrätysmateriaalin. Lisäksi pyritään vastaamaan kierrätysmateriaalien pirstaleisiin markkinoihin ja neitseellisten muovien hintavaihteluihin.
Tiedonanto sisältää toimia sisämarkkinoiden vahvistamiseksi, reilun kilpailun varmistamiseksi, investointien ja innovoinnin tukemiseksi sekä nykyisen lainsäädännön (mm. kertakäyttömuovidirektiivin) arviointiin.
Tämä muovien lyhyen aikavälin toimenpidepaketti on ensiaskel kohti EU:n kiertotalousasetusta, jota komissio aikoo esittää myöhemmin tänä vuonna. Tulevan kiertotalousasetuksen on tarkoitus sisältää laajempia toimia uusioraaka-aineiden sisämarkkinoiden kehittämiseksi.
Kiertotalouskoalitio ja sen rooli muovin kiertotalouden vauhdittajana
Iida Miettinen esitteli vuonna 2025 perustettua Kiertotalouskoalitiota, joka kokoaa yrityksiä, tutkijoita ja päätöksentekijöitä vauhdittamaan kiertotalousratkaisuja Suomessa ja Pohjoismaissa.
Tavoitteena on rakentaa kannattavaa liiketoimintaa ja toimivat markkinat kiertotalousratkaisuille. Koalitio vaikuttaa EU- ja kansalliseen sääntelyyn, poistaa pullonkauloja ja edistää skaalautuvia ratkaisuja kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa.
Koalitio panostaa aluksi muovien kiertotalouden skaalaamiseen, mikä ei ole vain ilmastokysymys, vaan keskeinen kilpailukyky- ja turvallisuuskysymys Euroopalle. Mahdollisuutena koalitio näkee sen, että Suomessa on jo koko arvoketju, teolliset investoinnit ja teknologiset valmiudet skaalata kiertotalouden muovit jätteestä korkean jalostusarvon tuotteiksi. Koalitio, jonka jäsenet edustavat koko muovin teollista arvoketjua, on tunnistanut keskeiset muutostarpeet ja tehneet suositukset EU-lainsäädäntöön, joita he nyt aktiivisesti pyrkivät edistämään komission suuntaan.
Borealis edistää muovin kiertotaloutta verkostoissa
Jaakko Tuomainen (Borealis / uusi nimi 31.3.2026 Borouge International) korosti uusien ja laajojen verkostojen tärkeyttä muovien kiertotaloudessa.
Borealis toimii aktiivisesti verkostojen kokoajana muun muassa vetämällä Business Finlandin SPIRIT-veturiekosysteemiä, jossa on mukana noin 100 organisaatiota. Konkreettisina esimerkkeinä esiteltiin muun muassa uudelleenkäytettävien noutoruokapakkausten kokeilua Prismoissa ja Citymarketeissa sekä ekosysteemissä kehitetyjä tuoteratkaisuja, kuten kuluttajapakkaukset biopohjaisesta polypropeenista ja kemiallisesti kierrätetystä muovista.
Borealis tekee arvoketjuyhteistyötä myös muiden Kiertotalouden green dealissa mukana olevien yritysten kanssa liittyen kierrätyskelpoisen muovin saatavuuden ja toisaalta kierrätysraaka-aineen kysynnän lisäämiseen.
Lupakäsittelyjen yhdenmukaistaminen ja mitä se tarkoittaa kiertotalouden näkökulmasta
Teemu Lehikoinen kertoi uuden Lupa- ja valvontaviraston roolista ja tavoitteesta yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä koko maassa. Uudella ”yhden luukun mallilla” tarkoitetaan sitä, että kaikki ympäristölliset lupamenettelyt käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tällä pyritään tekemään lupakäsittelystä ennakoitava, nopea, yhtenäinen ja selkeä. Kiertotalouden kannalta tämä madaltaa kynnystä investoida ja kehittää uusia kiertotalousratkaisuja.
