Kolmoiskriisin ratkaisusta kilpailuetua yrityksille

11.12.2024

Kiertotalouteen siirtymiseksi tarvitaan politiikalta selkeitä tulevaisuudennäkymiä ja ennakointia, mutta myös yhteisiä tavoitteita, luonnonvarojen käytön hinnoittelua sekä ympäristölle haitallisten tukien karsimista.

Viime viikolla kolmatta kertaa järjestetyssä kiertotalousfoorumissa pohdittiin luonnonvarojen ylikulutuksen suhdetta planetaariseen kolmoiskriisiin ja saatiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten luonnonvarojen käytön vähentämiseen tähtäävä kiertotalous toimii yrityksille kilpailuetuna.

Suomen materiaalijalanjälki seitsenkertainen kestävään tasoon nähden

Jari Luukkonen WWF:stä kertoi, että ekosysteemeistä jo 20 prosenttia on romahtanut ja 73 prosenttia selkärankaisten lajien populaatioista pienentynyt. ”Jos ekonomistit esittelisivät taloudesta tällaisia lukuja, nousisi suuri häly ja ongelman ratkaisuun käytettäisiin runsaasti resursseja”, hän totesi.

Bain & Company ja WWF ovat tehneet yhteisen selvityksen Suomen oikeudenmukaisesta luonnonvarojen kulutuksen tasosta(siirryt toiseen palveluun). Tällä hetkellä Suomen luonnonvarojen kulutuksessa kestävyyden rajat ylitetään 3–7 -kertaisesti. Suurinta ylikulutus on materiaalijalanjäljellä mitattuna, ja pienintä ylikulutusta osoittaa ekologinen jalanjälki. Ekologisen jalanjäljenkin mukaan tarvittaisiin kuitenkin 3,6 maapallon luonnonvarat, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuin suomalaiset.

Kehityksen suunta ei muutu ilman systeemistä muutosta. Yhtä hopealuotia muutokseen ei ole, mutta kiertotalous on yksi ratkaisuista ja keskeinen lähtökohta. WWF ehdottaa, että ympäristölle haitallisia tukia, joita Suomessa on noin 3 miljardin euron edestä, tulee karsia. Luonnonvarojen käytöstä ja sen aiheuttamasta haitasta pitäisi maksaa, jotta muutoksen tekemiseen saataisiin vahva kannuste. Ylikuluttavia liiketoimintamalleja pitäisi vähentää hiilen hinnoittelulla, tiukalla sääntelyllä sekä tukemalla muutoksessa häviäjiä. Yritysten tulisi valmistella siirtymäsuunnitelma toiminnan sovittamisesta maapallon kantokyvyn rajoihin.

Suunnitteilla iso joukko kiertotalousinvestointeja

Ulla Heinonen Elinkeinoelämän keskusliitosta valotti tilannekuvaa Suomeen suunnitteilla olevista kiertotalousinvestoinneista. Suomella on vielä runsaasti matkaa kestävään talouteen, jossa löydetään luonnon, talouden ja hyvinvoinnin tasapaino, mutta investoinnit ovat lähteneet liikkeelle ja mahdollisuuksia on paljon.

Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämä dataikkuna(siirryt toiseen palveluun) seuraa suunnitteilla olevia vihreitä investointeja. Sen mukaan kiertotalouteen, uusiin tekstiilikuituihin, biokaasuun ja hukkalämpöihin liittyen suunnitteilla on hankkeita yli 2 miljardin edestä vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalouden onnistuminen pohjaa yhteistyöhön. Uudessa arvoketjussa kaikki kyvykkyys ei löydykään enää omasta yrityksestä. Suurten yritysten kannattaakin ottaa pienet ja keskisuuret yritykset rohkeasti mukaan, sillä niillä on paljon ketteryyttä muuttaa toimintaansa.

Miten sitten edistää kiertotalouden investointeja? Osittain keinot ovat Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan samoja kuin investointien edistämisessä yleensä, osittain tarvitaan juuri kiertotalouteen suuntaavia keinoja. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia tulisi suunnata kiertotalouden ratkaisuihin ja uusiin liiketoimintamalleihin. Kiertotaloussiirtymä tarvitsee myös politiikalta selkeitä tulevaisuudennäkymiä ja ennakointia, kiertotaloutta tukevia tavoitteita sekä lainsäädäntöä. Kiertotaloudesta pitäisi tulla talouden perustoimintaa.

