Siirry sisältöön
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Hae sivustolta

Kiertotalouteen perustuva teollisuus

Kiertotalouteen perustuva teollisuus on yksi viidestä Kiertotalouden green dealin muutosalueesta. Tällä muutosalueella etsitään kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja tuotesuunnittelun ja liiketoimintamallien, tehokkaampien tuotantoprosessien sekä sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien avulla.

Tälle sivulle on koottu lyhyt tilannekatsaus kiertotalouteen perustuvasta teollisuudesta. Teollisuus kattaa tässä tapauksessa kaivosteollisuuden, metallien jalostuksen, metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, tekstiiliteollisuuden ja teknologiateollisuuden. Mukana on tietoa Kiertotalouden green dealin valmistelun pohjana toimineesta skenaariotyöstä. Lisäksi tekstissä avataan Kiertotalouteen perustuvan teollisuuden -muutosalueen toimenpidealueet sekä kerrotaan esimerkkitoimenpiteistä. Sivun loppuun on lisäksi nostettu keskeisiä raportteja ja linkki KiSun materiaalipankkiin, josta voi etsiä aihepiirille keskeisiä työkaluja.

Kiertotalouden green deal vauhdittaa yhteiskunnan siirtymää kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Toteutuksen keskiössä ovat vapaaehtoiset sitoumukset elinkeinoelämän, kuntien, maakuntien ja muiden organisaatioiden sekä valtion välillä.

Lue lisää Kiertotalouden green dealista ympäristöministeriön sivuilta(siirryt toiseen palveluun)

Öljyteollisuuslaitoksen putkistoja.

Teollisuus on keskeinen toimija kiertotaloussiirtymässä

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli(siirryt toiseen palveluun) arvioi, että luonnonvarojen otto ja jalostus aiheuttavat nykyisin noin 55 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 90 prosenttia luontokadosta. Luonnonvarojen käyttö on kasvanut viimeisen 50 vuoden ajan, eikä kasvussa näy hiipumisen merkkejä.

Teollisuudessa verrattain harvat alat, kuten elintarvikealaan ja puuntuotantoon liitännäiset alat sekä enenevässä määrin biokemikaalit, aiheuttavat merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kansainvälisen luonnonvarapaneelin(siirryt toiseen palveluun) mukaan vaikutukset syntyvät pääasiassa arvoketjujen alussa.

Myös kasvihuonekaasupäästöjen tarkastelussa teollisuuden rooli korostuu. Euroopan ympäristökeskuksen(siirryt toiseen palveluun) (EEA) mukaan vuonna 2021 noin 21 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä oli peräisin teollisuuden toimialalta. Onkin arvioitu, että teollisen toiminnan ilmansaasteiden kustannukset vastaavat kahta prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Muita teollisen toiminnan kielteisiä vaikutuksia ovat EEA:n(siirryt toiseen palveluun) mukaan muun muassa päästöt vesistöihin, jätteiden synty sekä vaikutukset terveyteen.

Luonnonvarojen käyttöä ja siihen liittyviä ympäristövaikutuksia on vähennettävä planeettamme kolmoiskriisin ratkaisemiseksi ja hyvinvointimme turvaamiseksi. Teollisuus on muutoksessa keskeisessä asemassa. Myönteistä kehitystä on jo tapahtunut, sillä Euroopan ympäristökeskuksen analyysi(siirryt toiseen palveluun) osoittaa Euroopan teollisuuden ympäristö- ja terveyshaittojen vähentyneen kolmanneksella aikavälillä 2012–2021.

