Tekstiilien tuottajavastuu tulossa jätedirektiivin myötä – muutoksia tekstiilien parissa toimiville
Jätedirektiivin uudistus tuo muutoksia kaikille tekstiilien parissa toimiville. Tekstiilien valmistajille ja maahantuojille on tulossa tuottajavastuu tekstiilituotteiden koko elinkaarelta. Muutokset koskevat myös tekstiilien uudelleenkäyttöorganisaatioita jätelaitoksista kierrättäjiin. KiSun kiertotalouskahveilla kuultiin jätedirektiiviehdotuksen sisällöstä ja vaikutuksista eri toimijoihin.
Jätedirektiivin uudistus tuo tekstiileille tuottajavastuujärjestelmän. Tuottajavastuu merkitsee monia muutoksia tekstiilien valmistajille, maahantuojille ja myyjille, mutta myös muille tekstiilien arvoketjun toimijoille kuten tekstiilien uudelleenkäyttöorganisaatioille, kuntien jätelaitoksille, tekstiilijätteen kerääjille ja kierrättäjille. KiSu-kahveilla 14.9.2023 kuultiin tekstiilien tuottajavastuun kansallisen toteuttamisen tavoista ja vaikutuksista eri toimijaryhmiin.
Tekstiilijätettä syntyy Euroopan unionissa 12,6 miljoonaa tonnia vuodessa, ja pelkästään vaate- ja jalkinejätettä syntyy noin 12 kilogrammaa jokaista henkilöä kohden vuodessa. Tekstiilin kierrätysasteessa olisi vielä parantamisen varaa, sillä vain vähän yli 20 prosenttia kuluttajien tekstiilijätteestä kierrätetään. Tähän haasteeseen Euroopan komissio ehdottaa tekstiilien tuottajavastuuta koskevaa jätedirektiivin muutosta.
Tekstiilien tuottajavastuu jätedirektiivin muutosehdotuksessa
Komissio on ehdottanut 5.7.2023 jätepuitedirektiivin muutosta elintarvike- ja tekstiilijätteiden osalta. Lainsäädäntöehdotuksella tavoitellaan muun muassa tekstiilialan ympäristö- ja ilmastovaikutuksien vähenemistä EU:ssa tekstiilistrategian mukaisesti.
Ehdotuksen mukaan tekstiilien valmistajille ja maahantuojille asetetaan tuottajavastuu eli vastuu tekstiilituotteiden koko elinkaaresta.
Tekstiileille ehdotetun laajennetun tuottajavastuun tarkoituksena on varmistaa korkeatasoinen ympäristön – ja terveydensuojelu sekä luoda markkinat uudelleenkäytölle, uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle, erityisesti kuidusta-kuiduksi tapahtuvalle kierrätykselle ja lajittelulle. Esityksen mukaan tuottajavastuu koskisi kotitalouksien vaatteita, asusteita ja jalkineita kaikkialla Euroopassa.
Komissio ehdottaa, että tuottajat vastaisivat tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta sekä lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sekä jätteen käsittelystä.
Jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön kotitalouksien tekstiilituotteiden, vaatteiden, asusteiden ja jalkineiden laajennettu tuottajavastuujärjestelmä 30 kuukauden kuluessa direktiivin hyväksymisestä. Muilta osin direktiivimuutos tulisi saattaa voimaan kansallisessa lainsäädännössä 18 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta.
Ehdotus sisältää säännökset muun muassa tuottajien taloudellisesta vastuusta, tuottajarekisteristä, tuottajavastuuorganisaatioista sekä tekstiilijätteiden käsittelystä.
Tuottajalla tarkoitettaisiin tekstiili- ja jalkinetuotteiden valmistajaa, maahantuojaa ja jakelijaa, mukaan lukien etäkauppa. Tuottajana ei pidettäisi käytettyjen tekstiilien tai jalkineiden kauppiaita sekä käytetyistä tuotteista tai jätteistä valmistettujen uusien tuotteiden kauppiaita. Tuottajavastuun ulkopuolelle jäisivät myös pienet, alle kymmenen henkilöä työllistävät yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään kaksi miljoonaa euroa.
Direktiiviehdotuksia aletaan käsitellä yksityiskohtaisemmin Euroopan unionin neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa syksyllä 2023. Direktiiviehdotuksen edistymistä ja tarkempaa ehdotusta voit seurata esimerkiksi ympäristöministeriön sivulta:
Tekstiiliteollisuuden ja jätehuollon edustajilta kiitosta ja kehitysehdotuksia
Kisun kiertotalouskahveilla kuultiin kommenttipuheenvuorot Suomen Tekstiili & Muoti ry:n(siirryt toiseen palveluun) Emilia Gäddalta sekä Suomen Kiertovoima KIVO(siirryt toiseen palveluun) ry:n Timo Hämäläiseltä.
