Kiertotalousbarometrit 2023: Kiertotalous on tuttua, mutta muutos vasta alussa
Kirjoittajat
Tiina Karppinen
tutkija
Suomen ympäristökeskus
Kati Pitkänen
erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus
Kiertotalouteen siirtymisellä on monenlaisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja ihmisten arkeen. Toisaalta systeeminen muutos edellyttää muutoksia yrityksissä ja kansalaisten arkipäiväisessä elämässä. Suomen ympäristökeskus(siirryt toiseen palveluun) kehitti barometrikyselyt yritysten ja kansalaisten kiertotalousasenteiden ja -toimien seurantaan.
Uutta tietoa kiertotalouden etenemisestä suomalaisten arjessa ja yritysten toiminnassa
Tähän saakka suomalaisten yritysten kiertotaloustyössä on tarkasteltu erityisesti kiertotalouteen profiloituneita edelläkävijöitä tai ympäristöliiketoimintaa tekeviä yrityksiä. Kiertotaloussiirtymän kannalta olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä, kuinka kiertotalous muuttaa aivan tavallisten, eri toimialoilla toimivien yritysten toimintaa.
- Ovatko tuotantoteollisuuden yritykset vähentäneet luonnonvarojen kulutusta, siirtyneet kierrätysraaka-aineiden käyttöön tai kenties alkaneet tuotteiden myynnin sijasta tarjota asiakkailleen räätälöityjä palveluja?
- Näkyykö kiertotaloussiirtymä kasvaneena kiinnostuksena huolto- tai korjauspalveluja kohtaan?
- Ovatko yritykset löytäneet säästöjä tilojen joustavalla käytöllä?
- Vahvistetaanko henkilöstön kiertotalousosaamista koulutuksilla tai arvioidaanko toiminnan ympäristövaikutuksia?
Kiertotalous näkyy yritysten arvoissa – lisää konkreettisia toimia tarvitaan.
Tulosten mukaan yrityksissä oli laajaa ymmärrystä kiertotaloudesta ja kiinnostusta kiertotalouden vahvistamiseen yrityksen toiminnassa. Kiertotaloudesta oli tullut tuttu termi: 91 % kyselyyn vastanneista yritysten edustajista kertoi kiertotalouden olevan heille vähintään jonkin verran tuttu termi. Vastaajien mukaan tuotteiden suunnittelu kiertotalouden periaatteiden mukaan, jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä tuotteiden käyttöiän pidentäminen olivat kiertotalouden kannalta merkittävimpiä seikkoja. Vastaajista yli puolet, 67 %, arvioi, että kiertotalous oli erittäin tai melko merkittävää edustamansa yrityksen arvoille.
Konkreettisia toimia yrityksissä kaivataan
Kiertotalouteen liittyvät konkreettiset toimenpiteet yrityksissä olivat harvinaisempia. Yleisintä vastausten mukaan oli jätteiden ja sivuvirtojen määrän vähentäminen (47 % vastaajista) ja uusiutuvan energian käyttö tai energiankulutuksen vähentäminen (37 % vastaajista). Yhdyskuntajätteitä lajiteltiin kuitenkin 83 % vastaajien edustamista yrityksistä. Vain pienellä osalla yrityksistä (12 %) liikevaihdosta vähintään puolet perustui kiertotalouteen. Kuitenkin suurin osa vastaajista aikoi lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta yrityksensä liiketoiminnassa seuraavan viiden vuoden aikana: 29 % aikoi lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta ja 35 % haluaisi lisätä, mutta ei vielä tiedä, miten se tapahtuisi.
Kiertotaloustiedolle on tarvetta
Vastaukset kertovat tiedon tarpeesta. Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet ovat usein esillä yleisellä tasolla, mutta kuinka kaikki tähän mennessä kertynyt tieto saataisiin erilaisten yritysten käyttöön? Kiertotalous Suomi ja muut alan verkostot voivat vastata näihin tietotarpeisiin.
Kiertotalouskeskusteluissa painottuvat materiaalivirrat, kuten raaka-aineen korvaaminen toisella tai teollisen tuotannon tehostaminen. On helpompaa nähdä, kuinka tuotantoteollisuus muuttuu, kun luonnonvarojen käyttöä vähennetään.
Kiertotaloussiirtymään tarvitaan kuitenkin mukaan kaikenlaiset yritykset. Parhaimmillaan se voi tarjota mahdollisuuksia aivan uudelle liiketoiminnalle.
Kaikki kiertotaloustoimet eivät ole kansalaisille yhtä tuttuja
Kiertotalouden edistäminen tarvitsee tuekseen tietoa myös siitä, miten halukkaita kuluttajat ja kansalaiset ovat toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
- Kiinnostavatko kansalaisia energia- ja materiaalitehokkaat, kierrätettävät, kestävät, korjattavat tai kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet?
- Haluavatko ja osaavatko kansalaiset pidentää tuotteiden elinikää korjaamalla ja korjauttamalla tai valita tuotteen sijaan palvelun?
- Ollaanko kuluttamisesta valmiita tinkimään tai suosimaan käytettyjä tuotteita uusien sijaan?
- Millaisia rooleja ja mahdollisuuksia kansalaisilla on osallistua kiertotalouteen ja edistää sen periaatteita omassa arjessaan?
- Millaisia ohjauskeinoja ja poliittisia toimia kansalaiset olisivat valmiita hyväksymään kiertotalouden edistämisessä?