Teollisuuden kiertotalousratkaisut sivuvirtojen käyttöön, mutta myös tuotesuunnitteluun ja palveluliiketoimintaan

Teollisuudessa kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan kuuluvat esimerkiksi kestävä tuotesuunnittelu sekä resurssitehokkuutta edistävät ratkaisut, kuten tuotteiden tai laitteiden uudelleenkäyttö ja -valmistus, kierrätysraaka-aineiden ja sivuvirtojen käyttö sekä palvelu- ja datapohjaiset liiketoimintamallit (MaViSkene -raportti(siirryt toiseen palveluun)). Näiden avulla pyritään yhtäältä kasvattamaan arvonlisää ja toisaalta vähentämään raaka-aineiden käyttöä. Samalla kiertotalous voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, edistää yhdessä oppimista yli toimialarajojen sekä mahdollistaa uusia teknologisia ratkaisuja, kuten Elinkeinoelämän keskusliito(siirryt toiseen palveluun)n raportissa ilmenee.

Teollisuuden kiertotalousratkaisujen kehittämisessä on paljon työsarkaa, sillä tutkimusten(siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen luonnonvarojen jalostusarvo kuuluu nykyisellään EU:n matalimpiin: panostuksia resurssitehokkaampaan ja korkeamman jalostusarvon teollisuuteen sekä puhtaaseen energiaan tarvitaan huomattavasti lisää. Esimerkiksi Kemianteollisuuden selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan kiertotalouteen siirtyminen edellyttää esimerkiksi muutoksia toimitusketjuissa, organisaatioiden toimintatavoissa ja kulttuurissa sekä tuote- ja palvelukehityksessä.

Kiertotalouden mahdollisuuksiin on jo herätty useilla eri toimialoilla. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden(siirryt toiseen palveluun) jäsenyritykselleen teettämän kyselyn mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä näkee kiertotalouden merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena, ja 77 prosentilla kiertotalous on sisällytetty tai tullaan sisällyttämään osaksi strategiaa lähitulevaisuudessa. Myös Kemianteollisuuden(siirryt toiseen palveluun) tekemän kyselyn mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä on asettanut tavoitteita jätteiden vähentämiseksi sekä kestävämpien materiaalien käyttämiseksi.

Näkymiä kiertotalouden nykytilaan keskeisillä toimialoilla

Alle on koottu tiiviit katsaukset eri kiertotalouden kannalta merkittävien toimialojen nykytilasta kiertotalouden näkökulmasta.

Kaivostoiminta ja metallien jalostus

Kaivosteollisuus tuottaa mineraalisia raaka-aineita yhteiskuntien erinäisiin tarpeisiin.

Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista kasvattaa osaltaan tarvetta kaivostoiminnasta saataville mineraaleille. Uusi Euroopan unionin kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus(siirryt toiseen palveluun) tuo muutoksia kaivostoimintaan ja asettaa paineita Euroopan omavaraisuuden lisäämiselle sekä uusien kaivosten avaamiselle. Vihreän siirtymän myötä esimerkiksi maametallien kysynnän kasvun on tutkimuksissa(siirryt toiseen palveluun) arvioitu kymmenkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä sähköajoneuvojen, digitaalisen teknologian sekä tuuliturbiineissa käytettävien kestomagneettien kysynnän kasvun tyydyttämiseksi.

Kaivostoiminnassa on viime vuosina kohdistettu enemmän huomiota kestävyys- ja kiertotalousteemoihin muun muassa pyrkimällä lisäämään kaivannaisjätteiden hyödyntämistä sekä tuotteistamalla sivuvirtoja. Keskeisimpiä jätevirtoja ovat sivukivet ja rikastushiekat. Kiertotalous tulee toteutumaan tulevaisuudessa kaivoksilla tehokkaammin, kun uusia kiertotalousratkaisuja otetaan käyttöön (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu(siirryt toiseen palveluun), MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Metallien jalostuksessa taas on Suomen teollisuuden merkittävin hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaali. Tämän lisäksi metallien jalostus profiloituu resurssien intensiivisenä käyttäjänä ja kierrätysmateriaalien hyödyntäjänä. Ala on muutoksessa, mistä siirtymä fossiilivapaaseen teräksen jalostukseen viestii. Lisäksi metallien jalostuksessa tehdään investointeja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi uusiutuvilla raaka-aineilla sekä kierrätetyn raaka-aineen käytön lisäämiseksi (MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Metsäteollisuus

