Kiertotaloudessa miljardien mahdollisuudet – uudet kiertotalousskenaariot näyttävät polun muutokseen
Miljardien mahdollisuus: kiertotaloudesta reitti hyvinvoivaan Suomeen. Millaisia päätöksiä se meiltä vaatii? Tätä kysyttiin seminaarissa, jossa keskusteltiin kiertotalouden skenaariotyöhön pohjautuviin luonnonvarojen käytön vähentämisen ja tehostamisen tavoitteista ja toimenpiteistä.
Seminaarissa julkistettiin Suomen luonnonvarojen käytön skenaariotyön ennakkotulokset. Tulosten mukaan kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvu, tukea luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja samalla edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Skenaariot näyttävät, että Suomen kiertotaloustoimiin tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toteutuksen tueksi ohjauskeinoja, jotta Suomi voi lunastaa paikkansa kiertotalouden kärkiryhmässä. Näin laajaa kiertotalousarviointia ei ole aikaisemmin toteutettu Suomessa, eikä maailmallakaan.
Tulokset myös osoittavat, että kiertotaloustoimenpiteet eivät ole ristiriidassa talouden vahvistamisen kanssa, vaan kunnianhimoiset toimet vahvistavat taloutta.
Kansallisen kiertotalousohjelman seminaari ”Miljardien mahdollisuus: kiertotaloudesta reitti hyvinvoivaan Suomeen. Millaisia päätöksiä se meiltä vaatii?” järjestettiin 24. marraskuuta 2023 Helsingin Musiikkitalolla. Tilaisuuteen ilmoittautuneet 245 osallistujaa edustivat eri kiertotalouden parissa toimivista yrityksistä, julkisesta ja kolmannesta sektorista ja valtionhallinnosta.
Seminaarissa kuultiin puheenvuorojen sekä paneelikeskustelun kautta suomalaisten päättäjien ja yritysmaailman edustajien näkemyksiä skenaarioista ja kiertotaloudesta. Pyöreän pöydän keskusteluissa syvennyttiin pohtimaan kiertotalouden tulevaisuutta resurssiviisaan rakennetun ympäristön, materiaalien, tuotannon ja energian sekä ruoan ja muun kulutuksen teemakokonaisuuksien osalta.
Seminaarin järjesti ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Kiertotalous-Suomi vastasi tilaisuuden pyöreän pöydän keskusteluiden organisoinnista.
Kolme skenaariota Suomen kiertotalouden tulevaisuudesta
Tilaisuudessa julkaistut kiertotalousskenaariot näyttivät kolme eri tulevaisuuden muutospolkua eli skenaariota vuoteen 2035 mennessä:
- perusskenaario
- kiertotalousskenaario ja
- hiilineutraaliusskenaario.
Skenaariotyöllä kuvataan ja arvioidaan ensimmäistä kertaa eri toimijoiden mahdollisuutta toteuttaa laaja-alaista kiertotaloussiirtymää ja sen vaikutuksia kansantalouteen ja ympäristöön vuonna 2035. Skenaariotyö tukee kiertotalouden strategista green dealia, jossa tavoitellaan eri toimijoiden vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Perusskenaariossa on mukana nykyiset päätökset, talouden kehittyminen sekä maltillisia kiertotaloustoimia. Kiertotalousskenaariossa on mukana kunnianhimoisempia tavoitteita ja uusia kiertotaloustoimia ja hiilineutraaliusskenaariossa on näiden lisäksi vähähiilisyyttä tukevia toimenpiteitä.
Skenaariotyön lähtökohtana toimii viisi muutosaluetta ja lähes 40 kiertotaloustoimenpidettä, jotka kattavat muun muassa rakentamisen ja rakennetun ympäristön sekä ruoka- ja energiajärjestelmän.
Lopullinen raportti julkaistaan alkuvuodesta 2024.
Siirtymä kiertotalouteen on mahdollista taloutta heikentämättä
Tilaisuudessa oli puhumassa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, Suomen ympäristökeskuksesta professori Jyri Seppälä ja erikoistutkija Hannu Savolainen sekä yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kaisa Hietala.
Ministeri Mykkänen korosti puheenvuorossaan Suomen kiertotaloudesta syntyvää kaupallista hyötyä ja hyvää vientipotentiaalia monien kiertotalousratkaisuiden viemisestä maailmalle. Lisäksi Mykkänen toi esiin kiertotalouteen linkittyvät päästövähennykset, joiden on esimerkiksi arvioitu olevan merkittäviä esimerkiksi teollisuuden osalta. Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden edelläkävijämaa, ja tavoitteeseen pääsemiseksi on asetettu erillisiä kiertotaloustavoitteita.
Suomessa tehdään jo useita toimia kiertotalouden edistämiseksi, ja huomiota tulee kiinnittää alueisiin, joilla kirittävää vielä löytyy. Hallituksen prioriteettisektoreita ovatkin rakentaminen, kriittiset mineraalit ja ravinteiden kierto.
Mykkänen korosti puheessaan elinkeinoelämän roolia kiertotalouteen sitoutumisessa, luvituksen sujuvoittamista, strategista kiertotalouden green dealia ja uuden kiertotalouslain säätämistä.
