Kiertotaloutta taloushallinnon näkökulmasta
Kiertotalousliiketoiminta tuo eteen uusia kysymyksiä myös taloushallinnossa. Haaga-Helian ACES-hankkeessa haastateltiin 25 eurooppalaista yritystä eri maista, ja selvitettiin millaisia haasteita raportointi ja kirjanpito aiheuttavat. Yritykset nostivat esiin muun muassa maksutta saadun raaka-aineen näkymättömyyden taseessa, marginaaliverotuksen monimutkaisuuden ja kirjanpitojärjestelmien puutteet. Samalla havaittiin, että kiertotalouteen liittyvät mittarit ovat vielä kehitysvaiheessa. Artikkeli tarjoaa ajankohtaisen katsauksen taloushallinnon näkökulmasta kiertotalouden ytimeen.
Kirjoittajat
Heli Kortesalmi
Laskentatoimen lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Kiertotalousliiketoiminta tuo mukanaan uusia näkökulmia myös taloushallintoon. Haaga-Helian ACES – Accounting for Circular Economy and Sustainability -hankeessa kysyttiin 25 eurooppalaiselta yritykseltä, millaisia raportointiin ja kirjanpitoon liittyviä haasteita heillä on.
Mitä taloushallinnossa pitäisi huomioida, kun yritys siirtyy kiertotalousliiketoimintamalleihin?
Kiertotalousyrityksissä tunnistettiin selkeitä kirjanpitoon ja verotukseen liittyviä haasteita, joihin ei perinteisessä liiketoiminnassa usein törmätä. Kirjanpidon ja verotuksen säännöt on suunniteltu koskemaan kaikenlaisia yrityksiä, ja vaikka näiden sääntöjen tulisi saada yritykset vertailukelpoiseksi ja tasapuolisesti kohdelluksi, näin ei aina käytännössä tapahdu.
Yritysten tunnistamat haasteet
Haastatteluissa kysyttiin yrityksiltä sekä raportointiin että kirjanpitoon liittyvistä haasteista ja niissä korostui neljä aihetta:
- Kierrätetyn materiaalin tasearvostus
- Marginaaliverotuksen lisääntyminen
- Kirjanpitojärjestelmistä puuttuvat marginaaliverotoiminnallisuudet
- Kiertotalouteen liittyviä suoritusmittareita on vielä vähän
Haastatteltujen taustaa
Haastattelututkimukseen osallistui 25 yritystä Suomesta, Hollannista, Espanjasta, Kyprokselta, Kreikasta ja Itävallasta. Yritykset olivat pääosin pk-yrityksiä, joukossa oli myös mikro- ja suuryrityksiä. Suurin osa toimi puhtaasti kiertotalouden parissa, mutta osa vasta kokeili liiketoimintamallia pienessä mittakaavassa.
Yrittäjät nostivat esiin myös kulttuurisia eroja: esimerkiksi Suomessa käytetyn tavaran kauppa on arkipäiväistä, kun taas Kyproksella kiertotalous nähtiin vielä heikosti kannattavana. Innovatiivisia liikeideoita löytyi erityisesti pienyrittäjiltä, jotka kehittivät uusia palvelukonsepteja – esimerkiksi patjojen vuokrausta ja huoltopalvelua hotelleille.
Maksutta saatu raaka-aine ei näy taseessa, vaikka siitä syntyy työkuluja
Useissa yrityksissä käytettiin tuotannon raaka-aineena maksutta saatuja materiaaleja – joko luonnosta kerättyjä tai muiden yritysten sivuvirroista peräisin olevia. Näiden raaka-aineiden jalostamiseen liittyvät työ- ja käsittelykulut eivät kuitenkaan näy taseessa, koska niillä ei ole hankintahintaa. Tämä asettaa haasteita varaston arvon määrittelyssä ja yritysten kannattavuuden seuraamisessa.
Marginaaliverotus: kun arvonlisävero lasketaan katteesta
Käytetyn tavaran kaupan yleistyessä marginaaliverotuksesta on tullut kiertotalousyrityksille keskeinen verotuksellinen kysymys. Marginaaliverotusmenettelyn mukaan arvonlisävero suoritetaan voittomarginaalista, eli käytetyn tavaran ostohinnan ja myyntihinnan välisestä erosta (Verohallinto 2025). Marginaaliverotus on ollut yleistä autokaupassa sekä osto- ja myyntiliikkeissä jo kauan, mutta sen käyttö lisääntyy kiertotalousyritysten määrän kasvaessa.
