Ruusuja ja risuja EU:n komission analyysissä kiertotaloudesta

Euroopan komissio julkisti raportin EU:n ympäristölainsäädännön ja politiikan tilasta 27 jäsenvaltiossa 7.7.2025. Kävin raporttia läpi ”kiertotaloussilmälaseilla” ja Suomen kannalta siellä on sekä positiivisia uutisia että tuttuja huonoja uutisia.

Ensiksi hyvät

• Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on noussut: 33 % vuonna 2010, 43 % vuonna 2023, ja Suomi raportoi alustavasti jo 55 % tavoitteen (vuodelle 2025) täyttymisestä.
• Suomessa on laaja ja kattava erilliskeräysjärjestelmä. Erilliskeräys kattaa jo useita jätevirtoja ja mm. pantti- ja palautusjärjestelmän palautusaste on erinomainen (87–94 %). Se kattaa lähes kaikki juomapakkaukset.
• Suomi on vahvistanut kansallista kiertotalouspolitiikkaansa: strateginen ohjelma tähtää hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouden green deal, muovitiekartta ja jätesuunnitelma tukevat tavoitteita.

Huonot:

• Vaikka Suomi on laatinut kunnianhimoisia kiertotalousstrategioita, käytännön toimeenpano ei vielä vastaa tavoitteita. Kiertotalousaste (kierrätetyn materiaalin suhde kaikkeen käytettyyn materiaaliin) on edelleen matala ja resurssitehokkuus EU:n alhaisimpia. Irlannin ja Romanian jälkeen Suomessa on EU:n kolmanneksi alhaisin kiertotalousaste. Suomessa materiaalien kiertotalousaste oli 2,4 prosenttia vuonna 2023. EU:n keskiarvo oli 11,8 prosenttia.
• Suomi saa vähemmän taloudellista arvoa käytetyistä materiaaleista kuin EU-maat keskimäärin. Vuonna 2023 Suomi tuotti 0,97 euroa kulutettua materiaalikiloa kohden, kun EU:n keskiarvo oli 2,23 euroa kulutettua materiaalikiloa kohden.

Suositukset

• Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tärkeimmillä ympäristöaloilla tarvittaisiin 8,7 miljardia euroa. Investointitarve jakautuu seuraavasti: luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit (5 miljardia euroa), ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (1,7 miljardia euroa), kiertotalous (1,5 miljardia euroa) ja vesi (0,4 miljardia euroa).
• Tarve toteuttaa toimia kiertotalousasteen parantamiseksi.
• Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräys- ja kierrätysastetta tulisi nostaa.
• Tulisi investoida jätteen syntymisen ehkäisemistä koskeviin toimenpiteisiin syntyvän jätteen kokonaismäärän vähentämiseksi. Kiertotaloussiirtymää tarvitaan kiireellisesti erityisesti rakennetussa ympäristössä, jotta voidaan vähentää erityisesti resurssien kulutusta ja jätteen määrää sekä luoda lisähyötyjä ympäristölle, taloudelle ja yhteiskunnalle.

Havainnot ja suositukset löytyvät EU:n komission kolmen vuoden välein laadittavasta raportista Euroopan unionin (EU) ympäristölainsäädännön ja -politiikan täytäntöönpanon tilasta (EIR).

Environmental Implementation Review(siirryt toiseen palveluun)

Teksti on julkaistu ensimmäisenä ympäristöministeriön LinkedIn artikkelina, uudelleenjulkaistu luvalla.