Kiertotalouden green deal sai viisi uutta sitoutujaa – näin he edistävät kiertotaloutta

Kiertotalous ottaa Suomessa taas askeleen eteenpäin. Viisi uutta toimijaa on liittynyt valtakunnalliseen Kiertotalouden green dealiin, jonka tavoitteena on edistää resurssiviisautta, hiilineutraaliutta ja uusien materiaalien fiksua hyödyntämistä. Uusina sitoutujina mukaan tulevat Uudenmaan ja Pirkanmaan liitot, konsulttiyhtiö Afry, energiatehokkuuteen erikoistunut nollaE sekä Utajärven kunta.

Uudet sitoumukset osoittavat, että kiertotalous kiinnostaa laajasti: mukana on suuria maakuntia, huipputeknologian edustajia ja kunnianhimoisia kuntia.

Uusimaa

Uudenmaanliitto aikoo sitouttaa kaikki 26 kuntaansa ja kehittää valtakunnallista osaamiskeskusta, joka tukisi kiertotaloustyötä 12 muussa maakunnassa. Suunnitelmissa on myös ruokahävikin puolittaminen ja kaivumaiden hyötykäytön nostaminen 50 prosenttiin.

”Uudellamaalla ja Pirkanmaalla sijaitsee merkittävä määrä Suomen asukkaista ja teollisuudesta, ja olemme halunneet edistää kiertotaloutta maakunnissamme jo pidempään. Toivomme, että yhdessä kehittämämme alueellinen kiertotalouden kotipesämalli auttaa ja inspiroi muitakin alueita kiertotalousyhteistyössä”, sanoo Tuija Telén, Uudenmaan maakuntajohtaja.

Sitoumuksen pääkohdat

• Tavoitteena on, että alueen kaikki 26 kuntaa laativat omat sitoumuksensa.
• Kehitteillä on myös maakunnille tarkoitettu kiertotaloustyötä tukeva osaamiskeskus, jonka hyödyntäjiksi tavoitellaan 12 muuta maakuntaa.
• Ruokajärjestelmän osalta tavoitteena on kasvattaa kehitettyjen ruokainnovaatioiden määrää sekä puolittaa ruokahävikki alueen kunnissa vuoteen 2035 mennessä.
• Rakentamisessa tavoitteena on lisätä kaivumaiden hyötykäyttöastetta nykyisestä noin 20:stä 50 prosenttiin, lanseerata alueellinen massakoordinaation yhteistyöfoorumi sekä kehittää rakennusosapankki edistämään rakennusosien uudelleenkäyttöä. 

Pirkanmaa

Pirkanmaan liitto tukee omia kuntiaan ja tavoittelee muun muassa energiayhteisöjen määrän kasvattamista nykyisestä 41:stä jopa 120:een. Rakentamisessa halutaan hallita maamassavirtoja tehokkaammin.

Kehitämme ja pilotoimme edelläkävijähengessä kiertotalousratkaisuja yhdessä alueidemme kuntien ja yritysten kanssa.  Uskon, että ratkaisut avaavat kansallisesti kiinnostavia uusia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia” sanoo Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Pirkanmaa.

Sitoumuksen pääkohdat

• Pirkanmaan liiton kattositoumuksen tavoitteena on tukea alueen kuntien ja toimijoiden kiertotalouden strategista edistämistä. Tavoitteena on, että kaikki alueen 12 kaupunkia sekä viisi muuta toimijaa laatisivat omat sitoumuksensa.
• Rakentamisen osalta tavoitteena on sitouttaa alueen kaupungit alueelliseen maamassakoordinaatioon, jolla halutaan vähentää rakentamisen maamassojen hallinnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.
• Energiajärjestelmän osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian energiayhteisöjen määrää nykyisestä 41:stä 120:een vuonna 2035.

Afry

Konsultointi- ja suunnitteluyritys Afry aikoo mullistaa betonin käyttöä: vuoteen 2035 mennessä kaikissa soveltuvissa asiakasprojekteissa otetaan käyttöön kiertotalouden mukaisia betoniratkaisuja tavoitteena vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta sekä lisätä vanhan betonin ja betonin raaka-aineiden kierrätystä. 

