Siirry sisältöön

Kuluttajalla ja tämän valinnoilla on tärkeä asema kiertotaloudessa. Kuluttajan asema ei kuitenkaan ole aina helppo: kuluttajalle voi olla epäselvää mitä tuotteilta on sopivaa odottaa ja miten toimia tilanteissa, joissa tuotteessa on virhe tai se hajoaa nopeasti normaalikäytössä.

Kiertotalouden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että kerran ostetut tuotteet pysyisivät mahdollisimman pitkään käytössä eikä niiden elinkaari katkeaisi ennenaikaisesti.

Kuluttajansuoja ja virhevastuu

Kuluttajansuojasta ja virhevastuusta säännellään EU:n tasolla direktiivissä (EU) 2019/771(siirryt toiseen palveluun). Direktiivi asettaa tuotteiden virhevastuulle kahden vuoden vähimmäisajan. Kuluttaja voi direktiivin mukaan vaatia korvausta, jos:

  • tuote ei ole tuotekuvauksen mukainen
  • tuote ei vastaa ominaisuuksiltaan asiakkaalle esiteltyä tai mainostettua tuotetta
  • tuote ei sovellu siihen tarkoitukseen, johon vastaavanlaisia tuotteita yleensä käytetään tai johon asiakas on sen hankkinut (jos myyjä on hyväksynyt asiakkaan tuotteelle asettamat vaatimukset)
  • tuote ei laadultaan ja ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin vastaavanlaiset tuotteet yleensä
  • myyjä tai asiakas on asentanut tuotteen virheellisesti puutteellisen tai virheellisen asennusohjeen vuoksi.

Jos myyjä kuitenkin on ilmoittanut asiakkaalle, että tuotteen laatu ei kaikilta osin vastaa tavanomaisia odotuksia, asiakas ei voi vaatia hyvitystä kyseisen virheen tai puutteen osalta.

Kuitenkin jos tuotteessa on virhe, asiakas voi vaatia, että myyjä veloituksetta (ml. postitus-, käsittely- ja materiaalikuluja):

  • korjaa tuotteen
  • vaihtaa tuotteen
  • alentaa tuotteen hintaa
  • peruuttaa sopimuksen ja palauttaa maksetun hinnan kokonaisuudessaan.

Suomessa kuluttajansuojasta ja virhevastuusta säädetään kuluttajansuojalaissa (38/1978(siirryt toiseen palveluun)). Suomessa myyjän virhevastuulle ei säädetä tarkkaa aikarajaa, mutta luonnollisesti noudatetaan EU-sääntelyn kahden vuoden minimiaikaa. Virhevastuun pituus harkitaan kuitenkin tapauskohtaisesti perustuen tuotteen ominaisuuksiin. Esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan mukaan matkapuhelimien osalta aikaraja on kolmesta neljään vuotta ja televisioiden osalta neljä vuotta.

Takuu

Virhevastuun lisäksi tuotteen myyjä voi tarjota kuluttajalle erilliseen takuun. Takuusta voidaan veloittaa erikseen. Takuu ei vaikuta millään tavalla kuluttajalle joka tapauksessa kuuluvaan oikeuteen vedota myyjän virhevastuuseen edellä mainituin perustein. Takuunantaja vastaa takuuaikana ilmenevistä vioista ja muista takuussa määritellyistä asioista. Takuu annetaan tuotteelle ja se pysyy voimassa, vaikka tuote vaihtaisi omistajaa. Takuunantajan pitää hyvittää virhe edellä mainittuja periaatteita noudattaen (korjaus, vaihto, hinnanalennus, kaupan purkaminen), jos takuu ei sisällä ostajalle lakia edullisempaa hyvityskeinoa.

Takuuajan päättyminen ei merkitse sitä, että yrityksen virhevastuu samalla päättyisi. Jos takuuta ei ole tai se on kulunut umpeen, myyjä voi silti joutua virhevastuuseen, eikä tätä vastuuta voi rajoittaa takuun ehdoilla.

Jos takuuta sovelletaan, takuunantajan tulee hyvittää virhe kuluttajansuojalaissa määriteltyjä periaatteita noudattaen (korjaus, vaihto, hinnanalennus, kaupan purkaminen), elleivät takuun ehdot sisällä ostajalle edullisempaa hyvityskeinoa. Tämä tehdään ensisijaisesti kuluttajan valinnan mukaan korjaamalla tai vaihtamalla tuote kohtuullisessa ajassa niin, ettei siitä aiheudu kuluttajalle kustannuksia tai olennaista haittaa.

Vapautuakseen vastuusta takuunantajan on osoitettava, että vian on aiheuttanut asiakkaan huolimattomuus, tapaturma (esim. ukkosvahinko), käyttö- tai hoito-ohjeiden laiminlyönti tai tuotteen vääränlainen käsittely.

Lisätietoja

Topi Turunen

Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus