Tuleeko kierto- ja jakamistalous arkeemme hallitusti vai pakon edessä?

Yhä nopeammin muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa, jossa kulutus kasvaa ja luonnonvarojen rajat tulevat vastaan, on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Siksi Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa-hankkeessa laadittiin kierto- ja jakamistalouden tulevaisuustutkimus vuoteen 2045.

Tutkimus auttaa hahmottamaan, millaisia suuntia kohti alueen kehitystä voidaan tietoisesti ohjata, sekä millaisia kehityspolkuja olisi syytä välttää, jos haluamme rakentaa kestävää tulevaisuutta myös tuleville sukupolville.

Tulevaisuustutkimuksessa käytetään usein skenaarioita, eli vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Ne eivät kerro, mitä varmasti tapahtuu, vaan auttavat pohtimaan, millaisia tulevaisuuksia voi syntyä erilaisten valintojen ja kehityssuuntien seurauksena.

Tässä tutkimuksessa on rakennettu kolme skenaariota vuoteen 2045: jatkuvuuden, uudistumisen ja poikkeustilanteen skenaariot.

Skenaariot eivät jää vain tulevaisuuden kuvailuksi, vaan niiden pohjalta on tunnistettu konkreettisia mahdollisuuksia ja riskitekijöitä sekä laadittu suosituksia, joiden avulla kehitystä voidaan tietoisesti ohjata.

Jatkuvuuden skenaariossa jatketaan entiseen malliin

Jatkuvuuden skenaario kuvaa kehitystä, jossa moni asia jatkuu pitkälti nykyisillä urillaan. Muutokset ovat hitaita, osittaisia ja usein reaktiivisia. Kierto- ja jakamistalous ovat mukana strategioissa, puheissa ja yksittäisissä hankkeissa, mutta niiden vaikutus arjen rakenteisiin jää kuitenkin rajalliseksi.

Kiertotaloudessa korostuu yksittäisten toimien, kuten kierrätyksen, tehostaminen, kun taas jakamistalouden ratkaisut jäävät usein kokeiluasteelle tai rajatun käyttäjäjoukon hyödynnettäväksi. Erilaiset palvelut säilyvät, mutta niiden saatavuus vaihtelee, ja
resurssien käyttö tehostuu lähinnä pakon edessä. Kehitys tässä skenaariossa ei tarjoa merkittäviä uusia avauksia.

Uudistuminen vauhdittaa kehitystä

Uudistumisen skenaariossa kierto- ja jakamistalous ovat tietoinen valinta, jolla kehitetään pitkäjänteisesti arkea, palveluja ja elinkeinoja. Muutosta mahdollistavat digitaaliset ja tekniset ratkaisut sekä tekoäly. Ne tekevät kierrätyksestä ja resurssien yhteiskäytöstä helpompaa ja saavutettavampaa.

Materiaaleja ja resursseja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Hyödykkeiden käyttöaika pitenee ja tehostuu huoltamalla, korjaamalla ja jakamalla. Huoltovarmuus ja resilienssi eivät enää perustu varastoihin, vaan kykyyn käyttää resursseja joustavasti niin normaalissa arjessa kuin myös häiriötilanteissa. Ratkaisut toimivat ja tuovat lisäarvoa kuntalaisten elämään ja samalla vahvistuu alueen elinvoima.

Yritysten näkökulmasta raaka-aineiden ja resurssien tehokkaampi käyttö parantaa kilpailukykyä ja taloudellista kestävyyttä. Jakaminen laajenee tavaroista tiloihin, logistiikkaan, osaamiseen ja palveluihin. Kunnat toimivat pilottien mahdollistajina ja luovat alustoja, sekä verkostoja erilaisille kokeiluille.

Uudistumisen taustalla vaikuttavat EU-tason ohjaus, geopoliittinen epävarmuus ja toimitusketjujen haavoittuvuus. Tässä tilanteessa uudistuminen edellyttää toimijoilta rohkeutta, yhteistyökykyä ja valmiutta jakaa riskejä. Vastineeksi edistyksellisyys ja aloitteellisuus rakentavat tulevaisuutta, jossa kierto- ja jakamistalous tukevat laajasti kestävää ja toimivaa arkea.

Pakon edessä on joka tapauksessa toimittava

Poikkeustilanteen skenaariossa tulevaisuutta muokkaavat äkilliset häiriöt ja pitkittyneet kriisit. Toimitusketjut katkeilevat, raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuus heikkenee ja hinnat nousevat. Kansainvälinen yhteistyö heikkenee ja ilmastotavoitteet jäävät taka-alalle. Huomio siirtyy nopeasti lyhyen aikavälin turvatoimiin ja paikalliseen selviytymiseen.

Haasteet pakottavat omaksumaan uusia tuotanto- ja toimintamalleja aiempaa nopeammin, usein ilman mahdollisuutta huolelliseen suunnitteluun.

Muutos käynnistää rakenteellisen siirtymän kohti kestävämpiä ratkaisuja, joissa kierto- ja jakamistalous nousevat selviytymisen keinoiksi. Materiaalit hyödynnetään uudelleen, tavaroita korjataan ja muokataan tarpeisiin sopiviksi, ja resursseja jaetaan pakon edessä. Samalla paikalliset ratkaisut, osaaminen ja verkostot vahvistuvat, kun pitkät ja haavoittuvat toimitusketjut joutuvat koetukselle.

Energiakriisit ja kyberhäiriöt voivat heikentää digipalvelujen luotettavuutta, mikä vähentää jakamistalouden alustojen toimivuutta. Etelä-Savossa tämä voi lisätä kunnallisten ja paikallisten, fyysisten jakamispisteiden ja resurssivarantojen merkitystä digitaalisten alustojen rinnalla tai niiden tilalla. Poikkeustilanteen skenaariossa korostuu tarve rakentaa resilienssiä ennakoivasti, eikä vasta kriisin keskellä.