”Haluamme minimoida betonin käyttöä ja parantaa betonin kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä, teollisuus- ja energiasektoreilla” sanoo Tuukka Sormunen, Betonin kiertotalous -kehityshanke, AFRY

Situoumuksen pääkohdat

• Tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä ottaa käyttöön kaikissa soveltuvissa asiakasprojekteissa (lähtötaso noin 9 prosenttia) betonin kiertotalouden periaatteet: hyödyntää vanha betoni sellaisenaan, minimoida betonin käyttö rakentamisen koko elinkaaren aikana sekä kierrättää betonin raaka-aineet.
• Tavoitteena on vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja parantaa betonin kiertotaloutta rakennetun ympäristön sekä teollisuus- ja energiasektoreiden hankkeissa, joita yritys toteuttaa Suomessa tuhansia vuosittain.
• Lisäksi Afry sitoutuu toteuttamaan kymmenen betonin kiertotaloutta edistävää pilottihanketta yhteistyössä arvoverkon eri toimijoiden kanssa. 

nollaE

Kiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistuneen nollaE:n keskittyy ilmanvaihtokoneiden osien uudelleenkäyttöön. Tavoitteena on nostaa osien uudelleenkäyttö 80 prosenttiin hankkeista ja luoda digitaalinen markkinapaikka, jossa käytettyjä osia voi hyödyntää laajasti.

”Pienennämme hiilijalanjälkeä ja investointikustannuksia hyödyntämällä kierrätettyjä ilmanvaihtokoneiden osia osana datavetoista energiasuunnittelua”, sanoo Niina Soinila, Business Administrator, nollaE.

Sitoumuksen keskeinen sisältö

• Tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä toteuttaa kaikissa hankkeissa laaja materiaalikartoitus uudelleenkäyttöön kelpaavien ilmanvaihtokoneiden osien kartoittamiseksi.
• Tavoitteena on kasvattaa osien uudelleenkäyttöä niin, että 80 prosentissa yrityksen projekteista käytettäisiin uudelleenkäytettyjä osia nykyisen 20 prosentin sijaan.
• Lisäksi nollaE:n kaavailee digitaalisen markkinapaikan luomista uudelleenkäyttöön kelpaaville ilmanvaihtokoneiden osille yhteistyössä verkoston, laitetoimittajien ja kierrätystoimijoiden kanssa. 

Utajärven kunta

Utajärven kunta puolestaan tähtää siihen, että elinkaarikriteerit huomioidaan vähintään puolessa rakennushankkeiden kilpailutuksista. Lisäksi kunta aikoo lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä infrarakentamisessa ja kasvattaa uusiutuvan sähkön tuotantoa jopa 800 megawattiin.

”Vastuullisuus, päästötön energia ja uusiomateriaalien monipuolinen käyttö ovat Utajärven kunnan supervoimia”, sanoo Anne Sormunen, kunnanjohtaja, Utajärven kunta.

Sitoumuksen keskeinen sisältö

• Utajärven kunta sitoutuu ottamaan huomioon tuotteiden ja palveluiden elinkaariset ympäristövaikutukset vähintään puolessa rakennushankkeidensa kilpailutuksista vuoteen 2035 mennessä.
• Lisäksi kunta pyrkii lisäämään kierrätysmateriaalien prosenttiosuutta tie- ja maarakentamisessa käytetyistä materiaaleista nykyisestä 5:stä 30 prosenttiin.
• Utajärvi sitoutuu myös lisäämään polttoon perustumattoman uusiutuvan sähkön tuotantomäärää nykyisestä 40 MW:sta 800 MW:iin sekä liittämään kunnan kiinteistöt joustavaan sähköverkkojärjestelmään.

Kiertotalouden green deal -sitoumuksia on tehty 23

Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, Orthex, Porvoon kaupunki, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Vantaan Energia, Väylävirasto ja Ylva.

Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa sekä kotipesänä toimivilta Kiertotalous-Suomelta ja Green Building Council Finlandin (FIGBC)

Lisätietoa

Sitoumus2050: Tehdyt Kiertotalouden green deal sitoumukset (siirryt toiseen palveluun)

Mikä on Kiertotalouden green deal?

Kiertotalouden green dealin tuki