Tekstiili & Muoti ry on tekstiili- ja muotialan etujärjestö, joka edustaa noin 250 jäsenyritystä eri puolilta Suomea. Johtavan asiantuntijan Emilia Gäddan mukaan tekstiilialalta on annettu kiitosta, eri sidosryhmien monipuolisesta osallistamisesta valmistelutyöhön. ”On ollut tärkeää, että teollisuutta on kuultu heti prosessin alusta asti. Sillä tavalla voidaan löytää parhaita ratkaisuja”.
Gäddan mukaan toimialalla on nähty positiivisena, että ehdotus voi tukea kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien kehittymistä ja kierrätysinfrastruktuurin kehittymistä. ”Sitovien tavoitteiden sijaan ehdotuksessa keskitytään kustannustehokkaiden sekä kiertotaloutta tukevien toimintamallien, kierrätysteknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen”, mainitsi Gädda. Erityisen positiivisena nähtiin myös, että EU ulkopuoliset toimijat on huomioitu ehdotuksessa.
Huolenaiheina nähtiin puolestaan tuottajavastuun jätedirektiivin vaikutukset yritysten kilpailukykyyn esimerkiksi kasvavien kustannusten ja hallinnollisen taakan myötä. Tuottajavastuuehdotus nähtiin sekavana ja vaikeaselkoisena.
”On myös löydettävä ratkaisuja, miten kierrätystuotteiden tai kuitujen kysyntää voitaisiin tukea, ja miten markkinoille saatetaan lisää kierrätystekstiilituotteita”, pohti Gädda.
Suomen kiertovoima KIVO ry edustaa julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jätelaitosta. KIVO ry:n johtava asiantuntija Timo Hämäläinen puolestaan muistutti, että 1.1.2023 alkaen kuntien vastuulla on ollut järjestää kotitalouksien poistotekstiilien erilliskeräys ja hyödyntäminen. Tähän mennessä kierrätyspisteitä onkin jo 300 ympäri Suomea.
Hämäläinen painotti, että tekstiilijätteen kierrätyksen tulisi olla mahdollisimman helppoa. ”Tulisi kehittää ratkaisuja, miten kuluttajia tullaan neuvomaan hallitusti ja miten tekstiilijätteen kierrätys olisi mahdollisimman helppoa ja selkeää loppukäyttäjälle. Kuluttajien voi olla haastava arvioida etenkin, mitkä tekstiilit tai jalkineet ovat jätettä ja mitkä voisi uudelleen käyttää tai myydä uudelle käyttäjälle”
Myös kansallinen liikkumavara tulisi turvata EU:n tuottajavastuusääntelyssä Hämäläisen mielestä. ”Jätehuollon toteuttamisessa tarvitaan kansallista liikkumavaraa, sillä jätehuolto on lähtökohtaisesti paikallisesti määräytyvää toimintaa. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä vastuutoimijoiden; kuntien ja tuottajayhteisöjen välillä. Suomessa on hyviä kokemuksia kuntien ja tuottajayhteisöjen yhteistyöstä pakkausjätekeräyksen toteuttamisessa ”, muistutti Hämäläinen.
Hollannissa sovellettu esimerkillisesti tuottajavastuun jätedirektiiviä
Hollannissa on otettu käyttöön tekstiilien tuottajavastuuta koskeva lainsäädäntö 1.7.2023 alkaen. Lainsäädäntö kattaa vaatteet, työvaatteet ja kodin tekstiilit. Tuottajia kannustetaan toimenpiteisiin kierrätettyjen tekstiilikuitujen hyödyntämiseksi uusissa tuotteissa. Tuottajia koskee myös vuotuinen raportointivelvoite, joka kattaa markkinoille tuodut tuotteet sekä kierrätetyt ja uudelleenkäyttöön valmistetut tuotteet. Hollannin esimerkkiä esitteli tilaisuudessa Emile Bruls Hollanin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriöstä.
Lainsäädännön tavoitteina on, että vuonna 2025 markkinoille saatettujen tekstiilien kokonaisprosenttiosuudesta (kg):
- Vähintään 50 % valmistetaan uudelleen käyttöön tai kierrätetään (75 % vuonna 2030) mennessä,
- Vähintään 20 % valmistetaan uudelleen käyttöön (25 % vuonna 2030)
- Vähintään 10 % valmistetaan uudelleenkäyttöön Hollannissa (15 % vuonna 2030)
- Kaikista kierrätetyistä tekstiileistä vähintään 25 % kierrätetään kuidusta kuiduksi (33 % vuonna 2030)