Kunnianhimoa tarvitaan kiertotalouden edistämiseksi
Skenaariotyön tarkastelujakso ulottuu vuoteen 2035 kiertotalousohjelman mukaisesti, ja tarkastelussa olleet indikaattorit ovat raaka-aineiden kulutus, bruttokansantuote, resurssituottavuus, kiertotalousasteen tavoite sekä kasvihuonepäästöt.
Skenaariotyön tulokset esittelevät ensimmäistä kertaa suuruusluokkaa tarvittavista kiertotaloustoimista ja mitä tavoitteiden toteutuminen tarkoittaisi Suomelle.
Työssä konkretisoituu puhtaan energiasiirtymän tärkeys ja kiertotalouden tärkeä rooli hiilineutraalin tulevaisuuden luomisessa. Suomen kiertotalouden siirtyminen vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista, ja kiertotalouden strateginen green deal on yksi keino kiertotaloustoimien edistämisessä. Kiertotalouden siirtymä tarvitsee kunnianhimoa, kiertotalouden esteiden ratkomista, edellytyksien vahvistamista sekä ohjauskeinojen edistämistä. Näin Suomi voi edistyä taloudellisesti ja saavuttaa kestävyystavoitteet.
Asennemuutosta tarvitaan!
Yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kaisa Hietala korosti puheenvuorossaan viime vuosina tapahtuneita muutoksia toimintaympäristössä, joka on pakottanut myös yritykset pohtimaan omaa materiaalien ja energian hyödyntämistä.
Asenne- ja ajattelumuutosta tarvitaan vanhojen systeemien rikkomisessa. Hietala esittikin, että tämän ajan haasteet ovat parhaita kirittäjiä kiertotaloudelle. Lisäksi uudet teknologian tuomat mahdollisuudet edesauttavat kiertotaloussiirtymää. Vanhojen systeemien muuttaminen vaatii kunnianhimoa ja kohdistusta sinne, missä vaikutus on suurin.
Markkinat ja lainsäädäntö muuttamat taloutta kiertotalouden suuntaan
Aamun ensimmäinen osuus päättyi paneelikeskusteluun kiertotalouteen siirtymisestä toimittaja Paavo Teittisen johdolla. Mukana keskustelussa olivat:
- Minna Arve, Turun pormestari
- Miapetra Kumpula-Natri, MEP, SDP
- Sheikki Laakso, kansanedustaja, PS
- Saara-Sofia Siren, kansanedustaja, KOK
Panelistien puheenvuoroissa nousi esiin tarve nykyisten ajattelutapojen muutokseen lineaarisesta ylikulutuksesta resurssiviisauteen. Muutoksen tarve koskee kaikkia eri sektoreita. Keinoiksi panelistit nostivat niin EU:n kuin kansallisen lainsäädännön, erilaiset kannustimet sekä markkinoiden roolin. Julkisen vallan tehtävänä on edistää siirtymää kiertotalouteen ja tukea toimijoita näissä talkoissa.
Kommenttipuheenvuorossaan Jyri Seppälä piti keskustelua rohkaisevana ja näki, että kiertotalous on käsitetty laajana yhteiskunnallisena murroksena, joka edellyttää runsaasti eritasoisia toimia. Kaisa Hietala toi esiin yritysmaailman näkökulman tärkeyden, jotta skenaariotyöhön pohjautuvat tavoitteet saavutetaan.
KiSun pyöreissä pöydissä keskusteltiin vilkkaasti
Pyöreän pöydän keskusteluiden tavoitteena oli antaa osallistujille mahdollisuus tutusta tarkemmin kiertotalouden skenaariotyöhön pohjautuviin luonnonvarojen käytön vähentämisen ja tehostamisen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Lisäksi tarjottiin mahdollisuus pohtia oman organisaation roolia kiertotalouden edistämisessä. Keskustelut oli teemoitettu kolmeen ryhmään:
Resurssiviisas rakennettu ympäristö
Resurssiviisas rakennettu ympäristö -pyöreän pöydän puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Antti Ruuska FIGBC:ltä. Erikoistutkija Terttu Vainio VTT:ltä korosti omassa puheenvuorossaan rakentamisen materiaaleja, rakennetun ympäristön investointeja sekä kunnossapidon arvoa. Erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta kertoi rakennetun ympäristön kiertotaloustoimista sekä keskeisiä havaintoja skenaariomallinnuksesta.
Tuotanto, materiaalit ja energia
Tuotanto, materiaalit ja energia -pyöreän pöydän puheenjohtajina toimivat erityisasiantuntija Sari Tasa TEM:ltä ja johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä. Tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen VTT:ltä kertoi tavoitteista ja toimenpiteistä liittyen teolliseen tuotantoon, energiajärjestelmään ja materiaalien kiertoon. Tutkija Mari Heikkinen Suomen ympäristökeskuksesta avasi tarkemmin skenaariotyön mallinnuksesta toimialoittain sekä keskeisiä havaintoja niistä.
Ruoka ja muu kulutus
Ruoka ja muu kulutus -pyöreän pöydän puheenjohtajana toimi johtava asiantuntija Marja Ola Kaupan liitolta. Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta alusti toimenpidealueista ja tavoitteista uudistuvassa ruokajärjestelmässä. Erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta kertoi kestävän kulutuksen liiketoiminnasta ja jakamistaloudesta, sekä skenaariotyön mallinnuksesta sektorilla.
Tilaisuuden materiaalit ovat saatavilla ympäristöministeriön sivuilla.
Lisätietoja:
