Kierrätyksen lisääminen -ratkaisuralli

Kiertotalous-Suomi ja ympäristöministeriö järjestivät alkuvuonna 2024 joukon tapahtumia, jossa etsittiin ratkaisuja yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätysasteen nostoon sekä uudelleenkäytön lisäämiseen ja jätteen määrän vähentämiseen. Tavoitteena oli myös viestiä ja käydä laajaa vuoropuhelua jätealan sidosryhmien kanssa korkeampien kierrätystavoitteiden saavuttamisesta. Kiertotalous-Suomen ratkaisurallina järjestetty kokonaisuus koostui useasta tilaisuudesta sekä niiden välissä toteutusta laajasta sidosryhmäkyselystä. 

Suomelle EU:n varhaisvaroitus

Suomen yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätysaste on vaarassa jäädä alle EU:n asettaman tavoitetason. Tämä on vienyt Suomen EU:n varhaisvaroitusmenettelyyn.
Varhaisvaroitusraportin mukaan Suomessa tulee ottaa käyttöön laaja-alaisesti erilaisia keinoja kierrätyksen lisäämiseksi. Myös uudelleenkäyttöä ja uudelleenkäytön valmistelua tulee vahvistaa.

Näillä keinoilla yhdyskuntajätteen ja muovikierrätysjätteen kierrätys kasvuun

Uusi jätelainsäädäntö tukee uudelleenkäytön ja kierrätyksen keinojen käyttöönottoa, mutta lainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa tulee tehostaa.

Tässä ovat oleellisimmat Näin Suomi saavuttaa kierrätystavoitteet -ratkaisurallin havainnot ja keinot lyhyesti:

• Kulutustottumusten muuttamiseksi ja uudelleenkäytön vahvistamiseksi tarvitaan tietoa ja osaamista, mutta myös uusia vahvoja ohjauskeinoja, kuten verohelpotuksia tai täsmällisempiä säädöksiä.
• Sekä asumisen että hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätteiden lajittelun nostaminen uudelle tasolle vaatii toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista.
• Lainsäädännön lisäksi tarvitaan muita ohjauskeinoja, kuten lajitteluun kannustavia jätemaksuja tai vahvaa neuvontaa.
• Jäteseurannan kehittäminen myös alueellisesti ja tarkempien kierrätystavoitteiden asettaminen kirittävät kierrätystä. Kunnianhimoisia erilliskeräyksen ja lajittelutehokkuuden vahvistamisen keinoja tulee pilotoida ja ottaa laajemmin käyttöön.
• Jätehuollossa ja jäteraportoinnissa tulee hyödyntää digitalisaatiota ja uutta teknologiaa.
• Muovipakkausjätteiden syntypaikkalajittelun lisäämiseksi tarvitaan vahvaa viestintää.
• Hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätteiden kierrätys tarvitsee vahvempia kannusteita. Energiajätteen erilliskeräystä ei tulisi sallia. Kun kaikki on tehty syntypaikkalajittelun vahvistamiseksi, tulee selvittää mahdollisuuksia lajitella sekajäte laitosmaisesti jäljellä olevan muovin ja metallin ohjaamiseksi kierrätykseen.

Kiertotalous-Suomen ratkaisurallin tilaisuudet ja kysely

Kiertotalous-Suomen järjestämä Kierrätyksen lisäämisen -ratkaisuralli koostui kolmesta tilaisuudesta ja kyselystä.

23.1.2024
Mitä pitäisi tehdä, että Suomi pääsee kierrätystavoitteisiin?

Ratkaisurallin ensimmäisessä tilaisuudessa 23.2.2024 taustoitettiin kierrätyksen lähtötilannetta muun muassa esittelemällä EU:n varhaisvaroitusjärjestelmän viestiä Suomelle, ympäristöministeriön näkemyksiä suosituksiin sekä mahdollisuuksia oppia muiden jäsenmaiden hyvistä käytännöistä. Lisäksi keskusteltiin jätetilastojen ja jätetiedon laadun parantamisesta yhtenä keinona ymmärtää paremmin kierrätystoimien kohdentamista. Hybriditilaisuuteen osallistui 240 henkilöä.  

Tapahtuman diasetti koostuu tilaisuuden esityksistä, joiden jakamiseen on saatu lupa. 

