Siirry sisältöön
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Mikä on Kiertotalous-Suomi?
Hae sivustolta

Materiaalitehokas energiajärjestelmä

Materiaalitehokas energiajärjestelmä on yksi viidestä Kiertotalouden green dealin muutosalueesta. Materiaalitehokas energiajärjestelmä -muutosalueella luodaan puhdasta energiataloutta, joka mahdollistaa kiertotaloustoimet laajemmin yhteiskunnassa. 

Tälle sivulle on koottu tilannekatsaus Materiaalitehokas energiajärjestelmä -muutosalueesta. Mukana on tietoa Kiertotalouden green dealin valmistelun pohjana toimineesta skenaariotyöstä sekä materiaalitehokas energiajärjestelmä -muutosalueen toimenpidealueet ja esimerkkitoimenpiteitä. Sivun loppuun on lisäksi nostettu keskeisiä raportteja ja linkki KiSun materiaalipankkiin, josta voi etsiä aihepiirille keskeisiä työkaluja.

Kiertotalouden green deal vauhdittaa yhteiskunnan siirtymää kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Toteutuksen keskipisteessä ovat vapaaehtoiset sitoumukset elinkeinoelämän, kuntien, maakuntien ja muiden organisaatioiden sekä valtion välillä.

Lue lisää Kiertotalouden green dealista ympäristöministeriön verkkosivuilta(siirryt toiseen palveluun)

Puhdas energiajärjestelmä yhteiskunnan kiertotaloustoimien mahdollistajana

Energiajärjestelmän kehitys linkittyy vahvasti koko yhteiskuntaan, kun fossiilisista polttoaineista irtautuminen vaatii tilalle vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja. Entisestään sähköistyvä yhteiskunta, kuten sähköautojen lisääntyminen liikenteessä sekä teollisuuden sähköistyvät prosessit, tulevat vaatimaan joustavaa ja puhdasta sekä hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa.

Materiaalitehokas ja puhdas energiajärjestelmä toimii monen muun yhteiskunnan alueen kiertotaloustoimien perustuskivenä, ja sen rooli osana vihreää siirtymää on merkittävä.

Viime vuosina Suomessa on panostettu vahvasti uusiutuvaan energiaan, varsinkin tuulivoimaan. Tuontiriippuvuutta ja etenkin riippuvuutta Venäjän energiasta on pyritty vähentämään. Tilastokeskuksen(siirryt toiseen palveluun) vuoden 2024 ennakkotiedon mukaan vuonna 2023 Venäjältä tuotu energia kattoi enää 7 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta, kun se oli vuonna 2021 vielä 34 prosenttia.

Suomen kansalliseen ilmastolakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä (YM, 2024(siirryt toiseen palveluun)). Monen toimialan hiilineutraalisuustavoitteet ovat sähköistymisen myötä vahvasti linkityksessä energiateollisuuden ilmastotoimiin, kuten selviää työ- ja elinkeinoministeriön(siirryt toiseen palveluun) toimialojen vähähiilitiekarttojen yhteenvedosta. Samassa julkaisussa tavoitteen saavuttamisen edellytyksiksi tunnistetaan kohtuuhintaisen ja toimitusvarman sähkön saatavuus. Avainasemassa ovat myös sektori-integraatio, energiaverkkojen kehittäminen ja hallinnollisten esteiden purkaminen.

Hiilineutraalisuustiekarttojen yhteenvedossa toistuvina ratkaisuina nähtiin vähäpäästöinen energiantuotanto, materiaali- ja energiatehokkuus, vaihtoehtoiset käyttövoimat (esimerkiksi biopolttoaineet, vety ja sähköistäminen), hukkalämmön hyödyntäminen sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen tai varastointi (CCU, CCS).

