Siirry sisältöön

Nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, jossa tuotteita valmistetaan, käytetään ja heitetään pois, perustuu luonnonvarojen ylikulutukselle. Luonnonvarojen käytön ennustetaan yli kaksinkertaistuvan globaalisti noin 90 miljardista tonnista 190 miljardiin tonniin vuoteen 2060 mennessä. Tämänkaltainen järjestelmä ei mahdu maapallon ekologisen kantokyvyn rajoihin.

Kiertotaloudella tavoitellaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristön kannalta positiivisia hyötyjä

Etuja voidaan saavuttaa kaikilla kiertotalouden osa-alueilla: tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ja tuotannossa; kaupassa ja logistiikassa; kulutuksessa, uudelleenkäytössä, korjauksessa ja kierrätyksessä sekä raaka-aineiden ja kierrätysmateriaalien prosessoinnissa. Etuja ovat päästöjen, ilmastovaikutusten, jätteiden ja luonnonvarojen käytön minimointi; luonnon järjestelmien säilyttäminen; kilpailukyvyn lisääminen; uusien markkinoiden synnyttäminen; uudet mahdollisuudet työhön sekä muut sosiaaliset hyödyt.
Kiertotalouden hyödyt liittyvät ympäristöön kohdistuvien paineiden vähenemisen lisäksi muun muassa uusien markkinoiden synnyttämiseen ja työllisyyden lisäämiseen.

Ympäristöhyötyjen kannalta kiertotaloudella on valtava potentiaali hillitä luonnonvarojen kulutusta. Tuotantoketjujen kestävyyden parantaminen vähentää myös ilmastopäästöjä ja hillitsee luontokatoa.

Nimensä mukaisesti kiertotaloudessa tunnistetaan taloudellisia hyötyjä. Arvioiden mukaan siirtymä kiertotalouteen voisi tuoda Suomeen kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja sekä tarjota eurooppalaisille yrityksille keinon säilyttää kilpailukykynsä maailmanlaajuisilla markkinoilla.

Parhaimmillaan kiertotalous tuottaa myös sosiaalisia hyötyjä, joista merkittäviä ovat muun muassa heikommassa asemassa olevien työllistymismahdollisuudet. Kiertotalous tuottaa myös kestäviä, edullisia ja yksilöllisiä palveluita sekä uutta yhteisöllisyyttä niiden ympärille.

Lisätietoja

Hanna Savolahti (perhevapaalla)

Tutkija, Suomen ympäristökeskus