4.11.2025

KiSu-kahvit 29.10.2025: Kulutus ja kiertotalous – sääntely etenee, käytännön teot ja tavarahoiva tuovat kierron arkeen

Aamupäivän aikana pureuduimme kulutuksen kiertotalouden ajankohtaisiin teemoihin ja säädösvalmistelun vaiheisiin. Helsingin kaupunki ja Orthex Group jakoivat käytännön esimerkkejä kiertotaloustoimenpiteistä ja Kiertotalouden green deal -prosessista. Lopuksi pohdittiin arjen kiertotalousteoista nousevaa “tavarahoivan” ja kansalaisten näkökulmaa. Tilaisuuden tallenne ja esitykset ovat katsottavissa.

KiSu-kahveilla puhuttiin kulutuksesta ja kiertotaloudesta. Esillä olivat ajankohtaiset lainsäädännön asiat, kuten EU:n ekosuunnitteluasetus ESPR, digitaalinen tuotepassi, myymättömien tuotteiden hävittämiskielto ja korjausoikeuden eteneminen. Lisäksi kuulimme Helsingin kaupungin ja Orthex Groupin kokemuksia Kiertotalouden green dealistä sekä perehdyimme arjen kiertotalousteoista nousevaan tavarahoivaan.

“Lainsäädäntö ja strategiat luovat puitteet kiertotaloudelle, mutta muutos vauhdittuu arjen valintojen myötä. Kun huolehdimme tavaroista, lainaamme, korjaamme ja käytämme uudelleen, pidennämme tuotteiden elinkaarta ja vähennämme materiaalien kulutusta eli toteutamme juuri sitä, mitä lainsäädännölläkin tavoitellaan”, toteaa Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus Sykestä.

Lainsäädäntö vauhdittaa kiertotaloutta

Lainsäädäntö edistää kiertotaloutta, jolla on merkittäviä vaikutuksia kuntien ja yritysten sekä meidän kaikkien elämään kuluttajina.

Heinäkuussa 2024 voimaan tullut EU:n ekosuunnitteluasetus ESPR pyrkii vauhdittamaan markkinamuutosta. Kyseessä on puiteasetus, ja varsinaiset tuoteryhmäkohtaiset vähimmäisvaatimukset annetaan myöhemmin delegoiduilla asetuksilla. Vaatimukset voivat koskea muun muassa kestävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä, energian- ja vedenkäyttöä, kierrätettävyyttä sekä kierrätetyn materiaalin osuutta. EU-markkinoille hyväksytään vain vaatimukset täyttäviä tuotteita. Työsuunnitelma 2025–2030 määrittää seuraavaksi valmisteltavat tuoteryhmät, esimerkiksi tekstiilit, vaatteet, huonekalut, renkaat ja välituotteista esimerkiksi rauta, teräs ja alumiini.

”Suomessa ekosuunnitteluasetusta valmistellaan yhteistyössä yritysten ja eri toimijoiden kanssa”, kertoi erityisasiantuntija Johanna Kirkinen, Energiavirastosta.

Myymättömien kulutustuotteiden hävittämisen kielto. Vaatteiden, tekstiilien ja jalkineiden hävittäminen kielletään 19.7.2026 alkaen. Lisäksi avoimuusvelvoite tulee suurille yrityksille (ja keskisuuriin 19.7.2030), minkä avulla hävittämisen laajuutta voidaan seurata ja tarvittaessa laajentaa kieltoa.

Digitaalinen tuotepassi (DPP) kokoaa tuotteen olennaiset tiedot ja parantaa läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä, sillä vaatimukset täsmennetään tuoteryhmäkohtaisesti (esimerkiksi QR-koodi). Ensimmäisiä ESPR:n mukaisia energiaan liittyviä tuoteryhmiä valmistellaan (muun muassa astian- ja pyykinpesukoneet v. 2026, näytöt v. 2027, laturit ja kylmälaitteet v. 2028, valolähteet v. 2029).

Kuluttajien oikeudet: tavaroiden korjaaminen uuden sääntelyn valossa

Lainsäädäntöneuvos Marja Luukkonen Yli-Rahnasto oikeusministeriöstä esitteli korjaamisdirektiivin täytäntöönpanoa. Sen keskeisiä kiertotaloutta vauhdittavia näkökulmia ovat valmistajien korjaamisvelvollisuus tietyissä tuoteryhmissä, varaosien ja työkalujen tarjoaminen kohtuulliseen hintaan sekä korjausta perusteetta estävien käytäntöjen kielto. Korjaamisvelvollisuus edellyttää, että tavarat pitää pystyä korjaamaan maksutta tai kohtuullisella korvauksella. Tätä varten perustetaan digitaalinen alusta, jonne kootaan korjauspalveluja tarjoavat toimijat sekä tahot, jotka ostavat viallisia tuotteita. ”Lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että tuotteet suunnitellaan korjattaviksi ja että varaosia on saatavilla kohtuulliseen hintaan”, sanoo Marja Luukkonen Yli-Rahnasto.

Lausuntopyyntö on auki 2.12.2025 asti ja tavoitteena on direktiivin voimaantulo 31.7.2026.

Kiertotalous käytäntöön: Helsinki ja Orthex Group

Helsingin kaupunki esitteli Kiertotalouden green deal -valmisteluaan resurssiviisaan rakentamisen ja uudistavan ruokajärjestelmän näkökulmista. Tavoitteena on linjata kaupungin ruokapalvelut kohti planetaarista ruokavaliota vuonna 2035. ”Kiertotalouden green deal on tuonut selkeyttä ja ryhdikkyyttä toimintaamme ja kirittänyt meitä kohti kunnianhimoisia tavoitteita sekä ohjannut asettamaan kiertotalouden mittareita”, sanoo Leona Silberstein, Helsingin kaupungilta.

Orthex Groupin tavoitteena on korvata neitseellisiä raaka-aineita kierrätetyillä ja uusiutuvilla materiaaleilla sekä tuoda markkinoille uusia ratkaisuja. “Kierrätysmuovista tehtyjä tuotteita voidaan kierrättää useita kertoja. Kiertotalouden green deal on ohjannut meitä tekemään yhteistyötä koko arvoketjun kanssa”, sanoo markkinointi- ja vastuullisuusjohtaja Hanna Kukkonen.

Teollisten tuotteiden kertakäytöstä tavarahoivaan

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija ja Itä-Suomen yliopiston professori Taru Peltola kertoi tavarahoivasta. Se tarkoittaa, että huomio siirretään siihen, mitä tavaroille tehdään niiden elinkaaren aikana. Suojaaminen, huoltaminen, korjaaminen ja tuunaaminen pidentävät tavaroiden käyttöikää ja vähentävät tarvetta uusien tavaroiden hankintaan. Keskiössä on kuluttajan valinnat: millaisia tavaroita arvostetaan ja säilytetään, mitä taitoja arjessa tarvitaan ja miten politiikka tukee tavaroiden korjattavuutta ja korjaamiseen tarvittavien taitojen vahvistamista. Tavarahoiva voi tuottaa hyvinvointia.

”Meidän pitää muuttaa asennettamme siten, että arvostamme enemmän olemassa olevia tavaroita, panostamme laatuun ja edistämme tavaroiden pitkäikäisyyttä. Jo nyt on nähtävissä kehityssuunta, että ihmiset ovat kiinnostuneita käytetyistä tuotteista ja niiden tuunaamisesta”, sanoo Taru Peltola.