Uusiutuvien osuus päihittää jo fossiiliset Suomen energiankulutuksessa

Tilastokeskuksen mukaan(siirryt toiseen palveluun) vuonna 2023 Suomen energian kokonaiskulutuksesta noin 30 prosenttia tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella. Uusiutuvien osuus oli puolestaan 42 prosenttia, ja siitä valtaosa oli biopohjaista. Olkiluoto 3:n avaamisen myötä vuonna 2023 ydinvoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta nousi 27 prosenttiin. Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun)tilastojen mukaan suurin energian käyttäjä Suomessa on teollisuus, jonka osuus energian loppukulutuksesta oli 44 prosenttia vuonna 2023. Rakennusten lämmitys on toiseksi suurin energian loppukäyttäjä 28 prosentin osuudella. Liikenteeseen kului puolestaan 16 prosenttia energiasta, ja muut sektorit käyttivät sitä 13 prosenttia.

Kun tarkastellaan tarkemmin sähköä, 94 prosenttia Suomen sähköntuotannosta oli hiilidioksidineutraalia vuonna 2023 eli ydinvoimaa ja uusiutuvia energianlähteitä. Uusiutuvat kattoivat tuotannosta 52 prosenttia. Vuonna 2023 sähkön nettotuonnin määrä laski 15 prosentista 2 prosenttiin muun muassa kasvaneen ydinvoimatuotannon myötä. Sähköstä 42 prosenttia käytettiin teollisuudessa, 30 prosenttia asumisessa ja maataloudessa ja 24 prosenttia palveluissa ja rakentamisessa. Uusiutuvista energianlähteistä etenkin tuulivoiman määrä on kasvanut merkittävästi, ja sen tuotanto kasvoi vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna 25 prosenttia. Energiateollisuuden (siirryt toiseen palveluun)mukaan kasvaneen uusiutuvan energian ja ydinvoiman tuotannon myötä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovatkin vähentyneet 65 prosenttia edellisen viiden vuoden aikana.

Suomen energian käytössä merkittävä rooli on myös lämmöntuotannolla, jonka tarve vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukana. Kaukolämmön tarve Energiateollisuuden(siirryt toiseen palveluun) mukaan on talvikuukausina yli viisinkertainen kesään verrattuna ja erityisen kylminä päivinä päivittäinen tarve voi olla jopa yli 10-kertainen. Uusiutuvien energialähteiden eli lämmön tuotannossa biomassan (metsäpolttoaineen, teollisuuden puutähteen ja muun biomassan) osuus kaukolämmön tuotannossa oli 53 prosenttia vuonna 2023.

Vaikka monessa suhteessa energiajärjestelmän kehityssuunta on ollut oikea, huolestuttavaa on, että vuonna 2021 maankäytön sektori, jossa poltettavan puupolttoaineen päästöt lasketaan, muuttui tutkimusten mukaan(siirryt toiseen palveluun) ensimmäistä kertaa hiilinettonielusta päästölähteeksi etenkin puuston kasvun vähenemisen takia, mutta myös lisääntyneiden hakkuiden myötä.

Energiajärjestelmän kiertotalousratkaisut liittyvät esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen

Energiajärjestelmän kiertotalousratkaisuja eivät ole vain uusiutuviin ja vähähiilisiin energiaratkaisuihin siirtyminen sekä polttoon perustuvan energiantuotannon vähentäminen. Energiatehokkuutta parantamalla ja hukkaenergiaa hyödyntämällä varmistetaan, että jo tuotettu energia saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan lisätä kevyen ja julkisen liikenteen toteutumista ja vähentää liikenteen energiantarvetta. Energiavarastoilla voidaan tasata energian kysyntää. Rakennettu ympäristö voidaan ottaa tehokkaaseen käyttöön esimerkiksi kiinteistökohtaista sähkön- ja lämmöntuotantoa lisäämällä. Ohjaamalla uutta energiantuotanto- ja varastointikapasiteettia jo rakennetuille alueille vähennetään energiarakentamisen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia, kuten metsäkatoa.

Lämpöä voidaan tuottaa myös polttoon perustumattomasti hukkalämpöä hyödyntämällä ja sähkökattiloilla. Vuonna 2023 hukkalämmön osuus oli 14 prosenttia ja sähkökattiloiden osuus 2 prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta. Vaikka sähkökattiloiden osuus olikin Energiateollisuuden tilastojen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vielä pieni, niiden määrä kasvoi huomattavasti, ja niillä tuotettiin vuonna 2023 lämpöä noin 10-kertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Motivan selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan sähkökattilat ovat myös yksinkertaisempi tapa tuottaa teollisuudessa jatkossakin tarvittavaa prosessihöyryä ilman polttamista.

