Kiertotalouteen perustuva teollisuus

Kaivosteollisuus tuottaa mineraalisia raaka-aineita yhteiskuntien erinäisiin tarpeisiin.

Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista kasvattaa osaltaan tarvetta kaivostoiminnasta saataville mineraaleille. Uusi Euroopan unionin kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus(siirryt toiseen palveluun) tuo muutoksia kaivostoimintaan ja asettaa paineita Euroopan omavaraisuuden lisäämiselle sekä uusien kaivosten avaamiselle. Vihreän siirtymän myötä esimerkiksi maametallien kysynnän kasvun on tutkimuksissa(siirryt toiseen palveluun) arvioitu kymmenkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä sähköajoneuvojen, digitaalisen teknologian sekä tuuliturbiineissa käytettävien kestomagneettien kysynnän kasvun tyydyttämiseksi.

Kaivostoiminnassa on viime vuosina kohdistettu enemmän huomiota kestävyys- ja kiertotalousteemoihin muun muassa pyrkimällä lisäämään kaivannaisjätteiden hyödyntämistä sekä tuotteistamalla sivuvirtoja. Keskeisimpiä jätevirtoja ovat sivukivet ja rikastushiekat. Kiertotalous tulee toteutumaan tulevaisuudessa kaivoksilla tehokkaammin, kun uusia kiertotalousratkaisuja otetaan käyttöön (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu(siirryt toiseen palveluun), MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Metallien jalostuksessa taas on Suomen teollisuuden merkittävin hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaali. Tämän lisäksi metallien jalostus profiloituu resurssien intensiivisenä käyttäjänä ja kierrätysmateriaalien hyödyntäjänä. Ala on muutoksessa, mistä siirtymä fossiilivapaaseen teräksen jalostukseen viestii. Lisäksi metallien jalostuksessa tehdään investointeja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi uusiutuvilla raaka-aineilla sekä kierrätetyn raaka-aineen käytön lisäämiseksi (MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Metsäteollisuuden tuotteet vastaavat viidennestä Suomen tavaraviennistä, ja ala on riippuvainen kansainvälisistä markkinoista. Nykyisin suuri osa metsistä korjatusta puusta päätyy energiaksi sekä lyhytikäisiksi puutuotteiksi. Kiertotalous on kuitenkin jo nykyisellään keskeinen osa metsäteollisuuden arvoketjuja, minkä lisäksi uusia kiertotaloustoimia kohdistuu erityisesti raaka-aine- ja sivutuotevirtojen ohjaamiseen korkeamman arvonlisän tuotteiden valmistukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tekstiilit ja perinteisiä muoveja korvaavat raaka-aineet. Jalostusarvoa lisäämällä voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa ilman, että hakkuita lisätään (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu(siirryt toiseen palveluun), MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Huomioiden alan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja hiilinieluihin on keskeistä, että puun käyttötapoja muutetaan kestävämmiksi ja nykyistä pitkäikäisempien ja kierrätettävämpien puutuotteiden suuntaan neitseellisen puun käytön vähentämiseksi.

Myös kemianteollisuudella on muiden toimialojen tavoin vaikutuksia ympäristöönsä. Alalla kiertotalous on onnistuttu sisällyttämään osaksi arvoketjuja, minkä lisäksi kemianteollisuudessa on käynnissä merkittävä teknologiamurros fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi muun muassa biopohjaisilla sekä päästöttömään energiaan perustuvilla synteettisillä tuotteilla. Muutoksen mittaluokan voi rinnastaa yllä kuvattuun kaivosteollisuuden murrokseen (MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Tutkimusten(siirryt toiseen palveluun) mukaan tekstiilien kysynnän vähentämisen ja elinkaarien pidentämisen lisäksi uudenlaisten ja kierrätettyjen tekstiilikuitujen hyödyntäminen voi avata uusia mahdollisuuksia, kuten MaViSkene-hankkeen(siirryt toiseen palveluun) skenaariotyöstä selviää. Nykyisellään tekstiileistä kierrätetään vain noin 13 prosenttia, ja vain 1 prosentti on suljetun kierron kierrätystä, jossa vaate kierrätetään vaatteeksi. Myös tekstiiliteollisuuden ilmastopäästöjen on arvioitu olevan suuremmat kuin laiva- ja lentoliikenteen, joten tekstiilien entistä tehokkaampi käyttö ja kierrätys on keskeistä myös erilaisten ympäristövaikutusten hillitsemiseksi, kuten Circwaste-hankkeessa(siirryt toiseen palveluun) on selvittetty.

Teknologiateollisuus on keskeisessä roolissa kiertotaloussiirtymän edistämisessä materiaalien tehokkaamman käytön osalta. Alalle on laadittu oma kiertotalousohjelma(siirryt toiseen palveluun) vuonna 2021, ja sitä voi pitää yhtenä suomalaisen teollisuuden kiertotalousajattelun edelläkävijänä.

Myös erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan merkittävässä roolissa kiertotalouden edistämisessä. Ne mahdollistavat elinkaariajattelun integroinnin materiaali-, tuote- ja järjestelmäsuunnitteluun, mikä voi johtaa raaka-aineiden ja tuotteiden parempaan jäljitettävyyteen sekä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen ja kierrätettävyyteen. Teknologiateollisuus on keskeisessä roolissa tällaisten digitaalisten ratkaisujen tarjoajana.

