28.6.2023

Kunnat ja alueet kiertotalouden mahdollistajana – KiSun kiertotalouskahvit 15.6.2023

Kunnat ja alueet ovat kiertotalouden keskeisiä toimijoita. Strategisen tahtotilan lisäksi tarvitaan koko kaupunkiorganisaation eri toimialojen, yritysten, palveluntarjoajien ja asukkaiden välistä yhteistyötä. KiSu-kahveilla etsittiin ja esiteltiin ratkaisuja.

Kunnat ja alueet ovat kiertotalouden keskeisiä pelikenttiä, joissa tavoitteet viedään konkretiaan. Kiertotalous voi olla osa rakentamishankkeita, maankäytön ja alueiden suunnittelua, liikkumisen ratkaisuja, ruokapalveluita ja yrityspalveluita. Kiertotalous voi läpileikata koko kuntaorganisaation ja asukkaiden toimintaa, jos sille rakennetaan hyvät toimintaedellytykset.

Kiertotaloustavoitteiden toteutuminen edellyttää strategisen tahtotilan lisäksi koko kaupunkiorganisaation eri toimialojen, yritysten, palveluntarjoajien ja asukkaiden välistä yhteistyötä, mutta miten ja missä tavoitteet tuodaan konkretiaan ja millaisia ratkaisuja on tarjolla kuntien ja alueiden tueksi? Näihin kysymyksiin vastattiin Kiertotalous-Suomen kiertotalouskahveilla 15.6.2023.

Kuntien kautta tavoitetaan koko kiertotalouden arvoketju

Kuntien kautta tavoitetaan lähes koko kiertotalouden arvoketju, kattaen alkutuotannon, materiaalien jakelun ja kuluttajat. Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen esitteli esityksessään kiertotalouden monia mahdollisuuksia kunnissa. Näistä rakennushankkeet ovat yksi erimerkki vähähiilisen kiertotalouden lukuisista potentiaaleista. Rakennushankkeissa mahdollisuudet ovat ennen kaikkea uusiomateriaalien hyödyntämisessä, rakennusten elinkaaren pidentämisessä, tilojen suunnitteluratkaisuissa ja muuntoratkaisuissa sekä toisaalta energia- ja hulevesiratkaisuissa.

Rakentaminen kiertotalouden periaattein edellyttää huolellista suunnitteluosaamista. Usein haasteena onkin, että kiertotalouden tavoitteita ei osata asettaa tarpeeksi aikaisin tavoitteiksi. Kun kunta vie kiertotaloustavoitteet käytäntöön, tällä on positiivinen vaikutus myös kiertotalousmarkkinoihin.

Kuntaorganisaation tekninen sektori ja kaavoituksen toimiala puolestaan mahdollistavat kiertotalousratkaisujen käyttöönoton esimerkiksi liikkumisen yhteiskäyttömahdollisuuksissa sekä erilaisissa maankäytön ratkaisuissa, kuten viherympäristön suunnittelussa.

Kunnan palvelut ovat myös keskeinen osa kiertotalouden arvoketjussa. Palveluissa voidaan asettaa vastuullisuuskriteereitä, joissa vähähiilinen kiertotalous on yhtenä osa-alueena. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii kaupungin ruokapalvelut ja elintarvikkeiden hankinnat.

Asukkaiden kanssa voi matalalla kynnyksellä kokeilla uudenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi ruokapalvelut voivat olla hyvä kehittämisalusta uusien kestävämpien tuotteiden testailussa. Lisäksi ruokapalvelut ovat myös oppimisympäristö ja kasvattaja kouluissa ja päiväkodeissa. Osallisuuden ja yhteiskehittämisen avulla, voidaan myös löytää uusia innostavia toimintatapoja.

Kunta voi luoda myös uusia klustereita ja arvoketjuja paikallisen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on tekstiilien kierron edistämistyö, jossa on mukana asukkaat, paikalliset yritykset sekä tekstiilikuidun hyödyntäjät.

Jotta esimerkiksi tekstiilikeräyksen kaltaiset teolliset symbioosit ja yhteistyömallit saadaan toimimaan kunnissa, tulee luoda alustoja yhteistyölle ja vuoropuhelulle, mihin on tärkeää varmistaa myös rahoitus.

Kiertotalous-Suomi kutsuu kunnat ja alueet yhteistyöhön

Tutkija Hanna Savolahti Suomen ympäristökeskuksesta muistutti tilaisuudessa, että Kiertotalous-Suomi toimii kunnille ja alueille tiedon ja osaamisen solmukohtana. Kiertotaloussuomi.fi -sivusto on tietopankki, josta löytyy esimerkiksi tietoa lainsäädännöstä, rahoitusmahdollisuuksista ja tapahtumista, politiikkasuosituksia sekä työkaluja ja toimintamalleja.

Kiertotalous-Suomi toimii myös osaamisen ja kohtaamisen tukena, järjestämällä ratkaisuralleja, joiden tavoitteena on hakea ratkaisuja yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa tunnistettuihin ja rajattuihin kiertotalouden haasteisiin.

Kiertotalous-Suomen Kunnat ja alueet -teemaryhmän tavoitteena on tavoitteena on lisätä kuntien ja alueiden ymmärrystä kiertotalouden mahdollisuuksista ja edistää toimijoiden verkottamista sekä tarjoaa jatkossa myös ratkaisuja ja yhteiskehittämistä kiertotalouden green dealiin.