Tekstiilin tuottajavastuun ratkaisuralli - mitä tekstiilin tuottajavastuu merkitsee suomalaisille tekstiilitoimijoille
Kiertotalous-Suomi järjesti tekstiilien tuottajavastuun ratkaisurallin syksyllä 2023.
Kiertotalous-Suomi järjesti laajassa yhteistyössä ympäristöministeriön, Suomen tekstiili & muoti ry:n, Suomen kiertovoima ry:n sekä Kestävät tekstiilisysteemit FINIX-hankkeen kanssa tekstiilien tuottajavastuun ratkaisurallin syksyllä 2023.
Pyöreän pöydän periaatteella toteutetussa ratkaisurallissa pohdittiin, mitä EU:n jätedirektiiviehdotuksen mukainen tekstiilien tuottajavastuu merkitsee suomalaisille tekstiilien arvoketjun eri vaiheissa toimiville tahoille. Pyöreän pöydän keskustelu on yhteiskehittämistä, jonka avulla tavoitellaan vaikuttavampia hallinnan keinoja ja osapuolten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
Ennen ratkaisuralleja järjestettiin kaikille avoimet KiSun kiertotalouskahvit.
14.9.2023 KiSun kiertotalouskahvit: Tekstiilien tuottajavastuu tulee: mikä muuttuu?
Heinäkuussa annettu EU:n jätedirektiiviehdotus sisältää tekstiilien pakollisen tuottajavastuun. Ratkaisuralli toimi osana ehdotuksen kansallista käsittelyä, joka on vielä kesken.
Ratkaisuralli keskittyi käynnistämään kansallista keskustelua keskeisten toimijoiden kanssa siitä, mitä tekstiilien tuottajavastuu tarkoittaa, ja mitä se voi merkitä suomalaisille tekstiiliyrityksille ja muille keskeisille toimijoille. Ratkaisurallissa koottiin toimijoiden näkemyksiä ja huolia sekä listattiin tietotarpeita sekä toimenpiteitä, joita tuottajavastuun valmistelu edellyttää. Tavoitteena oli tukea ympäristöministeriötä tekstiilien tuottajavastuun direktiiviehdotuksen käsittelyssä ja kansallisessa lainsäädäntövalmistelussa.
Pienryhmäkeskusteluissa paneuduttiin kolmeen teemaan
Ratkaisuralliin osallistui 21 tekstiilien tuottajavastuuseen kytkeytyvää asiantuntijaa eri organisaatioista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Ratkaisurallin pienryhmäkeskusteluissa käsiteltiin kolmea tuottajavastuuehdotuksen kannalta merkityksellistä teemaa:
- Uudelleenkäyttöä
- Keräystä, kierrätystä ja investointeja
- Järjestäytymistä ja yhteistyötä.
Ryhmät keskustelivat muun muassa direktiiviehdotuksen mukaisen tuottajavastuujärjestelmän keskeisimmäksi koetuista haasteista ja käytännön hankaluuksista, mahdollisista ratkaisuista haasteisiin ja käytännön järjestelyihin ja ehdotuksen hyvistä käytännöistä sekä lopuksi erilaisista tiedontarpeista liittyen järjestelmän rakentamiseen. Ratkaisurallin tuloksena laadittiin muistio, joka luovutettiin ympäristöministeriölle säädösvalmistelun tueksi sekä tiedoksi tilaisuuteen osallistuneille asiantuntijoille.
Uudelleenkäytön osalta termit vaativat vielä täsmentämistä
Uudelleenkäytön osalta keskusteluissa nousi huoli termien ja määritelmien puutteesta. Ehdotuksen epätäsmälliset kirjaukset kaipaavat useiden mielestä tarkennuksia ja lisätulkintaa. Haasteiksi koettiin lisäksi uudelleenkäytettävien tekstiilien määrittely jätteeksi keräysvaiheessa, sosiaalisten yritysten erityinen asema suhteessa markkinaehtoisesti toimiviin uudelleenkäytön yrityksiin, uudelleenkäytön verotukselliset kysymykset, omistajuus sekä olemassa olevien jätehuoltojärjestelmien kytkeminen uuteen järjestelmään.