31.1.2024
Asiantuntijatyöpaja: Tehtävälista Suomelle kierrätysasteen nostamiseksi EU-tasolle

Osana kokonaisuutta Kiertotalous-Suomi järjesti 31.1.2024 pienimuotoisen asiantuntijatyöpajan, jossa ideoitiin tehtävälistaa Suomelle kierrätysasteen nostamiseksi. Tilaisuudessa kuultiin lyhyitä tietoiskuja tehokkaiksi ja kiinnostaviksi havaituista keinoista, esimerkiksi asukasaktiivimallista, jätteiden monilokerokeräyksestä, Jätebingo-konseptista ja kaupan alan sekä toimistokiinteistöjen lajittelun parantamisesta. Tietoiskut herättivät keskustelua ja toimivat pohjatietona työpajatyöskentelylle. Tämän jälkeen pienryhmissä pohdittiin ideoita varhaisraportin teemojen mukaisesti.

Työpajan teemat käsittelivät:

• Uudelleenkäytön ja sen valmistelun lisäämistä.
• Valtakunnallisten tavoitteiden tarkempaa kohdentamista.
• Erilliskeräyksen laajentamista, lajittelutehokkuuden parantamista, neuvontaa ja maksujärjestelmien tehostamista.
• Jätehuoltoinfran ja -palveluiden kehittämistä sekä jätteenpolton hillintää.

Työpajatyöskentelyssä kerätyt ideat täydensivät sidosryhmäkyselyssä koottuja uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämisen keinoja.

Mitä pitäisi tehdä, että Suomi pääsee kierrätystavoitteisiin? -kysely

Helmikuussa 2024 avoinna olleessa kyselyssä kerättiin ideoita ja keinoja Suomen yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi sekä uudelleenkäytön vahvistamiseksi. Kyselyssä etsittiin keinoja, jotka olisivat Suomessa täysin uusia, mutta joiden käytöstä voisi olla tietoa muista maista. Lisäksi kiinnostus kohdistui keinoihin, joiden laaja käyttöönotto ja skaalaaminen olisi tuloksellista tai joita voisi soveltaa uudella tavalla ja kehittää kunnianhimoisemmiksi. Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman konkreettisia keinoja sekä tietoa kokemuksista, esimerkeistä ja lisätiedon lähteistä.

Kyselyyn saatiin kaikkiaan 86 vastausta. Vastaajat edustivat laajasti erilaisia organisaatioita ja toimijoita. Vastaajien toiminta-alueet kattoivat myös kaikki Suomen maakunnat. Vastauksia kirjattiin eniten kotitalousjätteiden kierrätyksen keinoihin (76 vastausta), uudelleenkäytön ja uudelleenkäytön valmistelun (53 vastausta) ja hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätteiden kierrätyksen keinoihin (38 vastausta) liittyen.

Aiempien tilaisuuksien sekä kyselyn tuloksia yhdistellen laadittiin kooste keinoista, jotka tunnistettiin Suomen kierrätyssaavutusten kirittämisen kannalta kiinnostavimmiksi. Näitä tuloksia esiteltiin kierrätyksen lisäämisen Ratkaisurallien viimeisessä tilaisuudessa.

8.3.2024
Näin Suomi harppaa kierrätystavoitteisiin – yhteinen polku kohti EU-tavoitteita

Näin Suomi harppaa kierrätystavoitteisiin -tilaisuuteen 8.3.2024 osallistui 209 kierrätyksestä kiinnostunutta. Tilaisuuden alussa esiteltiin vastajulkaistua yhdyskuntajätetilastoa. Lisäksi kuultiin inspiraatiopuheenvuoroja sekä esiteltiin kierrätyksen lisäämisen keinokokoelma. Eri teemojen alla esiteltiin 8–12 vaikuttaviksi ja/tai toteutuskelpoisiksi arvioitua keinoa. Näistä keinoista laaja yleisö sai äänestää Mentimeterin avulla. Kärkeen nostettujen keinojen lisäksi esiteltiin iso joukko muita kiinnostavia keinoja jokaisen teeman alla. Keinot kohdistuivat eri tasoille ja toimijaryhmille.

Tämän tapahtuman diasetti koostuu tilaisuuden esityksistä, joiden jakoon on saatu lupa. 

Kolmannessa tilaisuudessa kuultiin myös inspiraatiopuheenvuoroja sekä esiteltiin kierrätyksen lisäämisen keinokokoelma. Eri teemojen alla esiteltiin 8–12 vaikuttaviksi ja/tai toteutuskelpoisiksi arvioitua keinoa. Näistä keinoista laaja yleisö sai äänestää Mentimeterin avulla. Kärkeen nostettujen keinojen lisäksi esiteltiin iso joukko muita kiinnostavia keinoja jokaisen teeman alla. Keinot kohdistuivat eri tasoille ja toimijaryhmille.