Motivan raportin (siirryt toiseen palveluun)mukaan myös hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuudet teollisuudessa ovat laajat. Täyden hyödyn saavuttamisen kannalta sektori-integraation rooli on tärkeä. Esimerkiksi keskeiseen rooliin nousee teollisuusyritysten ja energiayhtiöiden välinen yhteistyö, kun teollisuudesta talteenotettua lämpöä siirretään teollisuusalueiden lämpöverkkojen lisäksi myös energiayhtiöiden kaukolämpöverkkoihin.

Jätteenpoltto (sisältäen sekajätteen bio-osuuden, sen ei-bio -osuuden ja muovi- sekä ongelmajätteet) tuotti 15 prosenttia vuoden 2023 kaukolämmöstä. Jätteenpolton osalta on kuitenkin myös huomattava, että Suomi on saanut Euroopan komissiolta varhaisvaroituksen(siirryt toiseen palveluun) siitä, että emme todennäköisesti saavuta yhdyskuntajätteen kierrätystavoitetta (55 prosenttia) (EEA, 2024(siirryt toiseen palveluun)). Yhtenä vaikuttavana tekijänä tähän on juuri se, että yhdyskuntajätteestä poltettiin noin 55 prosenttia, ja kierrätysaste oli vain noin 43 prosenttia vuonna 2022, mikä ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista(siirryt toiseen palveluun).

Energiatehokkuuteen on kiinnitetty Suomessa huomiota

Suomessa tärkeitä energiatehokkuustoimia ovat olleet energiatehokkuussopimukset(siirryt toiseen palveluun). Energiatehokkuussopimuksen(siirryt toiseen palveluun) tavoitteisiin on sitoutunut yli 770 yritystä ja yli 150 kuntaa ja kuntayhtymää, joiden kaikkien energiankäyttö kattaa lähes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. Motivan arvion mukaan sopimusten yhteenlaskettu energiansäästövaikutus on ollut noin 12,5 TWh vuosittain, joka vastaa noin 3 prosenttia vuoden 2023 energian kokonaiskulutuksesta.

Energiamurros on keskeisessä roolissa koko yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteissa ja toimii mahdollistajana muiden sektoreiden kiertotaloustoimissa. Polttoon perustumatonta energiantuotantoa tulee edelleen lisätä ja energiatehokkuutta parantaa kaikkialla yhteiskunnassa ottamalla huomioon energiantarpeen vähentäminen jo yhdyskuntasuunnittelussa. Energiantuotannon tarvetta tulee vähentää myös hukkalämpöjä hyödyntämällä. Näihin kaikkiin tavoitteisiin otetaankin kantaa Kiertotalouden green dealin Materiaalitehokas energiajärjestelmä -toimenpiteissä.

Materiaalitehokas energiajärjestelmä kiertotalouden skenaariotyössä 

Energiajärjestelmän tulevaisuuden skenaarioita tutkittiin osana muita Kiertotalouden green dealin muutosalueita ”Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene)(siirryt toiseen palveluun)” -tutkimustyössä. Energiajärjestelmän osalta mallinnukseen on sisällytetty vaihtoehtoisia polkuja esimerkiksi sähköistymisestä ja vetytaloudesta. Tutkijat laativat asiantuntija-arvion energiantuotannosta ja -käytöstä vuodelle 2035 ja muiden toimialojen muutosten vaikutuksista energiajärjestelmään.

