Siirry sisältöön

Tekstiilien kiertotalous on noussut keskeiseksi teemaksi eurooppalaisessa standardoinnissa. CENin työryhmässä CEN/TC 248/WG 39 Circular economy for textile products and the textile value chain kehitetään parhaillaan kiertotaloutta tukevia teknisiä spesifikaatioita. Suomalaiset tekstiilialan asiantuntijat osallistuvat näiden dokumenttien laadintaan SFS:n standardointiryhmän kautta.

Tekstiilialan siirtymä kiertotalouteen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä. Ala on globaali ja monimutkainen, ja monet kiertotalouteen liittyvät käsitteet, mittarit ja toimintamallit ovat vielä kehittymässä. Standardointi luo yhteisen kielen: se täsmentää mitä tarkoitetaan esimerkiksi kierrätettävyydellä, kestävyydellä tai kiertotalouden mukaisella tuotteella, ja tekee vaatimuksista vertailukelpoisia eri toimijoiden välillä. Samalla se yhdistää arvoketjun eri vaiheet tuotesuunnittelusta kierrätykseen niin, että ratkaisut toimivat myös käytännössä ja teollisessa mittakaavassa.

Mihin tekstiiliala tarvitsee kiertotalous standardointia?

Tarve kiertotalouden standardoinnille korostuu erityisesti siksi, että tekstiiliala toimii yhä pitkälti lineaarisella mallilla, jossa tuotteet ja materiaalit päätyvät lyhyen käytön jälkeen jätteeksi ja vain hyvin pieni osa kiertää takaisin uusiksi tuotteiksi. Yhteiset standardit ovat yksi keskeinen väline tämän kehityksen kääntämiseksi: ne tukevat sääntelyn toimeenpanoa, lisäävät markkinoiden läpinäkyvyyttä ja luottamusta sekä mahdollistavat uusien ratkaisujen laajemman käyttöönoton. Ilman standardeja kiertotalous jää helposti yksittäisiksi kokeiluiksi, kun taas niiden avulla siitä voidaan rakentaa skaalautuvaa järjestelmää koko tekstiilialalle.

Mitä standardoidaan juuri nyt?

Standardointi voi näyttää ulospäin hitaalta, mutta käytännössä siinä ratkaistaan hyvin konkreettisia kysymyksiä, joiden kanssa yritykset painivat jo nyt.

Työn alla ovat esimerkiksi:

  • kiertotalouden yleiset periaatteet ja ohjeet tekstiilialalle
  • kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu
  • vähimmäiskestävyysvaatimukset tietyille tuoteryhmille, kuten kuluttajavaatetukselle, työvaatteille ja kodintekstiileille
  • tekstiilijätteen keräämisen, käsittelyn ja säilytyksen ohjeistus

Standardoinnissa käsitellään yhä enemmän samoja teemoja, joita EU-sääntelyn kautta pyritään edistämään. Tekstiilit, erityisesti vaatetus, kuuluvat ensimmäisiin tuoteryhmiin, joille valmistellaan pakollisia ekosuunnitteluvaatimuksia. Niiden odotetaan liittyvän muun muassa kestävyyteen, kierrätettävyyteen, kierrätyskuitujen käyttöön ja ympäristösuorituskykyyn. Standardointityö tarjoaa yrityksille ja asiantuntijoille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten nämä vaatimukset käytännössä rakentuvat.

Katri Pylkkänen, asiantuntija, kestävä tuotepolitiikka, Suomen Tekstiili & Muoti

Miksi standardeilla on merkitystä yrityksille?

Vaikka standardit ovat vapaaehtoisia, ne määrittävät usein käytännössä markkinoiden pelisääntöjä. Ne luovat yhteisen perustan, jonka avulla tuotteiden laatua, turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta usein arvioidaan.

Ensinnäkin standardit tekevät tuotteiden ominaisuuksista vertailukelpoisia. Kun mittaustavat ovat yhtenäiset, yritysten on helpompi osoittaa kehitystään ja erottautua markkinoilla.

Toiseksi standardit tukevat uusia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi vuokraus, uudelleenkäyttö ja muut palvelupohjaiset ratkaisut edellyttävät luottamusta tuotteiden kestävyyteen, ja yhteiset vaatimukset voivat vahvistaa sitä.

Kolmanneksi standardit toimivat siltana sääntelyyn. Lainsäädäntö asettaa usein yleiset vaatimukset, mutta standardit tarjoavat käytännön keinon osoittaa vaatimustenmukaisuus.

Suomalaisella osallistumisella on erityinen merkitys

Standardointi ei tapahdu ”jossain muualla”, vaan siihen voi vaikuttaa. Suomalaiset asiantuntijat ja yritykset voivat osallistua työhön ja vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja Euroopassa otetaan käyttöön. Suomessa kansallinen asiantuntijaryhmä seuraa eurooppalaista tekstiilien kiertotalouden standardointia ja osallistuu siihen aktiivisesti.

Ajankohta on tärkeä, koska juuri nyt määritellään periaatteita, käsitteitä ja vaatimuksia, jotka vaikuttavat suoraan markkinoiden kehitykseen tulevina vuosina. Yrityksille standardit näkyvät usein myöhemmin myös asiakkaiden vaatimuksina.

Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi tuotesuunnittelussa, kierrätysteknologioissa, uusissa kuituinnovaatioissa ja kiertotalouden liiketoimintamalleissa. Siksi suomalainen asiantuntemus kannattaa tuoda vahvasti mukaan myös standardointityöhön.

SFS seurantaryhmä 174 Tekstiilituotteet, hoito-ohjeet ja kokomerkintä(siirryt toiseen palveluun) seuraa Suomessa kiertotalouden standardointia. Kirjoittaja toimii ryhmän puheenjohtajana.