Muutoksen nopeus ja laatu ovat valintojen tulosta

Kaikissa skenaarioissa kierto- ja jakamistalous kehittyvät, mutta erot syntyvät siinä, miten niitä hyödynnetään osana palveluja ja alueellista elinvoimaa.

Keskeistä on, rakennetaanko ratkaisut huolellisesti ja ennakoiden vai joudutaanko niihin olosuhteiden pakottamina, mikä voi heikentää toteutusten laatua.

Skenaariot osoittavat, että tulevaisuus ei synny yksittäisestä päätöksestä tai kriisistä, vaan valintojen, toimintaympäristön ja reagointikyvyn yhteisvaikutuksesta. Tutkimus tarjoaa suosituksia kunnille, yrityksille ja asukkaille kierto- ja jakamistalouden hyödyntämiseen ja vahvistamiseen.

Kunnat ovat muutoksen keskiössä

Skenaarioissa kuntien vastuulle jää kehittää kierto- ja jakamistalouden alustoja, joissa edistetään digitalisaatiota ja innovaatioita paikallisesti.

Tutkimus suosittaa, että kunnat panostaisivat pysyvään kestävän kehityksen koordinointiin luoden yhteistyötä ja kiertotalousverkostoja eri toimijoiden kesken sen sijaan, että niitä kehitettäisiin lyhytjänteisesti hankkeiden kautta.

Kunnilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä ja digitaalisia alustoja palvelujen kehittämisessä ja skaalaamisessa, mikä voi myös vähentää raskaan ja kalliin infrastruktuurin tarvetta. Jotta näitä ratkaisuja voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, kunnissa olisi tärkeää tukea digiosaamista niin yritysten kuin asukkaidenkin keskuudessa.

Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kriisitilanteissa, digitaalisten alustojen rinnalle olisi syytä rakentaa myös fyysisiä jakamispisteitä ja resurssivarantoja, sekä vahvistaa kyberturvallisuutta. Kehitystä voitaisiin ohjata julkisilla hankinnoilla ja hyödyntämällä EU:n tarjoamaa rahoitustukea.

Resilientit toimitusketjut syntyvät ennakoiden

Yritysten olisi tärkeää vahvistaa omavaraisuuttaan ja varmistaa kriittisten resurssien saatavuus kehittämällä yritysyhteistyötä ja verkostomaista toimintaa systemaattisesti.

Yhteistyötä tarvittaisiin erityisesti materiaalivirtojen, resurssien ja osaamisen kartoittamisessa, ja tässä voisi hyödyntää dataa sekä digitaalisia alustoja. Kehitystyöhön olisi syytä kytkeä mukaan kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt sekä kierto- ja jakamistalouden toimijat.
Erilaisiin muutoksiin ja poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttäisi paikallisten ja kotimaisten toimitusketjujen luomista ja vahvistamista. Alueen raaka-aine- ja materiaaliperustan vahvistaminen, mukaan lukien erilaisten sivuvirtojen hyödyntäminen, vähentäisi riippuvuutta tuontimateriaaleista sekä pienentäisi logistiikkakustannuksia. Vaihtoehtoisten raaka-ainelähteiden ennakoiva kartoitus ja kokeilut parantaisivat yritysten toimintavarmuutta ja ehkäisisivät toimituskatkoja hankintakanavien häiriötilanteissa.

Asukkaat aktiivisina toimijoina kierto- ja jakamistaloudessa

Kierto- ja jakamistalouden ekosysteemien toimivuus edellyttäisi, että asukkaat omaksuisivat uusia toimintatapoja, kestävämpiä kulutustottumuksia sekä kiertotalous- ja digitaitoja. Asukkaat voisivat osallistua esimerkiksi paikallisiin kiertotalous- ja tekoälypilotointeihin, joissa näitä taitoja harjoiteltaisiin ja palveluita kehitettäisiin edelleen toimiviksi konsepteiksi palvelumuotoilun keinoin.

Kuluttajina asukkailla on merkittävä vaikutus materiaalien ja hyödykkeiden kierrossa.

Itsepalveluun perustuvat tekniset ja digitaaliset ratkaisut mahdollistaisivat palvelujen tarjoamisen myös syrjäseuduille, joissa perinteinen palvelutuotanto ei ole taloudellisesti tai resurssien käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Palvelu-, jakamis- ja auttamisalustat parantaisivat asukkaiden pääsyä arjen palveluihin ja tukiverkostoihin sekä lisäisivät palvelujen sujuvuutta ja luotettavuutta. Samalla alustat voisivat luoda edellytyksiä myös asukkaiden pienimuotoiselle yrittäjyydelle.

Tutkimuksen syvempään tarkasteluun

Tässä esitetyt skenaariot tarjoavat näkökulmia mahdollisiin tulevaisuuden kehityspolkuihin, ja suosituksissa on hyödynnetty tutkimuksen havaintoja valikoidusti. Laajempi tulevaisuustutkimus tarkastelee skenaarioita syvällisemmin ja tuo esiin myös muita näkökulmia suositusten taustalle. Jos aihe herätti ajatuksia tai kysymyksiä, suosittelen tutustumaan koko raporttiin sekä tutkimusta avaavaan videoesitykseen Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeen verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus on laadittu osana Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa -hanketta, ja sen on toteuttanut RajaKeto Oy. Hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toteuttama ja Euroopan unionin osarahoittama, ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.
Kirjoittaja: Johanna Järvinen, projektipäällikkö, Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa-hanke, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Lisätietoa

Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa(siirryt toiseen palveluun)

Miksei Mikkeli kehitysyhtiö(siirryt toiseen palveluun)