Metsäteollisuuden tuotteet vastaavat viidennestä Suomen tavaraviennistä, ja ala on riippuvainen kansainvälisistä markkinoista. Nykyisin suuri osa metsistä korjatusta puusta päätyy energiaksi sekä lyhytikäisiksi puutuotteiksi. Kiertotalous on kuitenkin jo nykyisellään keskeinen osa metsäteollisuuden arvoketjuja, minkä lisäksi uusia kiertotaloustoimia kohdistuu erityisesti raaka-aine- ja sivutuotevirtojen ohjaamiseen korkeamman arvonlisän tuotteiden valmistukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tekstiilit ja perinteisiä muoveja korvaavat raaka-aineet. Jalostusarvoa lisäämällä voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa ilman, että hakkuita lisätään (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu(siirryt toiseen palveluun), MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Huomioiden alan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja hiilinieluihin on keskeistä, että puun käyttötapoja muutetaan kestävämmiksi ja nykyistä pitkäikäisempien ja kierrätettävämpien puutuotteiden suuntaan neitseellisen puun käytön vähentämiseksi.

Kemianteollisuus

Myös kemianteollisuudella on muiden toimialojen tavoin vaikutuksia ympäristöönsä. Alalla kiertotalous on onnistuttu sisällyttämään osaksi arvoketjuja, minkä lisäksi kemianteollisuudessa on käynnissä merkittävä teknologiamurros fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi muun muassa biopohjaisilla sekä päästöttömään energiaan perustuvilla synteettisillä tuotteilla. Muutoksen mittaluokan voi rinnastaa yllä kuvattuun kaivosteollisuuden murrokseen (MaViSkene-raportti(siirryt toiseen palveluun)).

Tekstiiliteollisuus

Tutkimusten(siirryt toiseen palveluun) mukaan tekstiilien kysynnän vähentämisen ja elinkaarien pidentämisen lisäksi uudenlaisten ja kierrätettyjen tekstiilikuitujen hyödyntäminen voi avata uusia mahdollisuuksia, kuten MaViSkene-hankkeen(siirryt toiseen palveluun) skenaariotyöstä selviää. Nykyisellään tekstiileistä kierrätetään vain noin 13 prosenttia, ja vain 1 prosentti on suljetun kierron kierrätystä, jossa vaate kierrätetään vaatteeksi. Myös tekstiiliteollisuuden ilmastopäästöjen on arvioitu olevan suuremmat kuin laiva- ja lentoliikenteen, joten tekstiilien entistä tehokkaampi käyttö ja kierrätys on keskeistä myös erilaisten ympäristövaikutusten hillitsemiseksi, kuten Circwaste-hankkeessa(siirryt toiseen palveluun) on selvittetty.

Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuus on keskeisessä roolissa kiertotaloussiirtymän edistämisessä materiaalien tehokkaamman käytön osalta. Alalle on laadittu oma kiertotalousohjelma(siirryt toiseen palveluun) vuonna 2021, ja sitä voi pitää yhtenä suomalaisen teollisuuden kiertotalousajattelun edelläkävijänä.

Myös erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan merkittävässä roolissa kiertotalouden edistämisessä. Ne mahdollistavat elinkaariajattelun integroinnin materiaali-, tuote- ja järjestelmäsuunnitteluun, mikä voi johtaa raaka-aineiden ja tuotteiden parempaan jäljitettävyyteen sekä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen ja kierrätettävyyteen. Teknologiateollisuus on keskeisessä roolissa tällaisten digitaalisten ratkaisujen tarjoajana.

Kiertotalouteen perustuva teollisuus kiertotalouden skenaariotyössä

”Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene)(siirryt toiseen palveluun)” -tutkimustyö oli osa yhteistyöprosessia, jossa laadittiin tietopohjaa kiertotalouden green dealia varten. Tutkijat laativat luonnonvarojen käytön skenaarioita viidelle yhteistyössä tunnistetulle keskeiselle muutosalueelle. Skenaariotyön pääviestejä on koottu Kiertotalouden skenaariot -sivulle.

Kiertotalouteen perustuva teollisuus -skenaariotyöhön sisällytettiin toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi kaivosteollisuuden, metallien jalostuksen sekä metsä-, kemian-, tekstiili- ja laajemmin teknologiateollisuuden toimialoille seuraavasti:

  • Kaivosteollisuuden mallinnettuihin toimenpiteisiin lukeutuvat sivukiven käyttö maa- ja vesirakentamisessa kaivosalueiden ulkopuolella, rikastushiekan hyödyntäminen betonin raaka-aineena rakennustuoteteollisuudessa sekä työkoneiden sähköistäminen.
  • Metallien jalostuksen mallinnettuihin toimenpiteisiin kuuluvat kivihiilen/koksin raaka-aineiden korvaaminen pelkistyksessä, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sekä kierrätysmetallien ja sivuvirtojen hyödyntäminen.
  • Metsäteollisuuden toimenpiteet kattavat materiaalitehokkuuden parantamisen ja sivuvirtojen hyödyntämisen tuotteiden valmistuksessa.
  • Kemianteollisuuden mallinnetut toimenpiteet sisältävät fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen biopohjaisilla ratkaisuilla, muovien kierrätyksen sekä puhtaan vedyn käytön.
  • Tekstiiliteollisuuden toimenpiteet kohdistuvat metsäteollisuuden tarjoaman tekstiili- ja kierrätyskuidun jalostamiseen.
  • Teknologiateollisuuden toimenpiteisiin lukeutuu materiaalitehokkuuden parantaminen.

Tarkempaa tietoa kiertotalouteen perustuvan teollisuuden skenaarioista löytyy hankkeen loppuraportista(siirryt toiseen palveluun).

Kiertotalouteen perustuva teollisuus kiertotalouden green dealissa

Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia Kiertotalouteen perustuva teollisuus -muutosalueella. Lisätietoja sitoumusprosessista on saatavilla KiSun Kiertotalouden green dealin tukea käsittelevällä sivulla sekä ympäristöministeriön verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun). Yksityiskohtaiset ohjeet Kiertotalouden green dealiin, kuten muutosalueiden edistymistä seuraavat mittarit ja keskeiset toimijat, löytyvät Kiertotalouden green dealin pelisäännöt(siirryt toiseen palveluun) -julkaisusta.

Tässä osiossa esitellään Kiertotalouteen perustuva teollisuus -muutosalueen visio, suuntaviitat, toimenpidealueet ja toimenpiteitä.

Muutosalueen yhteinen visio 2035

Kiertotalouden liiketoimintamallit ovat ensisijaisia toimintamalleja uudistuneessa teollisuudessa ja tuotantoprosesseissa. Kiertotalousajattelu on integroitu laajasti teollisuuden eri arvoverkkoihin, markkinoihin ja materiaalivirtoihin. Liiketoiminnan keskipisteessä ovat etenkin kestävän tuotesuunnittelun periaatteet, resurssitehokkuutta ja -tuottavuutta lisäävät ratkaisut sekä palvelu- ja datapohjaiset liiketoimintamallit, tuotteiden uudelleenkäyttö ja -valmistus ja tehdaskunnostukset sekä kierrätysraaka-aineiden ja sivuvirtojen käyttö valmistuksessa.

Tuotteita ja niiden valmistusprosesseja suunnitellaan kiertotalousperiaatteet huomioiden ja korkeampaan taloudelliseen lisäarvoon pyrkien. Laatu ja huollettavuus ovat merkittäviä tekijöitä tuotteen eliniän pidentämisessä ja tuote palveluna -konseptin mahdollistajana. Yritykset tunnistavat näihin liittyviä uusia mahdollisuuksia aktiivisesti ja kehittävät ratkaisuja ekosysteemeissä yhdessä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Kiertotalousratkaisut ovat suomalaisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun perusta, ja ne lisäävät yhteiskunnan resilienssiä ja omavaraisuutta niin kansallisesti kuin EU:ssa.

Muutosalueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Resurssituottavuus eli saatu arvonlisäys suhteessa kotimaisessa tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden määrään on kaksinkertaistunut vuoteen 2015 verrattuna.
  • Kotimaisen tuotannon kiertotalousaste eli kierrätetyn materiaalin osuus suhteessa kaikkeen kotimaisessa tuotannossa käytettyyn materiaaliin on kaksinkertaistunut vuoteen 2015 verrattuna.

Suuntaviitat ovat arvioita siitä, mihin suuntaan eri muutosalueilla kiertotalouden ja luonnonvarojen kulutuksen tulisi kehittyä, jotta saavutamme Kiertotalousohjelman tavoitteet. Suuntaviitat eivät sido sitoutuvia organisaatioita tai ministeriöitä.

Muutosalueen toimenpidealueet ja toimenpiteet

Kiertotalouteen perustuva teollisuus -muutosalue jakautuu kolmeen eri toimenpidealueeseen, joille on asetettu vielä suuntaviitat sekä toimenpiteitä.

Toimenpidealue 1. Kestävä tuotesuunnittelu ja liiketoimintamallit strategioiden ytimessä

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Kaikki tuotantoyritykset ovat omaksuneet kiertotalouden osaksi liiketoimintastrategiaansa.
  • Tuotteiden ja niiden valmistusprosessien suunnittelussa on huomioitu kiertotalousperiaatteet.
  • Kiertotaloutta tukevan liiketoiminnan osuus on kasvanut merkittävästi suomalaisissa tuotantoyrityksissä.

Sitoumukseen sisällytettäviä toimenpiteitä

  • Sisällytetään osaksi kestävyysraportointia (CSDR) suunnitelmat ja toimenpiteet, jotka auttavat sopeuttamaan strategiaa ja liiketoimintamallia kiertotalouden periaatteiden mukaisiksi, vähentämään luonnonvarojen absoluuttista käyttöä sekä muuttamaan liiketoimintamallit 1,5 asteen ilmastotavoitetta tukeviksi.
  • Valtavirtaistetaan kiertotalouden periaatteet tuotekehityksen kaikkiin vaiheisiin ja koko arvoketjuun kestävän tuotesuunnittelun periaatteilla, ennakoinnilla ja elinkaariarvioinnilla.
  • Lisätään tuotteiden, osien, komponenttien ja materiaalien uudelleenkäyttöä merkittävästi. Kasvatetaan muun muassa uudelleenvalmistukseen ja tehdaskunnostuksiin liittyvää osaamista ja liiketoimintaa.
  • Otetaan käyttöön uusia palvelu- ja datapohjaisia liiketoimintamalleja ja edistetään resurssien jakamista yhdessä arvoverkon keskeisten toimijoiden kanssa. Näin mahdollistetaan muun muassa tuote palveluna -ratkaisuja, tuotteiden ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa, kierrätysraaka-aineiden välityspalveluita sekä prosessimuutosten mallintamista.
  • Julkisissa hankinnoissa painotetaan tuotteiden pitkäikäisyyttä, huollettavuutta ja kierrätettävyyttä sekä tuote palveluna -ratkaisuja. Kannustetaan kilpailutuksissa ja markkinavuoropuhelulla yrityksiä kehittämään innovatiivisia ratkaisuja, kuten uusia materiaaleja tai resurssitehokkaita teknologioita.

Toimenpidealue 2. Kiertotalous uudistaa tuotantoprosesseja ja hyötyy sähköistyksestä

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035 

  • Primääristen fossiilisten raaka-aineiden käyttö teollisuudessa on vähentynyt 90 % vuoteen 2015 verrattuna (mukaan lukien raaka-aineena, reagenssina ja prosessien energianlähteenä).
  • Teollisuustuotannon energiatehokkuus on parantunut 50 % vuoteen 2015 verrattuna.