Skenaarioissa arvioitiin, millaisia vaikutuksia energiajärjestelmän erilaisilla muutoksilla on. Arvioituja kiertotaloustoimenpiteitä olivat hukkaenergian ja energiavarastojen hyödyntäminen, bioenergian hyödyntämisen tehostaminen samalla kun materiaalikelpoisen puun käyttöä vähennetään, polttoon perustumattoman energiantuotannon lisääminen ja vedyn tuotanto. Näiden lisäksi jo perusskenaariossa oletettiin tapahtuvan suuria muutoksia energiantuotannossa ja -kulutuksessa. Muun muassa tuulivoiman osuuden kasvu, kivihiilen käytöstä luopuminen ennen vuotta 2030, tieliikenteen energialähdejakauman muutos (muun muassa sähköautojen osuuden merkittävä kasvu) ja teollisuusprosessien yleinen sähköistyminen ovat tällaisia muutoksia. Näiden lisäksi energiakysymykset ovat mukana myös muiden muutosalueiden mallinnuksissa niiden poikkileikkaavan luonteen vuoksi.

Materiaalitehokas energiajärjestelmä Kiertotalouden green dealissa

Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia Materiaalitehokas energiajärjestelmä -muutosalueella. Lisätietoja sitoumusprosessista on saatavilla KiSun Kiertotalouden green dealin tukea käsittelevällä sivulla sekä ympäristöministeriön verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun). Yksityiskohtaiset ohjeet, kuten muutosalueiden edistymistä seuraavat mittarit ja keskeiset toimijat, Kiertotalouden green dealiin löytyvät Kiertotalouden green dealin pelisäännöt(siirryt toiseen palveluun) -julkaisusta.

Tässä osiossa esitellään muutosalueen visio, suuntaviitat, toimenpidealueet ja toimenpiteitä.

Muutosalueen yhteinen visio 2035

Energiantuotannossa on irtauduttu fossiilisista polttoaineista. Teollisuutta, yhdyskuntia ja liikennettä suunitellaan niin, että energiaa säästyy ja järjestelmän tasolla ei synny hukkaenergiaa. Energiajärjestelmän materiaali- ja energiatehokkuus on lisääntynyt polttoon perustumattoman energiantuotannon kasvun ja polttoon perustuvan energiantuotannon vähentymisen myötä sekä teollisuuden, yritysten, liikenteen ja kiinteistöjen energiankäytön kytkeytyessä vahvemmin yhteen. Käytöstä poistuvien energiantuotantolaitosten materiaalit uudelleenkäytetään tai kierrätetään. Hukkaenergiat otetaan talteen, ja energiavarastojen hyödyntäminen tasaa energian kysyntää. Ne hiilidioksidipäästöt, joita ei voida välttää, on talteenotettu sekä varastoitu tai hyödynnetty uusien pitkäkestoisten tuotteiden valmistuksessa.

Muutosalueen suuntaviitat Suomelle vuoteen 2035

  • Energiantuotannossa on irtauduttu fossiilisista polttoaineista.
  • Polttoon perustumattoman kotimaisen energianhankinnan osuus on 80 % (ei sisällä teollisuuden omaa energiantuotantoa eikä sähkön tuontia).

Suuntaviitat ovat arvioita siitä, mihin suuntaan eri muutosalueilla kiertotalouden ja luonnonvarojen kulutuksen tulisi kehittyä, jotta saavutamme Kiertotalousohjelman tavoitteet. Suuntaviitat eivät sido sitoutuvia organisaatioita tai ministeriöitä.

Toimenpidealueet ja toimenpiteet

Materiaalitehokas energiajärjestelmä -muutosalue koostuu kolmesta toimenpidealueesta, joille on asetettu omat tavoitteet sekä toimenpiteet.

Toimenpidealue 1. Suunnitellaan kiinteistöt ja yhdyskunnat osaksi säästävää ja älykästä energiajärjestelmää

Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035

  • Toimenpidealueen tavoitteena on yhdyskuntien (rakennukset, liikenne jne.) energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2015 verrattuna.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:

  • Otetaan laajasti käyttöön kiinteistökohtaista sähkön- ja lämmöntuotantoa sekä -talteenottoa, siellä missä se on tehokasta. Varmistetaan, että rakennettu ympäristö on mahdollisimman tehokkaassa käytössä energiajärjestelmän näkökulmasta. Selkeytetään lupakäytännöt kiinteistökohtaiseen sähkön- ja lämmöntuotantoon.
  • Siirrytään kaukolämmössä matalalämpöön ja uusitaan lämmönvaihtimet.
  • Suositaan yhdyskuntasuunnittelussa liikkumisen energiatehokkuutta eli kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
  • Ohjataan uusi energiantuotanto- ja varastointikapasiteetti ensisijaisesti jo rakennetuille alueille ja estetään metsäkatoa. Ohjataan alueiden käytön suunnittelulla resurssiviisaaseen energiajärjestelmään.
  • Perustetaan energiayhteisöjä uusiutuvan energiantuotannon, varastoinnin, säästön ja kulutusjouston lisäämiseksi.

