Energiakatselmus edistää kiertotaloutta

Kiertotalous on noussut keskeiseksi teemaksi kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa, koska se vähentää energian ja luonnonvarojen kulutusta. Energiatehokkaat prosessit ovat osa kiertotaloutta. Sekä energiatehokkuus että kiertotalous pyrkivät resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja hukan minimointiin, mikä parantaa yritysten kilpailukykyä ja samalla yritykset pienentävät hiilijalanjälkeään. 

Motiva-mallin mukaisissa tuetuissa energiakatselmuksissa(siirryt toiseen palveluun) selvitetään teollisuus- tai kiinteistökohteen energian ja veden käytön nykytila. Tuloksena saadaan energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia takaisinmaksuaikoineen. Energiakatselmukseen kirjataan myös muut havainnot ja ehdotukset. Kiinnostuksesta kiertotalouden mukaisten ratkaisujen edistämiseen kannattaa kertoa energiakatselmoijalle, jotta hän osaa paremmin huomioida ne toimenpide-ehdotuksia laatiessaan. 

PK-yritysten ja kuntien vapaaehtoisiin energiakatselmuksiin on saatavissa energiatukea jopa 50 prosenttia Business Finlandilta.

Katselmuksen kustannukset saadaan usein katettua jo toteuttamalla katselmuksessa löytyneitä toimintatapamuutoksia, jotka eivät yleensä vaadi investointeja. 

Täsmäkatselmuksessa keskitytään jonkin osa-alueen energiatehokkuuteen 

Täsmäkatselmus (siirryt toiseen palveluun)on muita Motiva-mallin mukaisia energiakatselmuksia kevyempi raportointivaatimuksiltaan, eikä se sisällä pakollisia mittauksia. Siinä keskitytään osakokonaisuuteen tai jo aiemmin tunnistettuun energiansäästöpotentiaaliin. Myös täsmäkatselmukseen on saatavissa energiatukea Business Finlandilta.

Täsmäkatselmusta voi soveltaa energiansäästömahdollisuuksien etsimiseen, energiatehokkuutta parantavien toimien löytämiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämisen tai muuten kohteen energiankäytön muuttamiseen vähähiilisemmäksi. Näiden yhteydessä voidaan selvittää myös esimerkiksi sivuvirtojen hyödyntämistä. 

Artikkeli: Sepa Oy: Täsmäkatselmus ohjaa energia-asioissa oikeisiin päätöksiin(siirryt toiseen palveluun)

Hukkalämpöjen hyödyntäminen on resurssitehokkuutta 

Kylmäjärjestelmiä on sekä teollisuudessa että kiinteistöissä. Kompressoritekniikkaa käyttävät kylmälaitteet tuottavat ympäristöönsä lämpöä, joka kannattaa hyödyntää. Kylmälaitosten lauhdelämpöjä voidaan käyttää esimerkiksi käyttöveden tai kiinteistön lämmittämiseen. Myös hukkalämpöjen hyödyntämistä esilämmitykseen kannattaa tarkastella. Nestekiertoisissa järjestelmissä (esim. pumppujen tai reaktoreiden jäähdytykset) on hyvä selvittää mahdollisuudet paluuveden lämmön hyödyntämiseen. Hukkalämpöjen hyödyntämisen haasteena voi olla niiden sijainti tai matala lämpötila. Lämpötilaa voidaan kuitenkin nostaa lämpöpumpuilla. Erityisesti kylmälaitteita tai jäähdytysjärjestelmiä uusittaessa kannattaa selvittää mahdollisuudet hukkalämmön hyödyntämiseen. 

Hukkalämpö hyötykäyttöön

Useissa teollisuuden prosesseissa syntyy hukkalämpöjä, jotka aiheuttavat lämpökuormia ja lisäävät ilmanvaihdon tarvetta sekä voivat heikentää työskentelyolosuhteita. Suuret lämpökuormat voivat heikentää myös muiden laitteiden toimintaa. Paineilma on teollisuudessa yleinen käyttöhyödyke, mutta sen tuotanto kuluttaa paljon sähköä ja on iso hukkalämmönlähde. Paineilmaverkosto katselmoidaan teollisuuden energiakatselmuksessa ja katselmoija ehdottaa siihen liittyviä toimenpiteitä. Paineilmaverkosto kannattaa tutkia säännöllisesti ja korjata vuodot heti. Kannattaa myös kriittisesti tarkastella paineilman käyttökohteita ja käyttää paineilmalla vain sellaisia laitteita, joissa se on välttämätöntä esimerkiksi paloturvallisuuden takia. 

Veden kulutuksen vähentäminen pienentää myös energian ja kemikaalien kulutusta 

Veden lämmittäminen on merkittävä energian kulutuskohde esimerkiksi hotelleissa ja kylpylöissä. Myös monet teollisuuden prosessit ja pesut kuluttavat paljon lämmintä vettä. Energiakatselmuksessa tarkastellaan kohteen veden käytön nykytila ja katselmoija antaa siihen liittyviä toimenpide-ehdotuksia.