Jätteiden lajittelu ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen huoltamalla ja korjaamalla ovat barometrin perusteella kansalaisten suosituimmat kiertotaloustoimet. Vastaajista 97 % kertoi lajitelleensa suurimman osan jätteistään kierrätystä varten kuluneen vuoden aikana. 80 % oli suojannut tavaroita kululumiselta ja rikkoutumiselta ja omisti tavarahoivaan liittyviä työkaluja. Kiertotalous näkyi myös kansalaisten ostokäyttäytymisessä. 80 % vastaajista oli valinnut ympäristömerkillä merkittyjä tuotteita ja yhtä moni kertoi ostaneensa tuotteen, joka oli valmistettu kierrätetystä materiaalista tai osista.
Uudelleenkäyttö jakoi vastaajia enemmän. 52 % vastaajista oli vähintään joskus viimeisen vuoden aikaan hankkinut käytettyjä tuotteita uusien sijaan. Toisaalta 43 % vastaajista kertoi mieluummin haluavansa ostaa tavarat mieluummin uutena. Myös tavaroiden yhteiskäyttö koettiin haastavana. Vaikka 39 % vastaajista oli vähintään joskus lainannut tavaroita ystäviltä, tuttavilta tai sukulaisilta, 71 % kertoi haluavansa mieluiten itse omistaa käyttämänsä tavarat.
Kiertotalouden maksullisia palveluita oli niin ikään käyttänyt vain suhteellisen harva. Esimerkiksi tavaroiden korjaaminen ja huoltaminen oli kaikissa tuoteryhmissä yleisempää kuin korjaus- ja huoltopalveluiden käyttö. Ainoa poikkeus tähän olivat moottoriajoneuvojen korjauspalvelut, joita viimeisen vuoden aikana oli käyttänyt joskus vähintään yli puolet vastaajista. 15 % vastaajista kertoi vuokranneensa tavaroita tai työkaluja vuokraamosta ja 6 %:lla oli kokemusta auton tai yhteiskäyttöauton vuokraamisesta.
Kiertotalouden strategioissa ja politiikkatoimissa kansalaisia halutaan ohjata tekemään kestävämpiä kulutusvalintoja ja lajittelemaan syntyvät jätteet materiaalikierrätykseen. Kiertotalous näkyykin kansalaisten toimissa erityisesti jätteiden lajittelussa ja ympäristöystävällisissä ostovalinnoissa, kun vastaavasti uudenlaista suhdetta omistamiseen vaativat yhteiskäyttö ja jakamistalous koetaan haasteellisempana. Kansalaisia ei kannattaisi pitää vain passiivisina tuotteiden ja palveluiden ostajina ja käyttäjinä.
Barometrin tulokset kertovat, että kansalaiset ovat aktiivisina kiertotaloustoimijoita, joilla on merkittävä rooli materiaalien pitämisessä kierrossa ja niiden arvon säilyttämisessä.
Kansalaiset muun muassa korjaavat, huoltavat, tuunaavat, myyvät tai toimittavat uudelleenkäyttöön, varastoivat ja antavat lainaan tavaroita, kompostoivat biojätteitä jne. Nämä monien arjessa tutut askareet ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle kiertotalouspuheessa.
Tietoa muutoksen tueksi
Ensimmäisten barometrien tulokset osoittavat, että kiertotaloudesta on tullut laajasti tunnettu termi, mutta käytännön tasolla kiertotalousteot painottuvat jätteiden lajitteluun niin kansalaisten kuin yritystenkin arkipäivässä. Muista kiertotalouteen liittyvistä toimista vähiten tunnettuja olivat jakamistalouden mahdollisuudet. Vaikka kaikki kiertotaloustoimet eivät ole yrityksille ja kansalaisille yhtä tuttuja, barometrit kertovat, että kiinnostusta kiertotalouteen löytyy ruohonjuuritasolla ja arjessa. Monet kiertotalouden päämäärät resonoivat suomalaisille tuttujen arkisten käytäntöjen ja tärkeiden arvojen kanssa.
Miksi tämä kiinnostus ei näy ja miten se saataisiin näkymään valtakunnallisissa materiaalivirroissa ja kierrätysasteissa?
Näihin kysymyksiin barometrit eivät suoraan anna vastauksia, mutta tulevaisuudessa barometreja toistamalla voimme seurata, millaisia muutoksia kansalaisten arjessa ja yritysten toiminnassa tapahtuu – muuttuvatko kestämättömät asenteet ja toimet kestävämmiksi ja toisaalta osaammeko tunnistaa ja tukea olemassa olevia kestäviä käytäntöjä ja arvomaailmaa?
Kiertotalousbarometrit 2023: Kiertotalous suomalaisten arjessa ja yritysten toiminnassa -kyselyjen toteutus
Kiertotalouden barometrit toteutettiin kahtena laajana, kansallisena kyselytutkimuksena kevättalvella 2023. Tavoitteena oli laatia säännöllisesti toistettavat kyselyt, joilla voidaan seurata kiertotalouden edistymistä ja vaikutuksia sekä suomalaisten arjessa että yritysten toiminnassa. Yritysbarometri lähetettiin yhteensä 6 431 yritykselle, joista saatiin 511 vastausta. Kansalaisbarometri lähetettiin 5 000 satunnaisotannalla valitulle henkilölle ja kyselyyn saatiin 975 vastausta.
Kiertotalouden barometrit toteutettiin osana valtakunnallisen kiertotalouden strategisen ohjelman seurantaa Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Circwaste – Kohti kiertotaloutta (EU LIFE IP)(siirryt toiseen palveluun) -hankkeessa yhteistyössä ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Sitran ja Tilastokeskuksen kanssa.
Lisätietoa