Toimenpidealue 2. Hyödynnetään hukkaenergiat energiantuotantotarpeen vähentämiseksi

Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035

  • Toimenpidealue tavoittelee energian kokonaiskulutuksen vähentämistä vuoteen 2015 verrattuna erityisesti hukkalämpöjen hyödyntämisen ja energiatehokkuuden parantamisen kautta.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:

  • Otetaan hukkaenergia talteen ja hyödynnetään se esimerkiksi kiinteistöissä, kaukolämpöverkossa tai teollisuudessa. Kartoitetaan hukkaenergian lähteet. Lisätään hukkalämmön vastaanottoa ja tarjoamista kaukolämpöverkkoon.
  • Otetaan mahdollisen hukkaenergian hyödyntäminen huomioon jo toimintojen sijoittelu- ja suunnitteluvaiheessa, sijoitetaan esimerkiksi vihreän vedyn tuotantolaitokset niin, että hukkaenergia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmössä.

Toimenpidealue 3. Edistetään polttoon perustumatonta tuotantoa ja uusia energiaratkaisuja

Toimenpidealueen suuntaviitta Suomelle vuoteen 2035

  • Toimenpidealueen tavoitteena on yhdyskuntien sähkön- ja lämmöntuotannon puuperäisten polttoaineiden käytön vähentäminen 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2015 sekä kierrätyskelpoisen jätteen polton lopettaminen.

Sitoumukseen valittavia toimenpiteitä:

  • Otetaan merkittävissä määrin käyttöön polttoon perustumattomia ratkaisuja lämmön- ja sähköntuotannossa.
  • Vähennetään merkittävästi polttoon perustuvaa energiantuotantoa ja lopetetaan kierrätyskelpoisen jätteen hyödyntäminen energiana. Kehitetään ja lisätään jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä muihin käyttötarkoituksiin.
  • Kehitetään ja otetaan käyttöön erityisesti kriittisten raaka-aineiden (esimerkiksi koboltti ja litium) tarvetta minimoivia energiantuotannon ja -varastoinnin ratkaisuja ja edistetään energiajärjestelmän kulutusjoustoa.
  • Uudelleenkäytetään tai kierrätetään käytöstä poistetut energiantuotantolaitokset, niiden osat ja niihin liittyvät rakenteet jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti.
  • Lisätään hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia tai käyttöä (CCU/S) materiaali- ja energiatehokkaasti. Kehitetään pitkäaikaisia tuotteita, kuten rakennustuotteita, joihin talteenotettua hiiltä voidaan sitoa.
  • Lisätään biokaasun tuotantoa ja käyttöä osana ravinteiden kierrätystä.

Materiaalit

Jos materiaalipankista puuttuu relevantteja työkaluja, raportteja tai muita kiinnostavia nostoja, olethan yhteydessä Kiertotalous-Suomeen. Täydennämme listausta mielellämme!

Keskeisimmät raportit

Työkalut 

KiSun Kiertotalouden työkalut ja materiaalit -aineistopankkiin on koottu kiertotalouden parhaimpia työkaluja, toimintamalleja ja koulutusmateriaaleja, joita voit hakea hakusanoilla tai suodattimilla: Kiertotalouden työkalut ja materiaalit -aineistopankki. Alla listattuna muutama lisäinen työkalu:

Lisätietoa

Paula Eskola

Johtava asiantuntija, Motiva Oy

09 6122 5031

paula.eskola@motiva.fi

Kimmo Heponiemi

Asiantuntija, Motiva Oy

045 134 2001

kimmo.heponiemi@motiva.fi