Business Finlandin uusi strategia – miten kiertotalous näkyy siellä?
Jarmo Heinonen esitteli Business Finlandin uutta strategiaa, jonka tavoitteena on kiihdyttää yritysten kestävää kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä TKI-investointien, fokusoitujen painopisteiden ja vahvemman valtion roolin kautta.
Keskeiset painopisteet ovat:
- Vahvempi rooli kasvun moottorina
- TKI-panostusten voimakas kasvattaminen
- Kansallisten vahvuuksien uudistaminen ja uusien kasvualojen luominen
- Luottamus vaikuttavuuteen, vastuullisuuteen ja tehokkuuteen
Rahoitusta kohdennetaan erityisesti neljään teemaan: digitaalinen edelläkävijyys, turvallisuus, puhdas siirtymä ja hyvä elämä.
Kiertotalous liittyy vahvasti puhtaan siirtymän teemaan, mutta se sisältyy läpileikkaavasti myös muihin teema-alueisiin. Business Finlandin strategia tukee kiertotaloutta tekemällä siitä innovaatio-, kasvu- ja vientivetoista liiketoimintaa.
Strategia korostaa yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin yhteistyötä, mikä on tärkeää kiertotaloudessa, jossa arvoketjut ovat monimutkaisia ja tarvitaan useiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi Business Finlandin veturiekosysteemeistä ainakin kymmenkunta kytkeytyy vahvasti kiertotalouden teemaan.
Horisontti-rahoitusta Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan
Emmi Nahi Business Finlandilta avasi meille Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta ja erityisesti auki olevaa Clean Industrial Deal-hakua, jonka tavoitteena on tukea uuden sukupolven käyttöönottovalmiita cleantech, puhtaan energian ja nettonollapäästöiseen tuotantoon liittyviä ratkaisuja. Vuoden 2026 haku on auki 15.9.2026 saakka.
Keskeiset hakuaiheet ovat:
- Energiaintensiivisen teollisuuden (esim. teräs, kemikaalit, sementti jne.) päästövähennys teollisuusprosessien ja tuotannon ratkaisujen kautta.
- Teollisuuden ja energiajärjestelmien päästövähennys energia‑ ja energiajärjestelmäratkaisujen kautta
Clean Industrial Deal -hauissa hankkeiden on tuettava Net-Zero Industry Act -asetusta ja EU:n puhtaan teknologian tuotantokapasiteettia ja niissä on oltava selkeä panos EU:n teolliseen edelläkävijyyteen, kestokykyyn ja kilpailukykyyn. Hauissa korostuvat kypsät teknologiat ja niiden käyttöönotto, ei niinkään TKI-toiminta.
Pornaisten Kiertotalouden green deal -sitoumuksen valmistelu
Antti Kuusela, Pornaisten kunnasta esitteli Kiertotalouden green deal-sitoumusta, jota valmistellaan Uudenmaan liiton tuella. Valmisteluun ovat osallistuneet asian kannalta keskeiset toimialat. Sitoumus tullaan viimeistelemään ja vahvistamaan vuoden 2026 aikana.
Kunnanhallitus on antanut valmistelulle vahvan tuen. Tulevat sitoumukset ja toimenpiteet noudattavat Pornaisten kunnan syksyllä 2025 vahvistetun kuntastrategian tavoitteita.
Alustavasti Pornaisen sitoumuksella on tarkoitus edistää rakennetun ympäristön resurssiviisautta ja mahdollistaa kiertotalouden kasvua kunnassa muun muassa edistämällä kiertotaloutta maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä pyrkimällä tunnistamaan vajaakäytöllä olevat tilat ja löytämään niille tehokkaampaa käyttöä.
Lisäksi on tarkoitus vähentää systemaattisesti ruokahävikkiä ja lisätä kestävien, erityisesti luonnonmukaisten raaka-aineiden käyttöä.
Lisätietoa
