Siirry sisältöön

Tänä vuonna on päästy niittämään satoa monesta pitkään idulla olleesta kiertotalouden tutkimushankkeesta. Jo viime vuoden lopulla julkaistiin pitkään odotetut kiertotalouden yritys- ja kansalaisbarometrit. Niistä selvisi, että vaikka kiertotalous on jo terminä varsin tunnettu, käytännön toimet jäävät monilla yrityksillä ja kansalaisilla jätteiden lajittelun tasolle. Esimerkiksi jakamistalouden ratkaisujen hyödyntämisessä ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä on todennäköisesti paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

Maaliskuun alussa julkaistu kansainvälisen luonnonvarapaneelin raportti osoitti, että kiertotaloustoimiin tarvittaisiin uutta vaihdetta. Luonnonvarojen käytön arvioidaan nimittäin kasvavan vuoteen 2060 mennessä 60 prosentilla vuoden 2020 tasosta. Mikäli kehitystä ei saada jarrutettua, kulutuksen kasvulla tulee olemaan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ympäristölle, taloudelle ja hyvinvoinnille.

Suomen kiertotaloustoimien kehittäminen nojaa nyt onneksi aiempaa vahvemmalle pohjalle, kun maaliskuussa julkaistiin kattava raportti Suomen omista materiaalivirroista ja niiden vaikutuksista. Samassa yhteydessä julkaistiin kansainvälisestikin ainutlaatuiset skenaariot siitä, miten Suomi voi saavuttaa kansalliset kiertotaloustavoitteet. Skenaariot kertovat, että kiertotaloustoimien laajentaminen ja syventäminen on hyväksi taloudelle. Syke tiivisti tuoreiden tutkimusten keskeiset viestit myös politiikkasuositukseen(siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisen kiertotalouden tilannekuvaa voi seurata juuri päivitetystä Kiertotalous-Suomen tilannekatsauksesta, johon on yhdistelty tietoja paitsi keskeisistä tutkimuksista myös merkittävistä kiertotaloutta edistävistä politiikkaprosesseista. Seurantatietoa löytyy myös Kiertotalouden strategisen ohjelman(siirryt toiseen palveluun) sivuilta sekä Tilastokeskuksen julkaisemista Kiertotalousliiketoiminnan indikaattoreista(siirryt toiseen palveluun).

Annukka Berg

ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus