Siiloista solmuihin – onko sinulla jo kestävyysosaamisen keskeiset taidot?
Monimutkaisessa maailmassamme tarvitaan asiantuntijoiden yhteistyötä. Kriittinen kysymys kiertotaloudessakin on, ymmärtävätkö asiantuntijat erilaisia näkökulmia ja osaavatko he työskennellä tehokkaasti yhdessä. Kasvatustiede tarjoaa hyödyllisiä työkaluja kestävyyskysymysten ratkaisemiseen.
Kirjoittajat
Kaarina Kaminen
Kiertotalous-Suomen asiantuntija
Suomen ympäristökeskus Syke
Luin Helsingin Sanomista professori Vili Lehdonvirrasta kertovan jutun. Hän kertoi Oxfordin Jesus Collegen perinteestä järjestää viitenä päivänä viikossa päivällisiä, joissa istutaan vaihtelevin plaseerauksin ja keskustellaan eri tieteenaloja edustavien henkilöiden kanssa. Päivällisille saa tuoda mukaan esimerkiksi yritysten edustajia. Mitä ihmettä, ajattelin! Onko tässä ratkaisu myös kestävyysongelmiin? Viettää enemmän aikaa yhdessä ja tutustua muiden ihmisten ajatteluun ja työhön?
Ymmärrätkö toisen alan asiantuntijaa?
Perinteinen näkökulma osaamiseen ja asiantuntijuuteen perustuu yksilön kykyihin ja mielensisäisiin toimintoihin. Näkökulma on kuitenkin jo aikaa sitten muuttunut niin, että osaaminen voidaan nähdä myös kollektiivisena kyvykkyytenä.
Monimutkaisessa maailmassamme tarvitaan asiantuntijoiden yhteistyötä.
Ekologisen kriisin kaltaisten ongelmien ratkomisessa – kenties erityisesti kiertotaloudessa – tarvitaan hyvin laajaa yhteistyötä mm. eri tutkimusalojen, yritysten ja kansalaisten kesken. Käytännössä työ voi olla projektiluonteista, joten kumppanuudet voivat vaihtua tiuhaan. Yhteistyömenetelmiä on erilaisia, muun muassa solmutyöskentely, jossa asiantuntijat muodostavat väliaikaisen solmukohdan, sitten se puretaan ja luodaan uusi.
Kriittinen kysymys on, pystyvätkö eri alojen ihmiset työskentelemään tehokkaasti yhdessä yhteisen tavoitteen eteen.
Tuntuu kyllä, että on suuri haaste oppia ymmärtämään toisiamme puhumattakaan tehokkaasta yhteiskehittämisestä. Moni meistä on tottunut olemaan siiloissa samanmielisten kanssa. Itse ajattelen, että lähes aina on mahdollista ymmärtää eri näkökulmia. Jos et ymmärrä, yritä vielä.
Taito ymmärtää eri näkökulmia
Green comp on eurooppalainen viitekehys, jossa kuvataan 12 kestävyysosaamiseen kuuluvaa taitoa. Jos ajattelet kestävyysosaamisen olevan pääasiassa teknistä tai luonnontieteellistä osaamista, tämä viitekehys voi mullistaa ajatteluasi. Taitoihin kuuluu mm.
- taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita ja menetelmiä.
- taito toimia yhteistyössä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi.
- taito pohtia henkilökohtaisia arvoja; taito tunnistaa ja selittää, miten arvot vaihtelevat eri ihmisten ja eri aikakausien välillä, ja arvioida kriittisesti, millaisessa suhteessa arvot ovat kestävyysarvoihin.
Opiskellessani kasvatustieteitä suorastaan rakastuin humanistiseen oppimisteoriaan, erityisesti transformatiiviseen oppimiseen, jossa on kyse siitä, että yksilön käsitys ihmisenä olemisesta ja suhteesta ympäröivään maailmaan muuttuu. Yksilö arvioi kriittisesti olettamuksiaan, ja katselukulma omiin kokemuksiin ja omaan identiteettiin muuttuu. Kestävyysajattelussa voi olla kyse juuri tästä. Tarvitsemme toisiamme kimmokkeeksi tähän transformatiiviseen prosessiin.
Kiertotalous-Suomi on järjestelmällisesti luonut kohtaamisen paikkoja alan toimijoille.
Tapasimme 21.5. Kiertotalous-Suomen Osaamisen ja koulutuksen teemaryhmän kesken suunnittelemaan kiertotalousosaamisen tiekarttaa. Paikalla oli mm. seitsemän ammattikorkeakoulun edustajaa sekä lukuisia muita koulutus- ja kiertotalousalan asiantuntijoita. Päivä oli jälleen osoitus siitä, että yhdessä keskustellen ja työskennellen vietetty aika kannattaa – vaikka olimmekin pääasiassa hyvin samanmielisiä.
Uuden hankkeen yhteiskehittäminen 0 tunnissa?
Ympäristöalan tutkimus- ja kehitystyö pyörii suurelta osin projektirahoituksella. Käytännössä uuden hankkeen suunnitteluun ei ole kuitenkaan varattu aikaa, koska hakuvaiheeseen ei ole yleensä rahoitusta. Hankkeisiin leivotaan upeita ideoita moneksi vuodeksi erilaisten kumppanien ja sidosryhmien kanssa – monitieteisesti totta kai. Uusiin kumppaneihin tutustuminen ja yhteisten ideoiden kypsyttäminen pitäisi tapahtua siis käytännössä vapaa-ajalla.
Toivon, että seuraavaa hankesuunnitelmaa pääsen ideoimaan potentiaalisten kumppanien kanssa kolmen tai viiden ruokalajin illallisella – tai nyyttäripiknik kävisi myös.
Kiertotalous-Suomen asiantuntija
