Parasta jätettä on syntymätön jäte – jätteen vähentämiseen on panostettava

Euroopan jätteen vähentämisen viikolla on monta hyvää syytä viestiä jätteistä. Jäte rasittaa ilmastoa, ympäristöä ja taloutta monella tapaa jo ennen kuin siitä edes tulee jätettä.

Jäte rasittaa ilmastoa, ympäristöä ja taloutta

Hävikkiin päätyviin tuotteisiin ja sivuvirtoihin kulutetaan raaka-aineita ja energiaa, usein fossiilipohjaista, turhan takia. Esimerkiksi jokainen bioastiaan menevä kotimainen grillimakkara tai kurkku tuottavat hiilidioksidia ilmakehään noin 700 grammaa ennen jäteastiaan joutumista.

Jäte aiheuttaa yrityksille kustannuksia hukkaan menevien materiaalien, energian ja työajan muodossa. Yritykset maksavat jokaisesta tonnista, tunnista ja kilowattitunnista myös hävikiksi päätyvien tuotteiden kohdalla. Niistä vain ei yleensä saada korvausta, vaan ne aiheuttavat lisää kustannuksia. Jätteen aiheuttamat kokonaiskustannukset yritykselle voivat olla yli 20-kertaisia pelkkiin jätekustannuksiin verrattuna.

Jätteen aiheuttamat kokonaiskustannukset yritykselle voivat olla yli 20-kertaisia pelkkiin jätekustannuksiin verrattuna.

Olipa kyse elintarvike-, tekstiili-, elektroniikka- tai mistä vain jätteestä, se kulkee pitkän tien ja rasittaa ilmastoa, ympäristöä ja taloutta monella tapaa ennen kuin siitä tulee jätettä. Tämän takia on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota tuotanto- ja toimitusketjuun ja pyrkiä minimoimaan jätteen syntyminen koko ketjun matkalta.

Jätemäärien kehitys Suomessa

Suomessa syntyi vuonna 2020 yhteensä noin 116 miljoonaa tonnia jätettä. Jätemäärä on viime vuosina pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuitenkin vaihdellen pääosin syntyvän kaivannaisjätemäärän mukaan. Jätteen kokonaismäärästä noin kolme neljäsosaa on kaivannaisjätettä. Seuraavaksi eniten jätettä tuotetaan rakentamisessa (12 %) ja teollisuudessa (8 %).

Yhdyskuntajätteen osuus jätteen kokonaismäärästä on noin 3 %. Vuonna 2020 yhdyskuntajätettä syntyi yhteensä lähes 3,4 miljoonaa tonnia. Asukasta kohden yhdyskuntajätettä syntyi 596 kg, mikä on selvästi yli EU-maiden keskiarvon (505 kg/v).

Asukasta kohden yhdyskuntajätettä syntyi yli EU-maiden keskiarvon

Yhdyskuntajätteen määrä pysytteli Suomessa pitkään 2010-luvulla 2,7–2,8 miljoonassa tonnissa (510 kg/asukas) ja alle EU-maiden keskiarvon. Määrä kuitenkin kääntyi nousuun vuosikymmenen loppupuolella ja on jatkanut kasvuaan viime vuosina. Tämä johtunee osittain siitä, että koronapandemia ja verkkokaupan voimakas yleistyminen ovat lisänneet merkittävästi pakkausten ja kertakäyttöisten tuotteiden käyttöä.

”On kuitenkin viitteitä siitä, että koronarajoitusten helpottuessa yhdyskuntajätemäärän kasvu on 2020 vuoden jälkeen lähtenyt taittumaan. Joka tapauksessa on selvää, että ympäristö- ja jätepolitiikassa tavoiteltua yhdyskuntajätteen määrän kasvun irtikytkentää taloudellista kasvusta ei valitettavasti ole vielä tapahtunut, ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä sanoo.

On kiireellistä panostaa toimiin, joilla voidaan vähentää syntyvää jätettä ja sen haitallisuutta.

”Ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi on välttämätöntä ja kiireellistä panostaa nykyistä enemmän toimiin, joilla voidaan merkittävästi vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Tarvittavia toimia on kirjattu muun muassa valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan, kiertotalouden strategiseen ohjelmaan, muovitiekarttaan ja kansalliseen ruokahävikkitiekarttaan sekä erilaisiin valtionhallinnon ja elinkeinoelämän välisiin green deal-sopimuksiin ja sitoumuksiin”, ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä sanoo.

On tärkeää siirtyä sanoista tekoihin ja ryhtyä määrätietoisesti toteuttamaan tarpeellisiksi tunnistettua toimia jätemäärien kasvun kääntämiseksi laskuun.

Euroopan jätteen vähentämisen viikko

Tänä vuonna Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään 17-22.11.2022. Tavoitteena on kannustaa toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää materiaalien käyttöä ja lisätä tuotteiden ja materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä.

Työvälineitä materiaalitehokkuuden kehittämiseen ja kiertotalouden edistämiseen

Jätteiden vähentämisessä, materiaalitehokkuuden lisäämisessä ja kiertotalouden edistämisessä keskeistä on prosessien systemaattinen läpikäynti. Materiaalikatselmus, Materiaalitehokkuuden sitoumus ja Teollisten symbioosien palvelu auttavat yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa hyviksi todettujen parhaiden käytäntöjen avulla.

Materiaalikatselmus

Materiaalikatselmuksessa tarkastellaan systemaattisesti materiaalivirtoja ja paneudutaan materiaalihävikin pienentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Materiaalikatselmuksilla on onnistuttu löytämään jopa satojen tuhansien eurojen säästöjä ensimmäisenä vuotena. Materiaalitehokkuustoimilla vaikutetaan yrityksen kannattavuuteen pitkällä tähtäimellä. Business Finland tukee Materiaalikatselmuksia järjestäviä yrityksiä, parhaimmillaan tuki voi olla jopa 75 %.

Materiaalitehokkuuden sitoumus

Materiaalitehokkuuden sitoumus on elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen vapaaehtoinen toimintamalli ja keskeinen työkalu kiertotalousyhteiskunnaksi siirtymisessä. Sitoumuksessa yritys asettaa itselleen konkreettisia ja mitattavia tavoitteita materiaalitehokkuuden tehostamiseksi. Sitoumus on yksi yrityksen vastuullisuustyön johtamisen väline, joka tuo tietoa päätöksenteon tueksi.

Teollisten symbioosien palvelu

Teollisissa symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Toisen toimijan sivuvirta tai jäte muuttuu tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia vähentäen myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Teollisten symbioosien palvelu – FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) on yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla pyritään auttamaan yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttämään uutta liiketoimintaa.

Materiaalitori on kohtaamispaikka yrityksille

Materiaalitori tarjoaa markkinapaikan yritysten ja organisaatioiden jätteille, ylijäämämateriaaleille ja sivuvirroille. Materiaalitorilla kierrätetään teollisuuden sivuvirtoja, rakennusjätteitä, maa-aineksia, tuhkaa, betonia ja lasia monen muun materiaalin lisäksi. Rekisteröityjen käyttäjien määrä kasvaa, tällä hetkellä käyttäjiä on lähes 2000 ja yrityksiä on 1600. Materiaalitori vauhdittaa kiertotaloutta yhdistämällä jätteiden käyttäjiä ja niiden hyödyntäjiä.

Lisätietoa