Veden kulutusta voidaan vähentää toimintatapamuutoksilla (esim. esipesujen ja huuhteluiden vähentäminen tai veden kierrättäminen), veden painetta säätämällä tai vesitehokkailla kalusteilla (esim. hanat ja suihkut).

Hanojen ja suihkujen virtaamat tarkastetaan energiakatselmuksessa. Teollisuudessa on hyvä tarkastella myös pesusuuttimien virtaamat ja paineet. Veden kulutusta voidaan vähentää ja samalla parantaa pesutehoa käyttämällä kovempaa painetta käyttäviä pesusuuttimia. Esimerkiksi pesuprosessin pH:n, vesien kierrätyksen ja lämpötilojen syvällisempää optimointia voidaan selvittää täsmäkatselmuksessa, kun selvitys tähtää energian säästöön. 

Myös lämmöntalteenottoa jätevedestä kannattaa tarkastella erityisesti kohteissa, joissa käytetään paljon lämmintä vettä. Teollisuudessa jäteveden lämpöä voidaan käyttää esimerkiksi pesuvesien esilämmitykseen. 

Älykkäät ratkaisut edistävät myös kiertotaloutta 

Energiakatselmuksessa katselmoidaan kohteen automaatiojärjestelmä. Automaatiojärjestelmästä löytyy usein säästökohteita, jotka eivät vaadi merkittäviä investointeja tai laiteuusintoja, vaan esimerkiksi lämpötilojen asetusarvojen tai käyntiaikojen muutoksia. Katselmoija voi ehdottaa esimerkiksi siirtymistä tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon, jossa ilmavirtoja säädetään läsnäoloantureiden tai hiilidioksidimittausten perusteella.

Antureiden dataa voidaan käyttää myös ennustamaan tilojen käyttäjien toimintaa ja hyödyntää sitä esimerkiksi ruokahävikin torjunnassa hotelleissa ja lounasravintoloissa. Soveltuvia ohjelmistoja ja data-analytiikkapalveluita on tarjolla monenlaisiin kohteisiin ja aloille sekä kiinteistöihin että teollisuuteen. Tarjolla on myös erilaisia tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja, joissa ohjaava analytiikka huomioi esimerkiksi sääennusteet, tuotantotarpeet ja -rajoitukset ja käytöksen pitkältä ajalta. 

Taajuusmuuttajilla voidaan parantaa pumppujen ja puhaltimien energiatehokkuutta ja pidentää niiden elinkaarta 

Taajuusmuuttajat ovat laitteita, jotka säätävät esimerkiksi pumpun tai puhaltimen moottorin nopeutta ja siten mahdollistavat energiakulutuksen optimoinnin ja laitteiden tarpeenmukaisen käytön. Ilman taajuusmuuttajaa moottori pyörii täydellä nopeudella pumppaus- tai puhallustarpeesta riippumatta. Moottoreiden uusiminen ja varustaminen taajuusmuuttajakäytöllä parantaa laitteiden energiatehokkuutta. Olemassa olevia laitteita ei aina tarvitse uusia kokonaan energiatehokkuuden parantamiseksi, vaan taajuusmuuttajan voi yleensä lisätä myös olemassa olevaan pumppuun tai puhaltimeen. Kuitenkin yli 90 prosenttia pumpun tai puhaltimen elinkaaren aikaisista kustannuksista ja päästöistä tulee energiankulutuksesta. Laiteuusintoja kannattaa pohtia vuosittaisten käyttötuntien ja odotettavissa olevan jäljellä olevan käyttöiän perusteella. Moottorin käyttöä säätelevä tasainen ja optimaalinen toiminta vähentää myös moottorin kulumista, pidentää laitteiden käyttöikää ja vähentää huoltojen tarvetta. Taajuusmuuttajakäyttöisten moottoreiden lisääminen parantaa myös mahdollisuuksia älykkäiden ratkaisujen hyödyntämiseen, jolloin energiatehokkuutta voidaan optimoida kokonaisuutena. Automaatiota tai mittauksia voidaan hyödyntää myös moottoreiden kunnon valvontaan, jolloin kunnossapitoa voidaan ennakoida ja laitteiden käyttöikää pidentää. 

Yhdistämällä energiatehokkuuden ja kiertotalousratkaisujen kehittäminen saadaan isompia kokonaishyötyjä 

Energiatehokkuushankkeet kilpailevat usein rahoituksesta yrityksen sisällä muiden investointien kanssa. Kiertotalous- ja energiatehokkuustoimenpiteiden yhdistäminen voi tehdä hankkeesta kannattavamman, kun otetaan huomioon molempien tuomat kustannus- ja päästöhyödyt. Energiatehokkuuden kehittäminen on avainasemassa rakennusten elinkaaren pidentämisessä ja niiden pysymisessä käytössä mahdollisimman pitkään. Energiakatselmus on hyvä pohja laajemmalle kiertotalousselvitykselle tai hiilijalanjäljen laskennalle.

Lisätietoa

Energiakatselmuksen askeleet pienille ja keskisuurille yritykselle(siirryt toiseen palveluun)