Kiertotalouspolitiikan tulevaisuuden askeleet?

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen korosti kiertotalouskeskustelun tärkeyttä jatkossakin, sillä esimerkiksi teollisuuden päästövähennyspotentiaalista 80 prosenttia liittyy luonnonvaroja käyttämiseen kiertotalouden mukaisesti.

EU:ssa on tehty paljon kiertotalouden edistämiseksi, mutta tulevaisuus uuden komission kaudella on vielä kysymysmerkki. Merkit kuitenkin viittaavat siihen, että komissio jatkaa määrätietoisella linjalla fossiilittomuuden ja kiertotalouden edistämiseksi. Komission on muun muassa jo linjannut EU:n kiertotalouslain säätämisessä.

Mykkänen muistutti, että myös Suomessa hallitus edistää kiertotaloutta monin keinoin. Hallitus on käynnistänyt kotimaisen työn jätelain laajentamiseksi kiertotalouslaiksi, jossa tavoitteena on entistä vahvemmin ottaa huomioon materiaalien koko elinkaari ja edistää niiden hyödyntämistä. Vuoden 2025 alusta voimaan astuvalla rakentamislailla edistetään rakennusosien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä materiaaliselosteeseen liittyvällä velvoitteella. Suuri kotimainen mahdollisuus piilee myös hiilidioksidin kiertotaloudessa.

Kiertotalouden pioneereja

Moni yrityselämän pioneeri tekee jo päivittäin kiertotaloudesta totta. Kiertotalousfoorumissa kuultiin kuusi inspiroivaa ja konkreettista esimerkkiä:

• Emmy Clothing Company (Timo Huhtamäki). Emmy 2nd hand -vaatteiden jälleenmyyntipalvelu on yksi ratkaisu vaatteiden kiertotalouden edistämiseen. Tällä hetkellä vielä vain noin 2 % tekstiilialan myynnistä on uudelleenkäyttöä.
• Origin by Ocean (Noora Westerlund): Levät aiheuttavat merkittäviä ympäristöongelmia maailmalla ja samaan aikaan raakaöljylle tarvitaan kestäviä vaihtoehtoja. Yrityksen ratkaisulla ruskolevästä saadaan talteen arvokkaita raaka-aineita muun muassa kemianteollisuudelle sekä rehuntuotantoon.
• Valio (Leena Helminen): Valion ja St1:n lantabiokaasulaitoksissa tuotetaan lannoitteita ja energiaa. Lantabiokaasulaitokset ovat systeemisiä investointeja, joilla mahdollistetaan monia kiertotaloustoimia ja luodaan tulevaisuuden ruokajärjestelmää.
• Posti (Ilari Puputti): Posti kehittää kiertotaloutta tukevia palveluita, jotka auttavat muita yrityksiä aktivoitumaan omien käytettyjen tuotteiden ostamisessa ja jälleenmyynnissä. Uudelleenkäyttö on ”50 % viestintää ja 50 % logistiikkaa”.
• Spolia Design (Mikko Piitulainen): Rakentaminen tuottaa aivan liikaa päästöjä ja kuluttaa luonnonvaroja, mutta vaikutuksia voi vähentää rakennusosien uudelleenkäytöllä. Spolia hankkii käytettyjä rakennusosia, kunnostaa ja varastoi niitä sekä myy ne lopulta eteenpäin. Tavoitteena on päästä projekteista teollisen mittakaavan toimintaan.
• Enifer (Simo Ellilä): Enifer on esimerkki yli 50 vuotta vanhan teknologian kierrätyksestä, sillä yritys jalostaa aiempaan innovaatioon perustuen teollisuuden sivuvirroista sieniproteiinia rehu- ja elintarviketeollisuudelle.

Kirjoittajat:

Ympäristöneuvos Taina Nikula
Erityisasiantuntija Heikki Sorasahi
Erityisasiantuntija Riikka Yliluoma

Teksti on julkaistu ensimmäisenä ympäristöministeriön LinkedIn artikkelina, uudelleenjulkaistu luvalla.
Kuva: Ympäristöministeriön kuvapankki. Mikael Ahlfors