Koska marginaaliverotus ei ole ollut kaikkia yrityksiä koskevaa, on se erikoistapaus ja haastavaa kirjanpito-ohjelmille. Marginaaliverokäsittelyä ei ole automatisoitu kirjanpito-ohjelmissa ja sen takia yrittäjät ja kirjanpitäjät joutuvatkin manuaalisesti seuraamaan marginaaliveron alaisten tuotteiden liikettä ja laskemaan itse arvonlisäverot järjestelmiin.
Kiertotalouden seurantamittareita on vielä vähän
Kiertotalouden liiketoiminnan mittaamiseen liittyvät työkalut ja tunnusluvut ovat vielä kehitysvaiheessa. Kyselyn perusteella yleisimmin käytetty mittari on kierrätysaste, mutta muuten liiketoimintaa seurataan vielä pitkälti tavanomaisin mittarein. Luonnollisesti normaalit kannattavuus, tehokkuus ja muut mittarit toimivat myös kiertotalousyrityksille, mutta varmasti liiketoimintaan tulee vähitellen ihan kiertotalousliiketoimintaa palvelevia mittareita lisää.
Kiertotalousliiketoiminta ei ole kannattavaa?
Mielenkiintoista oli havaita, kuinka vaihteleva merkitys kiertotaloudella oli eri maissa. Esimerkiksi Suomessa käytetyn tavaran kauppa on arkipäivää Swappien ja Reloven kaltaisten näkyvien yritysten myötä. Sen sijaan esimerkiksi kyproslaiset yrittäjät totesivat, että kiertotalousliiketoiminta ei ole kovin kannattavaa ja siksi vähemmän kiinnostava liiketoiminnan muoto.
Tutustuimme myös hyvin mielenkiintoisiin erilaisiin liikeideoihin. Erityisesti pienyrittäjät olivat innovoineet uusia liiketoimintamalleja ja pääsivät käytännössä opettamaan asiakkaita käyttäytymään uudella tavalla, jotta heidän palvelunsa toimisi. Esimerkiksi eräs Itävaltalainen yritys olisi halunnut vuokrata patjoja hotelleille myynnin sijaan; vuokrauksen hintaan kuului ylläpito, jossa patjan päällyskangasta ja pehmusteita voi vaihtaa. Koska kaikki asiakkaat eivät vielä uskoneet uusiin liikeideoihin, pidettiin rinnalla perinteisempää liiketoimintaa ylläpitämään yrityksen kannattavuutta yllä. Tämä lienee aika tuttua kiertotalousyrittäjille?
Kiertotalouden kirjanpitoa -webinaari
Kirjanpitoon liittyviä haasteita on viety eteenpäin asiantuntijoiden käsiteltäväksi Suomessa. Näiden lisäksi esiin nousi muita pienempiä, mutta yrittäjille merkityksellisiä teemoja, joista kerrotaan lisää Kiertotalouden kirjanpitoa -webinaareissa ja koulutuksissa 13.5. klo 9–10.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Kiertotalouden taloushallintoa(siirryt toiseen palveluun)
ACES-hanke
Kirjoitus on osa Haaga-Helian ACES – Accounting for Circular Economy and Sustainability -hanketta(siirryt toiseen palveluun). Hankkeessa kehitetään opetusmateriaalia kiertotalousyritysten kirjanpidon erityispiirteistä, ja sitä rahoittaa Euroopan unioni (Erasmus+). Aiheesta on tuotettu myös neljä verkkokurssia, joista yksi on suomeksi.
Lähteet
Verohallinto 2025: Käytettyjen tavaroiden arvonlisäverotus – vero.fi.(siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoa
Heli Kortesalmi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Laskentatoimen lehtori | Senior lecturer in Accounting
Competence councelling teacher, IntBBA
Accounting for Circular Economy and Sustainability, ACES www.erasmusaces.eu
The Finnish AI Region, FAIR www.fairedih.fi
Heli.Kortesalmi@haaga-helia.fi