Sitoumukseen sisällytettäviä toimenpiteitä

  • Korvataan fossiiliset raaka-aineet tuotannon raaka-aineena, reagenssina ja energiana. Esimerkiksi koksi/kivihiili teräksentuotannon pelkistimenä korvataan vedyllä ja biopohjaisilla ratkaisuilla sekä puhtaalla energialla.
  • Lisätään tuotantoprosessien raaka-ainevirtojen suljettuja kiertoja ja/tai ohjataan sivujakeet materiaalina hyödyntämiseen.
  • Lisätään tuotantoprosessien energiatehokkuutta merkittävästi ja sähköistetään ne. Lisätään myös muun muassa hukkalämmön talteenottoa ja hyödyntämistä sekä energiansäästöä.
  • Parannetaan teollisen kiertotalouden ja symbioosien mahdollisuuksia alueellisilla toiminta- ja liiketoimintamalleilla. Tätä voidaan tehdä muun muassa asettamalla orkestraattoreita teollisuusalueille; kiertotalousratkaisujen kehittämiseen kannustavilla tonttivuokraeduilla ja tiiviillä vuoropuhelulla kunnan kanssa; huomioimalla symbioosien edellytykset kuntatekniikassa ja kaavoituksessa; sekä lisäämällä ymmärrystä alueellisista materiaalivirroista ja hyödyntämispotentiaalista.
  • Vauhditetaan työkoneiden sähköistämistä merkittävästi.

Toimenpidealue 3. Lisätään sivuvirtojen, kierrätysmateriaalien ja bioraaka-aineiden arvoa tuotannossa

Toimenpidealueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Prosessit ovat suljettuja tai sivujakeille on suunniteltu tehokas käyttö.
  • Teollisuuden sivu- ja jätevirtojen hyödyntäminen materiaalina on kasvanut merkittävästi.

Sitoumukseen sisällytettäviä toimenpiteitä

  • Lisätään kierrätysraaka-aineiden (erityisesti teräs, akkumetallit, muovit, tekstiilit, ravinteet) käyttöä valmistuksessa.
  • Minimoidaan jätteiden synty kiertotaloutta tukevalla prosessi- ja tuotesuunnittelulla (esimerkiksi jätteetön kaivos). Lisätään teollisuusprosessien arvoaineiden ja sivuaineiden talteenottoa huomattavasti.
  • Lisätään kaivostoiminnan sivukivien ja rikastushiekkojen kestävää käyttöä kaivosalueiden ja niiden ulkopuolisessa maa- ja vesirakentamisessa.
  • Lisätään kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämistä muiden tuotteiden raaka-aineena. Lisätään muun muassa rikastushiekan käyttöä rakennustuotteiden raaka-aineena.
  • Korvataan fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla ratkaisuilla (esimerkiksi mäntyöljy). Lisätään tuotteiden jalostamista metsäteollisuuden sivuvirroista (erityisesti puun kuori, ligniini ja hemiselluloosa).
  • Lisätään hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU) materiaali- ja energiatehokkaasti. Otetaan käyttöön pitkäaikaisia tuotteita, kuten rakennustuotteita, joihin talteenotettua hiiltä voidaan sitoa.

Materiaalit 

Jos materiaalipankista puuttuu relevantteja työkaluja, raportteja tai muita kiinnostavia nostoja, olethan yhteydessä Kiertotalous-Suomeen. Täydennämme listausta mielellämme!

Keskeisimmät raportit

Artikkeleita

Työkalut

Kisun Kiertotalouden työkalut ja materiaalit -aineistopankkiin on koottu kiertotalouden parhaimpia työkaluja, toimintamalleja ja koulutusmateriaaleja. Voit hakea aineistoja hakusanoilla tai käyttää suodattimia. Alla listattuna muutama lisäinen työkalu:

Lisätietoa

Paula Eskola

Johtava asiantuntija, Motiva Oy

09 6122 5031

paula.eskola@motiva.fi

Kimmo Heponiemi

Asiantuntija, Motiva Oy

045 134 2001

kimmo.heponiemi@motiva.fi