Kiertotalouden sosiaaliset hyödyt
Siirtymä kiertotalouteen vaikuttaa väistämättä ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Se vaatii myös arjen ja kulutuskäyttäytymisen muuttamista kestävämpään suuntaan.
Kiertotaloudella on ennakoitu olevan monia sosiaalisia hyötyjä, jotka liittyvät esimerkiksi työelämään ja osaamiseen, uudenlaisiin palveluihin ja tavaroihin ja niiden edullisuuteen sekä arjen kestävyyteen ja mielekkyyteen. Kiertotalouden odotetaan vaikuttavan positiivisesti myös yhteisöllisyyteen ja onnellisuuteen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä yleiseen elämänlaatuun ja hyvinvointiin.
Uudenlaisia työmahdollisuuksia
Siirtymän kiertotalouteen ennakoidaan muuttavan lähes kaikkea työtä ja synnyttävän aivan uudenlaisia työmahdollisuuksia kiertotalouden innovaatioiden ja palveluiden ympärille.
Kiertotalouden toiminnot ovat lineaaritaloutta vaikeammin automatisoitavissa, kun neitseellisen raaka-aineen sijaan hyödynnetään ja kierrätetään käytettyjä materiaaleja ja tuotteita. Kiertotalous lisää työmahdollisuuksia esimerkiksi purkamisen, korjaamisen, lajittelun, kierrätyksen, vuokraamisen ja lainaamiseen ympärille. Kiertotalous luo siten hyvin monenlaista ja monelle sopivaa työtä.
Sosiaalisten hyötyjen näkökulmasta merkittävää on erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuus työllistyä. Suomessa kierrätys ja uudelleenkäyttötyö on jo nyt yksi merkittävimmistä aloista, joille työllistytään tukityöllistämisen kautta. Alan merkitys on viime vuosina kasvanut entisestään. Suomen ympäristökeskuksen mukaan tukityöllistämisen kautta kierrätystyöntekijäksi työllistyy vuosittain noin 3000 henkilöä ja työllistyneiden joukossa on paljon erityisesti vähintään kaksi vuotta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä, yli 50-vuotiaita sekä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Kestäviä, edullisia ja yksilöllisiä palveluita
Parhaimmillaan kiertotalous tuo mukanaan monia arkea ja elämää helpottavia palveluita ja käytäntöjä. Kiertotalouden ratkaisut ovat yhä yksilöllisempiä, sillä ne on suunniteltu asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan pitkäikäisyyden ja käytettävyyden turvaamiseksi.
Kiertotaloudessa pyritään saamaan yhteiskunnan vajaakäytössä olevat resurssit entistä tehokkaampaan käyttöön erilaisten jakamistalouden ratkaisujen kautta. Samalla kun tavaroiden omistamisesta siirrytään jakamiseen ja yhteiskäyttöön, on monien hyödykkeiden käyttäminen edullisempaa ja mahdollista yhä useammalle. Monille heikommin toimeentuleville kotitalouksille kiertotalous voi olla talouden ja toimeentulon kannalta merkittävää, kun tarvittavat vaatteet, varusteet ja tavarat voidaan hankkia uusia tuotteita edullisemmin käytettyinä, lainattuina tai yhteisomistuksen kautta.
Ellen MacArthur Foundation on arvioinut, että resurssitehokkuuden ja jakamistalouden kustannustehokkuus voisivat lisätä kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja merkittävästi. Myös hukan minimointi voi tehostaa esimerkiksi ylijäämä- tai hävikkiruoan ja tavaroiden tarjontaa tarpeessa oleville. Kiertotalouden sosiaalisten hyötyjen varmistamiseksi on tärkeää, että kiertotalouden mahdollisuudet ovat saatavilla ja saavutettavissa tasa-arvioisesti eri väestöryhmille.
Yhteisöllisyyden merkitys kasvaa
Jakamistalous lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tavaroita ja palveluita ei enää hankita vain passiivisena asiakkaana. Yhteisomistus, lainaaminen ja vuokraaminen perustuvat vuorovaikutukselle, jossa kuluttajan ja kansalaisen rooli on entistä aktiivisempi ja vaikuttavampi.
Erilaisten vertaisverkostojen ja yhteisomistuksen muotojen myötä myös yhteisöllisyys ja halu pitää huolta yhteisistä asioista ja ympäristöstä voi lisääntyä. Kiertotalouden mukaiset valinnat ja elämä voivat siis monin tavoin lisätä arjen mielekkyyttä ja ihmisten välisiä yhteyksiä.
Korjaustaitojen arvostus nousee
Kiertotaloudella on myös positiivisia kulttuurisia vaikutuksia. Kun tavaroiden ja rakennusten käyttöikää pidennetään huoltamalla ja korjaamalla, edistetään samalla myös kulttuuriperinnön säilymistä ja jakamista.
Poisheittämisen sijaan tavarat voivat saada uuden elämän tuunaamalla tai vanhat tavarat voivat nousta uudelleen muotiin tai arvostukseen uudelleenkäytön kautta. Erilaisten korjaus-, huolto-, käsityö- ja perinnetaitojen ylläpitäminen ja oppiminen nousevat kiertotaloudessa aiempaa merkittävämmäksi.
Terveellinen ja turvallinen ympäristö
Kiertotaloudella voi olla positiivisia vaikutuksia myös ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Kiertotalous vähentää neitseellisten raaka-aineiden ottoon ja prosessointiin liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja. Ympäristön viihtyisyys lisääntyy ja virkistysmahdollisuudet paranevat, kun luontoalueita ei tarvitse ottaa resurssikäyttöön, ja jätteet ja roskat eivät enää päädy kaatopaikalle tai ympäristöön, vaan ne kierrätetään uusiksi raaka-aineiksi.
Myös kiertotalouden mukaisella ruoantuotannolla tavoitellaan paitsi ympäristöhyötyjä myös terveyttä ja hyvinvointia tukevaa ruoankulutusta. Siirtymän kiertotalouteen tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti niin, että kierrätettyjen raaka-aineiden, ravinteiden ja veden turvallisuus huomioidaan ja haitalliset aineet saadaan pois kierrosta.
Vaikutusten arviointi kehittyy
Kiertotalouden sosiaalisten vaikutusten mittaaminen on vaikeaa, sillä vaikutukset voivat olla erilaisia eri yksilöille, ryhmille ja alueille. Euroopan unionin tavoitteena on sosiaalisesti oikeudenmukainen reilu siirtymä, jossa ketään väestöryhmää tai aluetta ei jätetä jälkeen. Sosiaalisten vaikutusten huomioiminen ja arviointi on tärkeää tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Vaikutuksia olisi hyvä arvioida myös globaalisti, sillä sosiaaliset vaikutukset eivät rajaudu myöskään yksinomaan Suomen tai EU:n rajojen sisälle, vaan kulutus ja tuotanto kytkeytyvät monimutkaisiin globaaleihin tavaroiden, työvoiman ja tarjonnan virtoihin.
Lue lisää
Lisätietoja