Kierrätyksen lisäämisen keinokokoelma

Uudelleenkäytön ja sen valmistelun keinot -teeman alla olevista keinoista yleisö kannatti vahvimmin:

• Tiukempaa ja täsmällisempää lainsäädäntöä (esimerkiksi vaatimus käyttää uudelleenkäytettäviä tuotteita tapahtumissa ja/tai ruokapalveluissa) 
•  Alempaa arvonlisäveroa korjauspalveluille tai uudelleenkäytetyille tuotteille  
• Panttijärjestelmän laajentamista uudelleenkäyttöön  
•  Uudelleenkäytön neuvontaan vahvempaa panostusta  

Valtakunnallisten tavoitteiden tarkempi kohdentaminen sekä erilliskeräyksen laajentaminen -teeman alla kannatettiin:

• Eri vastuutahoille (kunnat, tuottajat, HPE-toimialat) jyvitettyjä yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita yhdistettynä palkitsemis- tai sanktiomenettelyn tavoitteisiin yltämisessä. Malli voi sisältää myös alue- tai kuntakohtaisen kotitalousjätemäärän ja kierrätysasteen seurannan, joka toteutetaan velvoittavana ja yhdenmukaisena menetelmänä koko maassa.
• Hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätemäärien ja erilliskeräyksen määrän raportointivelvollisuutta joko jätteen tuottajille tai jätekuljettajille niin, että tiedon keräämiskäytäntöjä yhtenäistetään.
• Erilliskeräyksen laajentamista siten, että kaikki muovijätteet (pakkausjätteet ja muut) kerätään samaan keräysastiaan.

Lajittelutehokkuuden parantaminen, neuvonta- ja maksujärjestelmien tehostaminen -teeman alla eniten ääniä saivat:

• Jätepiktogrammien laaja käyttö (asteittainen eteneminen) ja harmonisoidut lajitteluohjeet kaikille yhdyskuntajätteen tuottajille koko Suomeen.
• Enemmän panostusta asukkaiden jäteneuvontaan, selkeää opasmateriaalia jokaiseen kotiin, mainoksia, tietoiskuja ja kampanjoita. Neuvontaa myös yrityksille, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia.
• Asukkaille (sekä omakoti- että taloyhtiöasukkaille) käyttöön jäteportaali, jossa on tietoa jätekustannuksista ja jätemääristä ja oman toiminnan vaikutuksista sekä mobiilisovellukset asukkaille lajittelun tueksi.
• Lajitteluun kannustava jätemaksurakenne vahvemmin velvoittavaksi myös jäteyrityksille, silloin kun ne tarjoavat kokonaispalvelua.

Jätehuoltoinfran ja -palveluiden kehittämisessä sekä jätteenpolton hillinnässä yleisö kannatti:

• Velvoitetta käyttää tehokkaita keräysvälineitä ja -menetelmiä (monilokerokeräys, kimppakeräys, korttelikeräys, syväkeräys, sekajätteen punnitus, puhtaiden hyötyjätejakeiden yhteiskeräys ja mekaaninen lajittelu, uusien asuinalueiden putkikeräysjärjestelmät, älykkäät jätehuoltoratkaisut (mm. jäteastiakohtainen data, reittisuunnittelu, astian täyttymisasteen seuranta), kaasu- ja sähkökäyttöiset jäteautot.
• Vahvempaa panostusta jätekeräyspisteiden (asuin- ja toimipaikkakiinteistöt, jäteasemat, rinkikeräys) kuntoon, siisteyteen, sijaintiin ja ohjeistukseen.
• Sekajätteen ja energiajätteen laitosmaista lajittelua ennen polttoa ja muovin sekä metallin talteenottoa kierrätykseen.  

Ratkaisurallissa kerätyt keinolistat ja aineistot on luovutettu ympäristöministeriön käyttöön. Viimeisessä tilaisuudessa todettiin, että aineisto on monipuolinen, ja että sitä pyritään mahdollisuuksien mukaan analysoimaan tarkemmin myöhemmässä vaiheessa. Eniten ääniä saaneet keinot osoittavat, että sekä uudelleenkäytön että kierrätyksen edistäminen edellyttää laajaa keinovalikoimaa ja monenlaisten käytännön toimien samanaikaista käyttämistä yhteiskunnan eri tasoilla. Loppupuheenvuorossaan ympäristöministeriö toivoi, että jätealan toimijat poimisivat kerätyistä ideoista käyttöönsä soveltuvimpia jatkotyöstämistä ja pilotointia varten.

Lisätietoa