Siirry sisältöön

Kestävä kuntatyö -seminaarissa oli esillä kuntien hyviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kiertotalouden edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden parantamiseen, resurssiviisauteen, kestävään kehitykseen, vastuullisiin hankintoihin ja energiatehokkuuteen liittyen.

Kestävä kuntatyö -nimellä kulkevaa seminaaria on järjestetty hyvässä yhteistyössä nyt jo viidettä kertaa. Vuosittain keväisin pidettyä seminaaria valmistellaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Motivan, ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Energiaviraston kanssa.

Kuntaverkostoista on mukana Hinku-kunnat ja Canemure-hanke, Fisu-verkosto, SDG-verkosto, Keino-osaamisverkosto, Luontokunnat, PlastLIFE, Kunta-alan energiatehokkuussopimukset, FISS ja Kiertotalous-Suomi.

Tänä vuonna seminaari pidettiin valtioneuvoston Paja-auditoriossa Helsingin Mariankadulla sekä etäyhteyksin.

Kestävyyttä tarkasteltiin eri näkökulmista

Päivän aloitti erityisesti kuntapäättäjille suunnattu osio, jossa tuotiin esiin kestävyyteen liittyviä yleisiä näkökulmia. Valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Eeva Furman kertoi siitä, miksi kestävyysnäkökulmat ovat tärkeitä. Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttiä puolestaan toi osioon kuntanäkökulmaa kertomalla Joensuussa tehdyistä hyvistä esimerkeistä kestävyystyön saralla. Lisäksi Sakari Vermala Verte Oy:sta kertoi julkisen toimijan roolista markkinan mahdollistajana bio- ja kiertotaloudessa.

Tilaisuus jatkui katsauksella lainsäädännön uusimpiin tuuliin. Pia Kotro työ- ja elinkeinoministeriöstä piti katsauksen uusiin energiatehokkuusdirektiivin velvoitteisiin julkiselle sektorille ja Jarmo Muurman kertoi ympäristöministeriössä valmistelussa olevista, kuntiin vaikuttavista lainsäädäntömuutoksista.

Paneelikeskustelussa haettiin eri lähestymistapoja kolmelta eri tasolta kuntien kestävyystyöhön kuntapäättäjän, kaupunginjohtajan ja kuntatyöntekijän näkökulmista, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen Lohjalta, kaupunginjohtaja Jere Penttilä Joensuusta ja ympäristökoordinaattori Aino Kulonen Lahdesta esittivät näkemyksiään eri kestävyysteemoihin liittyviin seitsemään väittämään.

Kuntaverkostoissa kehitetty monipuolisia ratkaisuja

Lopuksi eri kuntaverkostot esittelivät kunnissa kehitettyjä hyviä ratkaisuja eri kestävyysteemoihin liittyen. Anna Sahiluoma Motivasta kertoi kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimista. Hinku-verkostoa edustaut Venla Riekkinen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli uusia laskentatyökaluja kuntien ilmastotyön tueksi. Luontokunnat -verkostoa edustanut Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta kertoi yhdeksästä luonnon monimuotoisuuteen kehitetystä ratkaisusta.

FISU-verkoston edustaja Tiia Merenheimo Motivasta esitteli yhdessä Kuopion kaupungin Tanja Pöyhösen kanssa tiedolla johtamisen vaikutuksia kunnan resurssiviisaustyössä. SDG-verkoston työstä puhui Noora Orvasto Turun kaupungista ja Sanna Mari Huikuri Tampereen kaupungista. He kertoivat kestävän kehityksen kytkemisestä kaupunkien konserniohjaukseen.

Kiertotaloudesta saatiin monia hyviä esimerkkejä, kun Okariina Rauta Motivasta esitteli Kiertotalous-Suomen kiertotalouden edistämisen työtä kunnissa ja kaupungeissa, Ilkka Hippinen Motivasta ja Kimmo Haapea MikseiMikkeli Oy:sta esittelivät teollisten symbioosien verkosto FISSiä ja Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta yhdessä Helsingin kaupungin Erik Nyroosin kanssa kertoivat toimista, joilla edistää muovien kiertotaloutta.

Suvi Salmela Motivasta esitteli vielä lisäksi työkaluja vastuullisiin ja vaikuttaviin hankintoihin eli KEINO-verkoston työtä.

Tutustu esityksiin Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen sivuilla