Hyvinä asioina ja ratkaisuehdotuksina pidettiin pyrkimystä EU-laajuiseen yhtenäiseen järjestelmään, kolmannen sektorin osallistumismahdollisuuksia, toimijoiden välisiä kumppanuuksia ja uudelleenkäytön tilastoinnin kehittämistä. Uudelleenkäytön osalta esitettiin monenlaisia tiedon tarpeita uudelleenkäyttömääristä tuotevastuukysymyksiin ja liiketoimintamalleista uudelleenkäyttöön keräämiseen.
Keräyksen, kierrätyksen ja investointien osalta nähtiin potentiaalia suomalaisissa innovaatioissa
Keräystä, kierrätystä ja investointeja pohtinut ryhmä totesi ehdotuksessa olevan taannehtivan vastuun hyvin ongelmalliseksi. Ehdotus ei vastaa, miten se ratkaistaan, kuka kantaa vastuun ja mistä tieto tuotteita koskien saadaan.
Muita esitettyjä heikkouksia olivat kierrätystavoitteiden puuttuminen, jalkineiden sisältyminen soveltamisalaan, sosiaalisten yritysten erityinen asema keräyksessä, kulutusmääriin puuttumattomuus, pienten yritysten jättäminen ulkopuolelle, jolloin merkittävä osa toimijoista jää systeemin ulkopuolelle, ajallinen ristiriita erilliskeräysvelvoitteen ja tuottajavastuun välillä sekä kuluttajalta toiselle siirtyvän tuotteen uudelleenkäytön unohtaminen.
Ryhmä arvioi, että ratkaisuja tuottajavastuuehdotuksen parantamiseen olisivat muun muassa ekomoduloitujen maksujen poisto, kaikkien kuitujen ja toimijoiden mukaan ottaminen, kansallisen liikkumavaran jättäminen keräyksen organisointiin, esilajittelun tärkeys (itse kierrätys voidaan tehdä muualla kuin Suomessa), olemassa olevista tuottajavastuujärjestelmistä oppiminen sekä suomalaisten innovaatioiden hyödyntäminen.
Tiedon tarpeita liittyy esimerkiksi erilliskeräysvelvoitteen vaikutuksiin, järjestelmän kustannusvaikutuksiin ja hallinnolliseen taakkaan, tekstiilivolyymeihin, erilaisten skenaarioiden rakentamiseen ja investointitarpeiden arvioimiseen.
Tuottajavastuun järjestäytymistä ja yhteistyötä pohtinut ryhmä löysi ehdotuksesta vielä epäselvyyksiä
Ratkaisurallissa keskusteltiin myös tuottajavastuun järjestäytymisestä ja yhteistyöstä. Epäselvinä kysymyksinä koettiin vastuut liittyen keräykseen, käsittelyyn ja raportointiin poiketen muista olemassa olevista tuottajavastuujärjestelmistä. Myös tämä ryhmä koki sosiaalisten yritysten aseman epäselvänä. Lisäksi koettiin, että ehdotus ei kohtele eri osapuolia tasapuolisesti. Todettiin, että ei ole tietoa ekosuunnitteluasetuksen vaikutuksista tähän tuottajavastuujärjestelmään. Muita heikkouksia oli raportointivelvoitteen puutteet, siirtymäaika ja systeemin kattavuus.
Ratkaisuehdotuksina haasteisiin esitettiin muun muassa yhteistyötä, itseorganisointia, maksujen porrastamista, sosiaalisten yritysten roolin selkeyttämistä, tavoitteiden kirkastamista, toimijoiden oikeuksien ja velvoitteiden määrittelyä ja nykyisten hyvien käytäntöjen selvittämistä. Ryhmän mukaan tietoa tarvittaisiin parhaista käytänteistä esim. kustannusten jaon ja raportointijärjestelmien ja -vaatimusten suhteen sekä selvitystä siitä, mitä vaatimukset tarkoittavat käytännössä Suomessa (keräysverkoston laajuus).
Lisätietoja
