17.11.2025

Teollisuus ja energia – lainsäädäntö etenee, investoinnit kiihtyvät ja uusia työkaluja yrityksille

KiSu-kahveilla 5.11.2025 käsiteltiin kiertotalouteen liittyviä ajankohtaisia aiheita erityisesti teollisuuden ja energiajärjestelmän näkökulmista. Tilaisuudessa saatiin tiivis lainsäädäntökatsaus EU:sta sekä kansallisen kiertotalouslain valmistelun tilanteesta. Muita aiheita olivat energiatehokkuussopimusten uusi kausi sekä inspiroivat esimerkit Kiertotalouden green deal -sitoumuksista. Tallenne ja esitysmateriaalit ovat saatavilla.

Teollisuus ja energia KiSu-kahvien puhujina tilaisuudessa olivat Jarmo Muurman (YM), Sarianne Tikkanen (Euroopan komissio), Elina Leskinen (Motiva), Petteri Haveri (Energiateollisuus) sekä Kiertotalouden green dealin tehneet yritykset nolla_E (Niina Soinila ja Tuomas Ojanperä) ja Finnfoam (Elisa Lindqvist).

Lainsäädännön tilanne pähkinänkuoressa

Kansallisesti valmistelussa on jätelain kokonaisuudistus, jossa jätelaista tehdään kiertotalouslaki. Tavoitteena on edistää materiaalikiertoja ja uudelleenkäyttöä sekä vauhdittaa kiertotalousmarkkinaa luomalla ennustettavampi toimintaympäristö, hyödyntämällä taloudellisia ohjauskeinoja ja kytkemällä julkiset hankinnat aiempaa vahvemmin kiertotaloustavoitteisiin.

Tekeillä olevassa kiertotalouslaissa painotetaan etusijajärjestyksen velvoittavuuden tiukentamista sekä kierrätyksen ja lajittelun parantamista. Keinoina ovat esimerkiksi uudelleenkäytön lupamenettelyn keventäminen, laillisuusvalvonnan tehostaminen sekä lajitteluun, raportointiin ja neuvontaan liittyvät velvollisuudet. Tavoitteena on toimiva, läpi elinkaaren ulottuva sääntelykokonaisuus.

Kiertotalouslaki siirtää painopisteen jätteen synnyn ehkäisyyn ja uudelleenkäyttöön. Julkiset hankinnat, neuvonta ja valvonnan tehostaminen ovat keskeiset toimeenpanon työkalut -Jarmo Muurman, ympäristöministeriö

Euroopan komissio nostaa kiertotalouden keskiöön Kilpailukykykompassissa ja Puhtaan teollisen tuotannon ohjelmassa. Tavoitteena on materiaalien kiertotalousasteen nostaminen 23,4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi pyritään luomaan hyvin toimivat sisämarkkinat jäte- ja kierrätysmateriaaleille, lisäämään resurssitehokkuutta ja laajentamaan kierrätystä.

Kiertotalous halutaan keskeiseksi osaksi teollisuuspolitiikkaa, ja sen nähdään vähentävän merkittävästi raaka-aineiden tuontiriippuvuutta ja vahvistavan resilienssiä. Keinoina tässä ovat muun muassa valmisteilla oleva Kiertotaloussäädös, jolla halutaan lisätä kierrätysmateriaalien tarjontaa ja kysyntää, rakentaa tätä tukeva infrastruktuuri sekä vauhdittaa investointeja. Ekosuunnitteluasetus (ESPR) ohjaa kohti kestäviä tuotteita asteittain eri tuoteryhmissä (työsuunnitelma 2025–2030) ja marraskuussa 2025 julkaistava EU:n Biotalousstrategia tavoittelee enemmän arvonlisää vähemmistä luonnonvaroista ja haluaa vauhdittaa biopohjaisten tuotteiden markkinoita.