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

• Kaikki tuotantoyritykset ovat omaksuneet kiertotalouden osaksi liiketoimintastrategiaansa.
• Tuotteiden ja niiden valmistusprosessien suunnittelussa on huomioitu kiertotalousperiaatteet.
• Kiertotaloutta tukevan liiketoiminnan osuus on kasvanut merkittävästi suomalaisissa tuotantoyrityksissä.

Sitoumukseen sisällytettäviä toimenpiteitä

• Sisällytetään osaksi kestävyysraportointia (CSDR) suunnitelmat ja toimenpiteet, jotka auttavat sopeuttamaan strategiaa ja liiketoimintamallia kiertotalouden periaatteiden mukaisiksi, vähentämään luonnonvarojen absoluuttista käyttöä sekä muuttamaan liiketoimintamallit 1,5 asteen ilmastotavoitetta tukeviksi.
• Valtavirtaistetaan kiertotalouden periaatteet tuotekehityksen kaikkiin vaiheisiin ja koko arvoketjuun kestävän tuotesuunnittelun periaatteilla, ennakoinnilla ja elinkaariarvioinnilla.
• Lisätään tuotteiden, osien, komponenttien ja materiaalien uudelleenkäyttöä merkittävästi. Kasvatetaan muun muassa uudelleenvalmistukseen ja tehdaskunnostuksiin liittyvää osaamista ja liiketoimintaa.
• Otetaan käyttöön uusia palvelu- ja datapohjaisia liiketoimintamalleja ja edistetään resurssien jakamista yhdessä arvoverkon keskeisten toimijoiden kanssa. Näin mahdollistetaan muun muassa tuote palveluna -ratkaisuja, tuotteiden ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa, kierrätysraaka-aineiden välityspalveluita sekä prosessimuutosten mallintamista.
• Julkisissa hankinnoissa painotetaan tuotteiden pitkäikäisyyttä, huollettavuutta ja kierrätettävyyttä sekä tuote palveluna -ratkaisuja. Kannustetaan kilpailutuksissa ja markkinavuoropuhelulla yrityksiä kehittämään innovatiivisia ratkaisuja, kuten uusia materiaaleja tai resurssitehokkaita teknologioita.

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035 

• Primääristen fossiilisten raaka-aineiden käyttö teollisuudessa on vähentynyt 90 % vuoteen 2015 verrattuna (mukaan lukien raaka-aineena, reagenssina ja prosessien energianlähteenä).
• Teollisuustuotannon energiatehokkuus on parantunut 50 % vuoteen 2015 verrattuna.

Sitoumukseen sisällytettäviä toimenpiteitä

• Korvataan fossiiliset raaka-aineet tuotannon raaka-aineena, reagenssina ja energiana. Esimerkiksi koksi/kivihiili teräksentuotannon pelkistimenä korvataan vedyllä ja biopohjaisilla ratkaisuilla sekä puhtaalla energialla.
• Lisätään tuotantoprosessien raaka-ainevirtojen suljettuja kiertoja ja/tai ohjataan sivujakeet materiaalina hyödyntämiseen.
• Lisätään tuotantoprosessien energiatehokkuutta merkittävästi ja sähköistetään ne. Lisätään myös muun muassa hukkalämmön talteenottoa ja hyödyntämistä sekä energiansäästöä.
• Parannetaan teollisen kiertotalouden ja symbioosien mahdollisuuksia alueellisilla toiminta- ja liiketoimintamalleilla. Tätä voidaan tehdä muun muassa asettamalla orkestraattoreita teollisuusalueille; kiertotalousratkaisujen kehittämiseen kannustavilla tonttivuokraeduilla ja tiiviillä vuoropuhelulla kunnan kanssa; huomioimalla symbioosien edellytykset kuntatekniikassa ja kaavoituksessa; sekä lisäämällä ymmärrystä alueellisista materiaalivirroista ja hyödyntämispotentiaalista.
• Vauhditetaan työkoneiden sähköistämistä merkittävästi.

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

• Prosessit ovat suljettuja tai sivujakeille on suunniteltu tehokas käyttö.
• Teollisuuden sivu- ja jätevirtojen hyödyntäminen materiaalina on kasvanut merkittävästi.

Sitoumukseen sisällytettäviä toimenpiteitä

• Lisätään kierrätysraaka-aineiden (erityisesti teräs, akkumetallit, muovit, tekstiilit, ravinteet) käyttöä valmistuksessa.
• Minimoidaan jätteiden synty kiertotaloutta tukevalla prosessi- ja tuotesuunnittelulla (esimerkiksi jätteetön kaivos). Lisätään teollisuusprosessien arvoaineiden ja sivuaineiden talteenottoa huomattavasti.
• Lisätään kaivostoiminnan sivukivien ja rikastushiekkojen kestävää käyttöä kaivosalueiden ja niiden ulkopuolisessa maa- ja vesirakentamisessa.
• Lisätään kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämistä muiden tuotteiden raaka-aineena. Lisätään muun muassa rikastushiekan käyttöä rakennustuotteiden raaka-aineena.
• Korvataan fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla ratkaisuilla (esimerkiksi mäntyöljy). Lisätään tuotteiden jalostamista metsäteollisuuden sivuvirroista (erityisesti puun kuori, ligniini ja hemiselluloosa).
• Lisätään hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU) materiaali- ja energiatehokkaasti. Otetaan käyttöön pitkäaikaisia tuotteita, kuten rakennustuotteita, joihin talteenotettua hiiltä voidaan sitoa.