Kiertotalous on korkealla poliittisella agendalla ja se kytkeytyy EU:n kilpailukykyyn ja resilienssiin. Painopiste on toimeenpanossa ja siinä keskeinen rooli on yrityksillä ja muilla toimijoilla – Sarianne Tikkanen, Euroopan komissio

Energiatehokkuussopimukset 2026–2035: syväselvitykset laajenevat

Energiatehokkuussopimusten uusi sopimuskausi tarjoaa konkreettisen työkalun investointien valmisteluun: syväselvitys on valtion tukema (oletuksena 40 %) selvitys, joka tähtää energiatehokkuuden, uusiutuvan energian tai vähähiilisyyden investointiin.

Kenelle nyt: sopimukseen kuuluvat suuret yritykset.
Kenelle jatkossa: sopimukseen kuuluvat yritykset, joiden energiankulutus on yli 2700 MWh vuodessa sekä kunnat (JETS) vuoden 2026 alusta.
Kustannusraamit: 10 000–100 000 €/syväselvitys; konserni-/kuntakohtainen katto 200 000 €/vuosi. Hakeminen Business Finlandin asioinnissa ennen työn aloitusta.

Syväselvitykset voivat liittyä esimerkiksi uuden teknologian käyttöönottoon, energiankäytön optimointiin, digitalisointiin ja vähähiilisyyteen tai sähköistämiseen, lämmöntalteenottoon ja hukkalämmön hyödyntämiseen – Elina Leskinen, Motiva Oy

Investointinäkymä: vahva vire puhtaassa siirtymässä

EK:n Dataikkunan mukaan Suomessa on vireillä yli 300 miljardin euron edestä puhtaan siirtymän investointeja, joista 10 miljardia euroa on rakenteilla vuonna 2025. Kiertotalousteemaisia hankkeita on eri puolilla maata, ja investointikannan painotettu odotusarvo on kasvanut läpi vuoden 2025.

Puhtaan siirtymän investointiputki on historiallisen vahva eri sektoreilla – Petteri Haveri, Energiateollisuus ry

Kiertotalouden green deal: esimerkit yrityksistä

Nolla_E sitoutuu kasvattamaan ilmanvaihtokoneiden osien uudelleenkäyttöä niin, että 80 % projekteista hyödyntää käytettyjä osia vuoteen 2035 mennessä. Case-esimerkissä lämmityksen huipputehon tarve laski 1,45 MW:sta 0,556 MW:iin, elinkaarikustannus kahdeksasta miljoonasta eurosta 3,4 miljoonaan euroon ja takaisinmaksuaika oli 0 vuotta, kun hyödynnettiin uudelleenkäyttöä. Yritys rakentaa myös digituettua markkinapaikkaa käytetyille IV-osille.

Ilmanvaihtokoneiden uudelleenkäyttö voidaan toteuttaa kannattavasti ja samalla se tuo säästöjä asiakkaalle – Tuomas Ojanperä, nolla_E Oy

Finnfoam on ensimmäinen rakennustuotevalmistaja, joka liittyi Kiertotalouden green deal -sitoumukseen (12.9.2025). Yrityksen tavoitteet vuoteen 2035 mennessä ovat: 30 % uusiomateriaalia tuotannossa vuonna 2035, kerätyn kierrätysmateriaalin hyödyntämisaste lähes 100 % sekä biopohjaisten raaka-aineiden käytön lisääminen. Käytännön työkaluina ovat muun muassa FF-kierrätyssäkki työmailta kerättävälle puhtaalle eristejätteelle sekä kemiallinen kierrätys Salon tehtaalla, jonka käyttöönottoa viimeistellään parhaillaan.

Yhteistyö ja innovaatiot ovat kestävän tulevaisuuden edellytys. Toivomme, että Kiertotalouden green deal voi auttaa meitä verkostoitumisessa, uusien kumppanien löytämisessä, näkyvyyden kasvattamisessa sekä toivottavasti voimme kannustaa myös muita mukaan green dealiin! – Elisa Lindqvist, Finnfoam Oy